Keskieläke 1 762 euroa kuukaudessa
![](/data/images/00496/d3396612-c5ba-4828-95c1-451a9c1ce0a0-w_720.jpg)
Vuonna 2020 keskimääräinen kokonaiseläke oli 1 762 euroa kuukaudessa, lähes 50 euroa enemmän kuin vuonna 2019. Mediaanieläke oli 1 534 euroa kuukaudessa, lähes 40 euroa enemmän kuin vuonna 2019.
Miesten keskieläke oli 1 983 euroa kuukaudessa, ja naisten 1 579 euroa eli viidenneksen vähemmän.
Kuukausieläke on kasvanut reaalisesti reilut 10 prosenttia eli lähes 220 euroa vuosikymmenessä.
Tasaisesta kasvusta huolimatta kolmasosan eläke jäi alle 1 250 euron kuukaudessa. Heistä selkeä enemmistö on naisia. Yli 3 000 euron eläkkeitä sai kahdeksan prosenttia eläkkeensaajista. Heistä valtaosa on miehiä.
Uudet vanhuuseläkkeet samantasoisia kuin suurilla ikäluokilla
Vanhuuseläkkeelle siirtyneillä miehillä on keskimäärin yhtä suuret eläkkeet (2 100 €, 2019) suurten ikäluokkien ja heitä hiukan nuorempien miesten kanssa. Naisilla uudet vanhuuseläkkeet (1 600 €, 2019) ovat vanhoja suurempia. 80 ikävuoden jälkeen sekä miesten että naisten eläkkeiden taso laskee selvästi.
– Uusilla vanhuuseläkkeelle siirtyneillä oli pitkään edeltäviä ikäpolvia paremmat eläkkeet. Nyt erot ovat tasoittuneet, kun elinaikakerroin leikkaa alkavia eläkkeitä. Aiemmin oli myös anteliaampia eläkkeen laskentasääntöjä, kertoo tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino Eläketurvakeskuksesta.
Tiedot perustuvat Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteistilastoon.
Etelä-Pohjanmaalla pienimmät eläkkeet
Suomen suurimmat eläkkeet maksettiin Uudellamaalla, missä asuvat saivat keskimäärin 2 085 euron kuukausieläkkeen. Myös Ahvenanmaalla (1 879 €) maksettiin maan keskitasoa korkeampia eläkkeitä.
Kaikki muut maakunnat jäivät alle maan keskiarvon. Keskimäärin pienimmät eläkkeet maksettiin maatalousvaltaisessa Etelä-Pohjanmaan maakunnassa (1 530 €).
Kuntatasolla Kauniainen oli jälleen omassa luokassaan 3 180 euron keskieläkkeellä. Espoo (2 373 €) ja Helsinki (2 186 €) ovat kakkos- ja kolmossijoilla. Suomen pienin keskieläke on Etelä-Pohjanmaan Isojoella (1 287 €).
Etelä-Savossa lähes puolet eläkeläisiä
Suomessa on jo 1,5 miljoonaa omaa eläkettä saavaa henkilöä. Vuosikymmenessä eläkeläisten määrä on kasvanut 180 000 henkilöllä eli 13 prosenttia.
Kaikista Suomen 16 vuotta täyttäneistä eläkettä saavia on kolmannes. Yli puolessa kunnista (57 %) eläkkeensaajia on yli 40 prosenttia ja joka viidennessä yli puolet 16 vuotta täyttäneistä asukkaista.
Suomen eläkeläisvaltaisin maakunta on Etelä-Savo (45 %). Seuraavaksi tulevat Kainuu (43 %) ja Kymenlaakso (41 %). Ainoastaan Uudellamaalla (26 %) eläkeläisiä on alle 30 prosenttia.
– Eläkkeensaajien osuus kasvoi hiukan kaikissa muissa maakunnissa paitsi Pirkanmaalla. Osuus kasvoi eniten Etelä-Savossa, jossa se oli suurin jo muutenkin, kertoo Palotie-Heino.
Suomen eläkeläisvaltaisin kunta on Pohjois-Savossa sijaitseva Rautavaara (58 %), missä kolme viidestä 16 vuotta täyttäneestä on eläkeläinen. Vähiten on eläkeläisiä Oulun seudulla sijaitsevassa Limingassa (21 %) ja suurista kunnista Espoossa (22 %).
Kainuussa eniten työkyvyttömyyseläkeläisiä työikäisistä
Työkyvyttömyyseläkkeellä on noin 192 000 henkilöä eli lähes kuusi prosenttia työikäisestä väestöstä. Määrä laski hieman vuodesta 2019. Työkyvyttömyyseläkeläisten väestöosuus 16 vuotta täyttäneistä oli suurin Kainuussa (9,0 %) ja pienin Ahvenanmaalla (3,6 %).
Kokonaiseläkemeno vuonna 2020 oli 33 miljardia euroa, josta työeläkkeitä oli 29,7 miljardia ja Kelan maksamia eläkkeitä 2,5 miljardia.
Tiedotteen eläketulot ovat bruttosummia.
Mitä keskieläke kuvaa?
- Suomessa asuvien, työeläkettä tai kansaneläkettä saavien keskimääräistä kuukausieläkettä.
- Tarkasteluun eivät kuulu osa-aikaeläkettä, osittaista vanhuuseläkettätai pelkkää perhe-eläkettä saavat.
Tilasto Suomen eläkkeensaajista (Etk.fi-tilastosivu ja taulukot)
Kokonaiseläkemenot (Etk.fi-tilastosivu)
Työeläke.fi:n eläkelaskuri (sis. ansiotason kehityksen)
Lisätietoja:
Tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino, puh. 029 411 2147, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
Tilastosuunnittelija Joonas Hautamäki, puh. 029 411 2295, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Stora skillnader i sjukpensionerades inkomster19.6.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Bland sjukpensionstagarna finns allt flera som blivit pensionerade som unga och är beroende av folkpension eller annan social trygghet. Samtidigt har partiell sjukpension blivit tydligt allmännare. För dem som får partiell pension är lönearbete en viktig inkomstkälla utöver pensionen. Det finns ca 180 000 sjukpensionärer.
Kolmen kerroksen väkeä – työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden tuloissa suuria eroja19.6.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Työkyvyttömyyseläkkeensaajissa on entistä enemmän nuorena eläkkeelle siirtyneitä, joiden toimeentulo on kansaneläkkeen tai muun sosiaaliturvan varassa. Samaan aikaan osatyökyvyttömyyseläke on yleistynyt selvästi. Osatyökyvyttömyyseläkkeensaajille palkkatyö eläkkeen rinnalla on tärkeä toimeentulon lähde. Työkyvyttömyyseläkeläisiä on noin 180 000.
Pensionsbarometern: Arbetsrelaterad invandring är det populäraste sättet att stärka pensionsfinanserna – motstånd mot nedskärning av pensionerna13.6.2024 06:45:00 EEST | Tiedote
Drygt 60 procent av finländarna anser att arbetsrelaterad invandring är ett bra sätt, om finansieringen av pensionerna behöver stärkas. Det näst populäraste alternativet enligt den nya Pensionsbarometern är att höja pensionsavgifterna. Nedskärning av nuvarande och framtida pensioner är något som största delen av svararna motsätter sig.
Eläkebarometri: Työperäinen maahanmuutto suosituin keino vahvistaa eläkkeiden rahoitusta – eläkkeitä ei haluta leikata13.6.2024 06:45:00 EEST | Tiedote
Reilut 60 prosenttia suomalaisista pitää työperäistä maahanmuuttoa hyvänä keinona, jos eläkkeiden rahoitusta pitäisi vahvistaa. Uuden Eläkebarometrin mukaan toiseksi mieluisin vaihtoehto on eläkemaksujen korottaminen. Sen sijaan nykyisten ja tulevien eläkkeiden leikkauksia vastustaa valtaosa vastaajista.
Podcasten Eläkekomitea: Kan skillnaden mellan mäns och kvinnors pensioner utplånas?12.6.2024 08:27:00 EEST | Tiedote
Hur klarar sig pensionärerna ekonomiskt idag och i framtiden? Hur är det med skillnaden mellan mäns och kvinnors pensioner? Vad sker med pensionerna, om Finlands ekonomiska tillväxt hålls svag? Pengar är temat när professor Lasse Koskinen från Tammerfors universitet, specialsakkunnig Milla Sandt från social- och hälsovårdsministeriet och nationalekonom Juha Rantala från Pensionsskyddscentralen diskuterar i studion.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme