Kipsi-hanke laajenee koko Suomen rannikkoalueelle - haku aukeaa 1.6.2022
Viljelijä voi hakea kipsikäsittelyä sähköisesti osoitteesta: www.kipsinlevitys.fi Kipsikäsittelyyn liittyvää neuvontaa haetaan samasta hakupalvelusta.
- Kipsinlevitys jatkuu aiempien vuosien tapaan myös Varsinais-Suomen ja Länsi-Uudenmaan alueilla. Kipsikäsittely on viljelijälle maksuton, ja kipsin levitys hoidetaan hankkeen kilpailuttaman urakoitsijan puolesta, kertoo erityisasiantuntija Kati Ojala Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.
Kipsin levitykseen soveltuvat pellot ovat nähtävissä Kipsi-hankkeen karttapalvelussa, VIPU-palvelussa ja Aluehallinnon asiointipalvelussa. Kipsi-hanketta koordinoi Varsinais-Suomen ELY-keskus.
Kotimainen kipsi suojelee vesistöjä kiertotalouden hengessä
- Kipsillä pystytään vähentämään vesistöihin päätyvää fosfori- ja kiintoaineskuormaa merkittävästi, tutkimusten mukaan noin 50 prosenttia. Kipsin vaikutus alkaa välittömästi ja kestää viitisen vuotta, sanoo erityisasiantuntija Mats Willner Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.
Kipsin teho perustuu sen kykyyn sitoa fosforia peltomaahan, jossa se säilyy kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Kipsi myös parantaa maan mururakennetta ja vähentää hiilen huuhtoutumista pellosta. Kipsi ei koveta, suolaa tai happamoita maaperää.
Kipsi-hankkeessa käytettävä kipsi on peräisin Siilinjärveltä, jossa sitä syntyy lannoitteiden valmistuksen sivutuotteena. Kotimaisen kipsin käyttö on siis myös kiertotalousteko.
Näin kipsikäsittely toimii käytännössä
Kipsin levitys tehdään erikseen sovittuna ajankohtana pääsääntöisesti loppukesällä ja syksyllä. Kipsi toimitetaan pellon laitaan mahdollisimman lähellä levitysajankohtaa ja se levitetään levityslautasin varustetulla täsmälevittimellä.
- Suositeltu levitysmäärä on noin 4 tonnia hehtaarille. Viljelijän olisi hyvä vähintään kevytmuokata maa levityksen jälkeen, jotta kipsi pääsee paremmin kontaktiin maaperän veden kanssa. Myös kevätlevitys on mahdollista, mutta niin kutsuttua aitoa suorakylvöä ei suositella levityksen jälkeen, ohjeistaa erityisasiantuntija Niklas Grönroos Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.
Lisätietoja:
Pohjanmaan maakunnat
Erityisasiantuntija Mats Willner, Varsinais-Suomen ELY-keskus, p. 0295 022 138
Varsinais-Suomi, Satakunta, Pirkanmaa ja Länsi-Uusimaa
Erityisasiantuntija Kati Ojala, Varsinais-Suomen ELY-keskus, p. 0295 023 030
Itä-Uusimaa, Häme ja Kaakkois-Suomi
Erityisasiantuntija Niklas Grönroos, Varsinais-Suomen ELY-keskus, p. 0295 022 122
Hankkeen hallinnointi
Johtava asiantuntija Mikko Jaakkola, Varsinais-Suomen ELY-keskus, p. 0295 022 870
Verkkopalvelut:
www.ely-keskus.fi/kipsinlevitys
ntm-centralen.fi/gipsspridning
Kipsi, kuitu ja rakennekalkki – hyödyllisiä materiaaleja viljelyyn ja neuvontaan (proagria.fi)
Kipsi, kuitu ja rakennekalkki - opas viljelijöille.pdf
Gips, fiber och strukturkalk - quide för jordbrukare.pdf
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Varsinais-Suomen ELY-keskus on antanut yhteysviranomaisen lausunnon Takajärven tuulivoimahankkeen YVA-ohjelmasta (Satakunta, Varsinais-Suomi)28.6.2024 12:00:59 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (Varsinais-Suomen ELY-keskus) on 24.4.2024 toimitettu vireille Takajärven tuulivoimahanketta koskeva ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma).
Sinilevähavainnot lisääntyneet runsaasti sekä meri- että sisävesialueilla (Varsinais-Suomi, Satakunta)27.6.2024 12:31:37 EEST | Tiedote
Sinilevähavainnot Lounais-Suomesta ovat lisääntyneet. ELY-keskuksen vakioseurannassa sinilevää on havaittu runsaasti sekä Saaristomerellä että sisävesillä. Havaintoja on myös Selkämereltä. Myös Rotarien seurantaan ja Vesi.fi-palveluun on tallennettu runsaita sinilevähavaintoja.
SeaMoreEco-hanke kartoittaa rannikkovesiä ja kehittää kunnostustoimenpiteitä (Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa)26.6.2024 12:15:25 EEST | Tiedote
Pohjoisen Pohjanlahden matalat merialueet ovat tärkeä osa Itämerta, sillä alueiden biologinen monimuotoisuus on laaja. Samalla nämä matalat merialueet ja niiden lajit ovat alttiita ihmistoiminnan sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Nyt toista vuotta käynnissä oleva SeaMoreEco-hanke pyrkii kehittämään tehokkaita menetelmiä näiden arvokkaiden elinympäristöjen kartoittamiseksi sekä hoitamiseksi.
Saaristomerellä runsaasti sinilevähavaintoja, esiintymiä myös Lounais-Suomen sisävesillä (Varsinais-Suomi, Satakunta)20.6.2024 12:20:58 EEST | Tiedote
Sinilevähavainnot ovat lisääntyneet tällä viikolla runsaasti monin paikoin Saaristomerta, ja havaintoja on tullut myös Lounais-Suomen järviltä. Sinilevää on havaittu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakioseurannassa. Havaintoja on tallennettu myös Rotarien seurantaan sekä Vesi.fi-palveluun. Lämpimällä säällä leväesiintymät voivat runsastua entisestään, tuulinen sää puolestaan sekoittaa vesimassaa ja estää laajojen levälauttojen muodostumista.
Saimaan ja Pielisen vedenkorkeudet kääntyneet laskuun, tulvahuiput takana myös muualla Vuoksen vesistöalueella (Kaakkois-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala)19.6.2024 11:06:25 EEST | Tiedote
Kuiva toukokuu ja suuret juoksutukset ovat kääntäneet Saimaan ja Pielisen vedenkorkeudet laskuun. Tulvahuiput jäivät selvästi aiemmin keväällä ennustettua alemmas. Saimaa on kuitenkin edelleen 55 cm ja Pielinen 25 cm ajankohdan keskimääräisen vedenkorkeuden yläpuolella. Vesistöalueen muut järvet ovat jo pääosin lähellä tavanomaisia kesäkorkeuksia tai niiden alapuolella. Uhkaava tulvatilanne oli muistutus siitä, että tulviin varautumiseen tulee kiinnittää vesistöalueella huomiota myös tulevaisuudessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme