Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus kasvoi – koulutustason nousu silti pysähtynyt
Eniten korkea-asteen tutkinnon suorittaneita asui Uudellamaalla. Maakunnassa asuvista yli 15-vuotiaista 40 prosenttia oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Suhteellisesti vähiten korkeasti koulutettuja oli Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Etelä-Savossa, joissa osuus jäi 26 prosenttiin.
”Yliopistokaupungit ja -kaupunkien lähikunnat ovat tyypillisesti paikkakuntia, joissa on keskimäärin korkeimmin koulutettu väestö”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Mika Witting sanoo.
Vuonna 2020 korkeimmin koulutettu ikäluokka olivat 40–44-vuotiaat. He olivat opiskelleet keskimäärin 4,9 vuotta perusasteen jälkeen.
Suomalaisten koulutustaso on noussut huimasti 50 vuodessa. Vuonna 2020 jo 74 prosenttia väestöstä oli suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon. Vuonna 1970 vastaava osuus oli vain 25 prosenttia. Erityisen vahvasti on noussut naisten koulutustaso.
”Koulutustaso on noussut, koska korkeakoulutukseen on Suomessa panostettu, ja koulutus on tuotu kaikkien ulottuville. Koulutustason nosto on ollut selvä poliittinen ja yhteiskunnallinen tavoite. Erityisesti naisten koulutustason nousu on ollut nopeaa”, Witting kertoo.
Viidenkymmenen vuoden aikana 30–39-vuotiaiden perusasteen jälkeinen koulutus on pidentynyt 3,1 vuodella. Vuonna 2020 peruskoulun jälkeinen opiskeluaika oli keskimäärin 4,6 vuotta. Koulutuspituudella ilmaistu koulutustaso ei ole kuitenkaan enää viime vuosina noussut.
Koulutustason nousu jatkui 30–39-vuotiaiden ikäryhmässä aina vuoteen 2013 asti, minkä jälkeen taso on kääntynyt jopa laskuun.
”Koulutustason nousun pysähtymiseen vaikuttaa se, että nuoremmat ikäluokat osallistuvat aiempia ikäluokkia vähemmän korkeakoulutukseen.Korkeakoulutuksen tarjonta ei vastaa aiempaa korkea-asteen koulutuksen tarjontaa”, Witting kertoo.
Sukupuolten välisten koulutuserojen kasvu näkyy 30–39-vuotiaan väestön kohdalla. Vuodesta 1970 aina vuoteen 1987 asti miehet opiskelivat naisia pidempään. Sen jälkeen naisten koulutus on pidentynyt selvästi miehiä enemmän. Vuonna 2020 naiset opiskelivat keskimäärin 5,1 vuotta perusasteen jälkeen, kun miehet opiskelivat 4,1 vuotta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika WittingYliaktuaari
Puh:029 551 3530mika.witting@tilastokeskus.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Työolotutkimus: Jo joka kymmenes palkansaaja käyttää tekoälyä apuna työssään17.12.2024 08:38:52 EET | Tiedote
Reilulla neljänneksellä (28 %) palkansaajista oli työpaikalla käytössä tekoälyyn perustuvaa teknologiaa, kuten chatbotteja, virtuaalisia avustajia, puheentunnistusta, konenäköä, konekääntämistä tai koneoppimiseen perustuvaa data-analyysia syksyllä 2023. Lisäksi noin joka kymmenes oli itse tekemisissä tekoälyn kanssa.
Muistutuskutsu 17.12.: Uusi työolotutkimus kertoo työelämästä murrosten keskellä12.12.2024 08:50:43 EET | Kutsu
Vihreä siirtymä, tekoäly, lisääntynyt etätyö, koronakriisin jäljet, muutokset työmarkkinoiden rakenteissa... Miten suomalaiset palkansaajat kokevat työnsä murroksen keskellä? Mitä myönteistä ja mitä kielteistä työoloissa on nähtävissä?
Yhä harvempi uusi ylioppilas jatkaa välittömästi opintojaan12.12.2024 08:03:07 EET | Uutinen
Kevään 2023 ylioppilaista 65,5 % jäi jatkokoulutuksen ulkopuolelle valmistumisvuonnaan. Ilman koulutuspaikkaa jääneiden osuus kasvoi noin 1,5 prosenttiyksikköä edeltävästä vuodesta.
Joka neljäs suomalainen on kokenut vainoamista5.12.2024 08:11:53 EET | Tiedote
Joka kolmas (30 %) nainen ja joka viides (19 %) mies on kokenut vainoamista jossain vaiheessa elämäänsä. Vainoamista kokevat tyypillisimmin naiset ja alle 35-vuotiaat. Sekä naisten että miesten kokemassa vainoamisessa tekijä on tyypillisimmin mies. Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta Suomessa 2021 -tutkimus osoittaa, että sekä parisuhteissa että niiden ulkopuolella tapahtuva vainoaminen on yleistä.
Melkein puolet 75–89-vuotiaista käyttää internetiä useita kertoja päivässä4.12.2024 08:01:49 EET | Tiedote
Vanhimmissa ikäluokissa internetin käyttö yleistyy jatkuvasti: nyt jo 64 prosenttia 75–89-vuotiaista käyttääinternetiä. Samalla lähes joka kolmannelle internet on kuitenkin vielä vieras.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme