Korkeakouluopiskelijoiden tupakointi vähentyi, mutta nuuskan käyttö lisääntyi vuonna 2021
Kaikista korkeakouluopiskelijoista noin 5 prosenttia kertoi tupakoivansa päivittäin keväällä 2021. Naisopiskelijoista noin 6 prosenttia ja miesopiskelijoista noin 5 prosenttia tupakoi päivittäin.
Sekä ammattikorkeakoulu- että yliopisto-opiskelijoiden päivittäinen tupakointi on vähentynyt tasaisesti viimeisen vajaan 15 vuoden ajan.
Yliopistojen miesopiskelijoista 3 prosenttia tupakoi päivittäin vuonna 2021, kun vuonna 2008 luku oli 9 prosenttia. Naisopiskelijoista päivittäin tupakoi 2 prosenttia vuonna 2021 ja 6 prosenttia vuonna 2008.
Ammattikorkeakoulujen opiskelijoilla tupakointi on yliopisto-opiskelijoita yleisempää. Vuonna 2021 ammattikorkeakoulussa opiskelevista naisista 10 prosenttia tupakoi päivittäin. Vuonna 2008 luku oli 17 prosenttia. Miesopiskelijoista päivittäin tupakoi 7 prosenttia vuonna 2021, ja 15 prosenttia vuonna 2008.
Yhä useampi miesopiskelija käyttää nuuskaa
Nuuskan käytössä korkeakouluopiskelijoilla on suuret sukupuolten väliset erot: miehistä noin 11 prosenttia ilmoitti käyttävänsä nuuskaa päivittäin, mutta naisista vain 2 prosenttia. Nuuskan käyttö on lisääntynyt nimenomaan miehillä.
Ammattikorkeakoulujen miesopiskelijoista noin 15 prosenttia nuuskasi päivittäin vuonna 2021. Vuonna 2008 vastaava luku oli noin 5 prosenttia. Yliopistojen miesopiskelijoista nuuskaa käytti päivittäin 8 prosenttia vuonna 2021. Vuonna 2008 päivittäin nuuskaavia oli 4 prosenttia.
Myös naisopiskelijoilla päivittäinen nuuskaaminen on lisääntynyt hieman. Vuonna 2021 ammattikorkeakoulussa opiskelevista naisista noin 2 prosenttia ja yliopistossa opiskelevista reilu 1 prosentti nuuskasi päivittäin. Vuonna 2008 päivittäin nuuskaavia oli molemmissa ryhmissä alle prosentti.
”Ilahduttavaa on, että korkeakouluopiskelijoiden tupakoinnin suotuisa kehitys näyttäisi jatkuneen myös koronaepidemian ja poikkeusolojen aikana. Sen sijaan nuuskan käytössä epäsuotuisa kehitys näyttää jatkuneen. Varsinkin ammattikorkeakouluissa opiskelevien miesten nuuskan käytössä on nähtävissä huolestuttavaa kasvua”, toteaa THL:n erityisasiantuntija Hanna Ollila.
Vuonna 2020 työikäisistä eli 20–64-vuotiaista päivittäin tupakoivia oli yhteensä 12 prosenttia: naisista päivittäin tupakoi 11 prosenttia ja miehistä 14 prosenttia. Nuuskan käyttö puolestaan oli yleisintä 20–34-vuotiailla miehillä, joista 12 prosenttia käytti nuuskaa päivittäin vuonna 2020.
Vuonna 2021 ei kerätty uutta tietoa aikuis- ja eläkeväestön tupakoinnista ja nuuskan käytöstä.
Tupakoinnin kustannukset yhteiskunnalle olivat arviolta 1,3 miljardia euroa vuonna 2020
Tupakoinnista aiheutuvat yhteiskunnalliset kustannukset olivat noin 1,3 miljardia euroa vuonna 2020. Kustannukset vähenivät yli 10 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna.
Tupakoinnin välittömät kustannukset olivat noin 630 miljoonaa euroa vuonna 2020. Näistä reilu puolet eli 340 miljoonaa euroa aiheutui tupakoinnista johtuvista terveydenhuollon kustannuksista.
Merkittävimmät tupakoinnista aiheutuvat välilliset kustannukset liittyvät ennenaikaisiin kuolemiin. Tupakoinnin aiheuttamia 35–64-vuotiaiden kuolemia arvioitiin Suomessa olleen hieman yli 1 000 vuonna 2020. Tupakoinnista johtuvista ennenaikaisista kuolemista aiheutuvat kustannukset olivat noin 229 miljoonaa euroa.
”Tupakoinnin ja siihen liittyvien kustannusten vähenemisestä huolimatta tupakointi aiheuttaa edelleen merkittävää taloudellista taakkaa yhteiskunnalle ja kuormittaa muun muassa terveydenhuoltoa. Tupakointiin liittyvät sairaudet ja kuolemat ovat kuitenkin ennaltaehkäistävissä. Nuorten nikotiiniriippuvuuden syntymisen ennaltaehkäisyn ohella tulee kiinnittää huomio tupakoinnin lopettamisen tukemiseen”, sanoo THL:n erityisasiantuntija Otto Ruokolainen.
Kustannuslaskelmiin liittyy useita epävarmuustekijöitä ja niitä tulee pitää suuntaa antavina arvioina.
Lue lisää tupakoinnin kustannuksista: Tupakoinnin yhteiskunnalliset kustannukset vuonna 2020 ja vertailu vuoteen 2012. Tutkimuksesta tiiviisti 52/2022
Lisätietoja
Hanna Koskinen
erikoissuunnittelija
puh. 029 524 7025
etunimi.sukunimi@thl.fi
Hanna Ollila
erityisasiantuntija (korkeakouluopiskelijoiden tiedot)
puh. 029 524 8617
etunimi.sukunimi@thl.fi
Marke Jääskeläinen
erityisasiantuntija (tupakoinnin kustannukset)
puh. 029 524 7654
etunimi.sukunimi@thl.fi
Otto Ruokolainen
erityisasiantuntija
puh. 029 524 6241
etunimi.sukunimi@thl.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL viikolla 36/202429.8.2024 15:12:54 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 29.8. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Verkkouutiset ma 2.9. Kelan tukeman kuntoutuspsykoterapian käyttö maahanmuuttaneilla. Lisätietoja: elina.suontama(at)thl.fi, puh. 029 524 7392 ma 2.9. Tutkimus: Suoliston mikrobit ovat yhteydessä luunmurtumiin. Suoliston mikrobeilla on kaiken kaikkiaan huomattava merkitys ihmisen terveydelle. Lisätietoja: johanna.leinonen(at)thl.fi, puh. 029 524 7678 ti 3.9. Lastensuojelulaitoksissa rajoitustoimenpiteiden rinnalla korostuu vuorovaikutuksen ja huolenpidon merkitys. Li
Opiskeluhuoltopalveluille on valunut iso vastuu lasten ja nuorten mielenterveysongelmien hoidosta - palveluita kehitettävä kokonaisuutena hyvinvointialueilla29.8.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Koulujen ja oppilaitosten opiskeluhuoltopalveluissa työskentelevät käyttävät merkittävän osan työajastaan oppilaiden ja opiskelijoiden mielenterveysongelmiin. THL:n selvitysten mukaan lukuvuonna 2023–2024 toisella asteella työskentelevien opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten asiakastyöhön käyttämästä ajasta 40–80 prosenttia menimielenterveysongelmiin. Perusopetuksessa vastaava luku oli 20–40 prosenttia. Tilanne oli samanlainen jo edellisessä selvityksessä vuonna 2022. Opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisia ovat koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajat ja lääkärit sekä psykologit ja kuraattorit. ”Opiskeluhuoltopalvelujen tehtävä on tarjota varhaista tukea ja ehkäistä ongelmia. Muiden palvelujen puuttuessa niistä on kuitenkin muodostunut lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalvelu eikä ehkäisevälle työlle jää aikaa”, sanoo THL:n ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola. Opiskeluhuollon palvelut tulee pitää hyvinvointialueilla Kaikki opiskeluhuoltopalvelut siirtyivät kunnist
THL ja STM käyttävät apinarokosta vastedes nimitystä m-rokko23.8.2024 15:45:16 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja sosiaali- ja terveysministeriö (STM) käyttävät apinarokosta vastedes nimitystä m-rokko, suomenruotsiksi m-koppor. M-kirjain viittaa sanaan mpox, joka on taudin englanninkielinen nimitys. Maailman terveysjärjestö WHO suositteli jo loppuvuodesta 2022, että monkeypox (suomeksi apinarokko) korvataan termin aiheuttaman stigman vuoksi nimityksellä mpox. ”Myös Suomessa apinarokko-sanaa on käytetty leimaavasti. On tärkeää päästä eroon nimen aiheuttamasta stigmasta ja häivyttää sana apina tai siihen viittaava kirjain a. Tämän vuoksi käytämme taudista vastedes nimitystä m-rokko, emmekä esimerkiksi nimitystä a-rokko”, sanoo THL:n ylilääkäri Tuula Hannila-Handelberg. Taudin aiheuttajaviruksesta THL ja STM käyttävät vastedes myös kansainvälisessä käytössä olevaa lyhennettä MPXV, joka viittaa vanhaan englanninkieliseen nimeen monkeypox virus. Apinarokko on saanut alun perin nimensä siitä, että virus löydettiin vangituista apinoista vuonna 1958. Apinat ovat i
THL suosittelee hinkuyskärokotetta raskaana oleville – syynä tänä vuonna lisääntyneet tautitapaukset, jotka voivat olla vaarallisia vauvoille23.8.2024 08:15:03 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ohjaa hyvinvointialueita tarjoamaan hinkuyskärokotteen tehosteannosta raskaana oleville. Tavoitteena on estää vauvojen vakavia hinkuyskätapauksia.
THL viikolla 35/202422.8.2024 15:31:10 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 22.8. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Verkkouutiset ma 26.8. Hyvinvointialueiden työllistymistä ja työkykyä tukevat sote-palvelut -kyselyn tulokset julkaistaan. Lisätietoja: saija.jarvimaki(at)thl.fi, puh. 029 524 7632 Blogit to 29.8. Jenni Krogell: Väkivallan ehkäisyn rakennelaki Lisätietoja webinaareista ja tapahtumista Seuraa THL:ää myös sosiaalisessa mediassa Katso myös ajankohtaisia uutisiamme thl.fi THL:n tuoreimmat julkaisut löytyvät Julkarista ja THL:n kirjakaupasta THL on myös Instagramissa tunn
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme