Korkeakouluopiskelijoiden tupakointi vähentyi, mutta nuuskan käyttö lisääntyi vuonna 2021
Kaikista korkeakouluopiskelijoista noin 5 prosenttia kertoi tupakoivansa päivittäin keväällä 2021. Naisopiskelijoista noin 6 prosenttia ja miesopiskelijoista noin 5 prosenttia tupakoi päivittäin.
Sekä ammattikorkeakoulu- että yliopisto-opiskelijoiden päivittäinen tupakointi on vähentynyt tasaisesti viimeisen vajaan 15 vuoden ajan.
Yliopistojen miesopiskelijoista 3 prosenttia tupakoi päivittäin vuonna 2021, kun vuonna 2008 luku oli 9 prosenttia. Naisopiskelijoista päivittäin tupakoi 2 prosenttia vuonna 2021 ja 6 prosenttia vuonna 2008.
Ammattikorkeakoulujen opiskelijoilla tupakointi on yliopisto-opiskelijoita yleisempää. Vuonna 2021 ammattikorkeakoulussa opiskelevista naisista 10 prosenttia tupakoi päivittäin. Vuonna 2008 luku oli 17 prosenttia. Miesopiskelijoista päivittäin tupakoi 7 prosenttia vuonna 2021, ja 15 prosenttia vuonna 2008.
Yhä useampi miesopiskelija käyttää nuuskaa
Nuuskan käytössä korkeakouluopiskelijoilla on suuret sukupuolten väliset erot: miehistä noin 11 prosenttia ilmoitti käyttävänsä nuuskaa päivittäin, mutta naisista vain 2 prosenttia. Nuuskan käyttö on lisääntynyt nimenomaan miehillä.
Ammattikorkeakoulujen miesopiskelijoista noin 15 prosenttia nuuskasi päivittäin vuonna 2021. Vuonna 2008 vastaava luku oli noin 5 prosenttia. Yliopistojen miesopiskelijoista nuuskaa käytti päivittäin 8 prosenttia vuonna 2021. Vuonna 2008 päivittäin nuuskaavia oli 4 prosenttia.
Myös naisopiskelijoilla päivittäinen nuuskaaminen on lisääntynyt hieman. Vuonna 2021 ammattikorkeakoulussa opiskelevista naisista noin 2 prosenttia ja yliopistossa opiskelevista reilu 1 prosentti nuuskasi päivittäin. Vuonna 2008 päivittäin nuuskaavia oli molemmissa ryhmissä alle prosentti.
”Ilahduttavaa on, että korkeakouluopiskelijoiden tupakoinnin suotuisa kehitys näyttäisi jatkuneen myös koronaepidemian ja poikkeusolojen aikana. Sen sijaan nuuskan käytössä epäsuotuisa kehitys näyttää jatkuneen. Varsinkin ammattikorkeakouluissa opiskelevien miesten nuuskan käytössä on nähtävissä huolestuttavaa kasvua”, toteaa THL:n erityisasiantuntija Hanna Ollila.
Vuonna 2020 työikäisistä eli 20–64-vuotiaista päivittäin tupakoivia oli yhteensä 12 prosenttia: naisista päivittäin tupakoi 11 prosenttia ja miehistä 14 prosenttia. Nuuskan käyttö puolestaan oli yleisintä 20–34-vuotiailla miehillä, joista 12 prosenttia käytti nuuskaa päivittäin vuonna 2020.
Vuonna 2021 ei kerätty uutta tietoa aikuis- ja eläkeväestön tupakoinnista ja nuuskan käytöstä.
Tupakoinnin kustannukset yhteiskunnalle olivat arviolta 1,3 miljardia euroa vuonna 2020
Tupakoinnista aiheutuvat yhteiskunnalliset kustannukset olivat noin 1,3 miljardia euroa vuonna 2020. Kustannukset vähenivät yli 10 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna.
Tupakoinnin välittömät kustannukset olivat noin 630 miljoonaa euroa vuonna 2020. Näistä reilu puolet eli 340 miljoonaa euroa aiheutui tupakoinnista johtuvista terveydenhuollon kustannuksista.
Merkittävimmät tupakoinnista aiheutuvat välilliset kustannukset liittyvät ennenaikaisiin kuolemiin. Tupakoinnin aiheuttamia 35–64-vuotiaiden kuolemia arvioitiin Suomessa olleen hieman yli 1 000 vuonna 2020. Tupakoinnista johtuvista ennenaikaisista kuolemista aiheutuvat kustannukset olivat noin 229 miljoonaa euroa.
”Tupakoinnin ja siihen liittyvien kustannusten vähenemisestä huolimatta tupakointi aiheuttaa edelleen merkittävää taloudellista taakkaa yhteiskunnalle ja kuormittaa muun muassa terveydenhuoltoa. Tupakointiin liittyvät sairaudet ja kuolemat ovat kuitenkin ennaltaehkäistävissä. Nuorten nikotiiniriippuvuuden syntymisen ennaltaehkäisyn ohella tulee kiinnittää huomio tupakoinnin lopettamisen tukemiseen”, sanoo THL:n erityisasiantuntija Otto Ruokolainen.
Kustannuslaskelmiin liittyy useita epävarmuustekijöitä ja niitä tulee pitää suuntaa antavina arvioina.
Lue lisää tupakoinnin kustannuksista: Tupakoinnin yhteiskunnalliset kustannukset vuonna 2020 ja vertailu vuoteen 2012. Tutkimuksesta tiiviisti 52/2022
Lisätietoja
Hanna Koskinen
erikoissuunnittelija
puh. 029 524 7025
etunimi.sukunimi@thl.fi
Hanna Ollila
erityisasiantuntija (korkeakouluopiskelijoiden tiedot)
puh. 029 524 8617
etunimi.sukunimi@thl.fi
Marke Jääskeläinen
erityisasiantuntija (tupakoinnin kustannukset)
puh. 029 524 7654
etunimi.sukunimi@thl.fi
Otto Ruokolainen
erityisasiantuntija
puh. 029 524 6241
etunimi.sukunimi@thl.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Inom hemvården går en fjärdedel av chefens arbetstid till rekrytering – reformer av planering och ledarskap är nödvändiga15.1.2025 00:01:00 EET | Pressmeddelande
Cheferna inom hemvården upplever att planeringen av verksamheten delvis är utmanande, och att rekryteringen tar tid till exempel från verksamhets- och kompetensutvecklingen. Hemvården kan i sin nuvarande form inte stödja det ökande antalet klienter i framtiden, så strukturerna för planeringen och ledningen måste förnyas.
Kotihoidon esihenkilö rekrytoi neljänneksen työajastaan – suunnittelun ja johtamisen uudistukset välttämättömiä15.1.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Kotihoidon esihenkilöt kokevat toiminnan suunnittelun osin haastavaksi, ja rekrytointi vie aikaa esimerkiksi toiminnan ja osaamisen kehittämiseltä. Kotihoito ei voi nykymuodossaan kannatella tulevaisuuden kasvavia asiakasmääriä, joten suunnittelun ja johtamisen rakenteita on uudistettava.
Vaccinationsprogrammet för fästingburen hjärninflammation utvidgas till nya riskområden10.1.2025 14:22:20 EET | Pressmeddelande
I Finland förekommer fästingburen hjärninflammation särskilt i kustområden och skärgården. Vaccination mot fästingburen hjärninflammation som ingår i det nationella vaccinationsprogrammet ges gratis till personer som bor eller vistas långvarigt i områden där risken för fästingburen hjärninflammation är hög. Institutet för hälsa och välfärd (THL) fastställer dessa riskområden där vaccination erbjuds och har i början av januari fastställt nya riskområden i Esbo, Kyrkslätt, Nystad och Hailuoto.
Puutiaisaivotulehdusrokotusohjelma laajenee uusille riskialueille10.1.2025 14:22:20 EET | Tiedote
Suomessa puutiaisaivotulehdusta esiintyy erityisesti rannikkoalueilla ja saaristossa. Kansallisen rokotusohjelmaan kuuluva puutiaisaivotulehdusrokotus annetaan ilmaiseksi henkilölle, joka asuu tai oleskelee pitkäaikaisesti alueella, jolla puutiaisaivotulehduksen riski on korkea. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) määrittelee nämä riskialueet, joilla rokotusta tarjotaan. THL on tammikuun alussa määritellyt uusia riskialueita Espoossa, Kirkkonummella, Uudessakaupungissa ja Hailuodossa.
Tuhkarokkoon sairastunut matkusti laivalla Tallinnasta Helsinkiin 7.1. – THL ohjeistaa samalla vuorolla matkustaneita9.1.2025 16:58:48 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tietojen mukaan tuhkarokkoon sairastunut henkilö on matkustanut Tallinnasta Helsinkiin Eckerö Linen M/s Finlandia -laivalla tiistaina 7. tammikuuta klo 18:30–21.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme