Korona alkoi näkyä yritysten liikevaihdossa maaliskuussa - Helsingin seudun väestönkasvu jatkuu vahvana

Helsingin seudun yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi ennakkoarvion mukaan vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna 0,7 %. Edellisellä neljänneksellä kasvua oli 3,8 %. Kuluttajahinnat nousivat vuoden takaiseen nähden tammi–maaliskuussa 0,8 % ja rakennuskustannukset 0,4 %. Tukkuhinnat laskivat 2,1 % ja teollisuuden tuottajahinnat 3,3 % edellisvuodesta.

Koronan vaikutukset ensimmäisessä kvartaalissa näkyvät vain osin ja isku osui ensivaiheessa erityisesti majoitus- ja ravitsemisalalle, henkilöliikenteeseen, tapahtuma- ja kulttuurituotantoon sekä erilaisiin yksityisiin kuluttajapalveluihin.

– Nyt on tärkeää estää lomautusten muuntuminen irtisanomisiksi rajoituksia höllentämällä sekä huolehtia erityisesti teollisuuden, rakentamisen ja vientisektorin pysymisestä käynnissä samalla etsien maailmalta uusia markkinamahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle, sanoo johtaja Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista.

Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu henkilöstömäärä oli tammi–maaliskuussa noin 3 % edellisvuotta korkeammalla tasolla. Henkilöstömäärä kasvoi kaikilla päätoimialoilla lukuun ottamatta kuljetus- ja varastointialaa. Henkilöstömäärän kasvu oli voimakkainta informaatio- ja viestintäalalla, jossa kasvua kertyi 6 %.

Seudulla toimivien yritysten henkilöstömäärä oli viimeksi kuluneen vuoden aikana keskimäärin 11 % korkeammalla tasolla kuin vuonna 2015. Henkilöstömäärän kasvua on ollut vertailuvuoden tasoon nähden eniten liike-elämän palveluissa, rakentamisessa sekä informaatio- ja viestintäalalla.

Väestönkasvu jatkuu voimakkaana

Helsingin seudun väestö kasvoi ennakkoarvion mukaan noin 20 000 asukkaalla (1,3 %) vuoden pituisella jaksolla vuoden 2019 toisesta neljänneksestä vuoden 2020 ensimmäiseen neljännekseen. Kasvu voimistui viime vuoden aikana ja jatkui edelleen kuluvan vuoden alussa. Koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne vähensi maaliskuusta alkaen tulomuuttoa Helsingin seudulle muualta maasta ja ulkomailta, mutta vastaavasti myös lähtömuutto supistui.

Ulkomaista syntyperää olevien asukkaiden osuus Helsingin seudun kasvussa on voimistunut 2010-luvun jälkipuolella. Ulkomaisen syntyperän asukkaiden osuus oli kolme neljännestä vuosien 2018 ja 2019 väestönlisäyksestä. Vastaavasti kotimaisen taustan asukkaiden osuus on supistunut neljännekseen. Ulkomaista syntyperää olevien asukkaiden lisäys perustuu paitsi maahanmuuttoon, myös vilkkaaseen tulomuuttoon muualta Suomesta sekä suurempaan luonnolliseen kasvuun kantaväestöön verrattuna.

– Budjettiriihen yhteydessä on hallituksen lunastettava lupaus 1 kuukauden työlupien käsittelyminimistä ja lupabyrokratian yksinkertaistamisesta. Saatavuusharkinnasta luopumista voisi pilotoida Uudellamaalla, jossa asuu yli puolet maan vieraskielisestä väestöstä. Kohteena voisivat olla toimialat tai ammatit, joilla on suurin pula osaavasta työvoimasta, ehdottaa johtaja Lahtinen.

Väestönkasvu oli viime vuonna erityisen vahvaa Espoossa ja Vantaalla, mutta kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä niiden kasvu hidastui. Sen sijaan Helsingin kasvu hidastui kahden edellisen vuoden aikana, mutta vahvistui vuoden 2020 alussa. Myös Kuuma-seudun kasvu vauhdittui kuluvan vuoden alussa.

Lisätiedot:

Markku Lahtinen
johtaja, Helsingin seudun kauppakamari
+358 50 571 3564