Korona iski rahastoihin – osakesijoittajilla pitkäjänteinen sijoitusstrategia
Lunastukset keskittyivät korkorahastoihin. Pitkän ja lyhyen koron rahastoista lunastettiin yhteensä 3,6 miljardia euroa pääomia. Yhdistelmärahastoista lunastettiin 785 miljoonaa euroa ja osakerahastoista vain 138 miljoonaa euroa. Vaihtoehtoisiin rahastoihin sen sijaan sijoitettiin yhteensä 83 miljoonaa euroa uutta pääomaa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät maaliskuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.3.2020 |
|
Osakerahastot |
-138 |
-159 |
35 547 |
|
Yhdistelmärahastot |
-785 |
-33 |
22 550 |
|
Pitkän koron rahastot |
-2 012 |
-1 396 |
28 266 |
|
Lyhyen koron rahastot |
-1 604 |
-1 334 |
13 325 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
83 |
128 |
6 786 |
|
YHTEENSÄ |
-4 456 |
-2 795 |
106 475 |
Koronavirus levisi helmi-maaliskuussa Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Useassa maassa aloitettiin mittavat varotoimenpiteet, joiden taloudellisia seurauksia arvioidaan vielä pitkään. Keskuspankit reagoivat kriisitilanteeseen nopeasti historiallisen suurilla lisäelvytyksillä. Yksityinen palvelusektori on kärsinyt kriisistä eniten, koska varotoimenpiteiden takia kotitaloudet eivät ole enää pystyneet tai uskaltaneet kuluttaa.
Koronakriisin seurauksena osakemarkkinat laskivat poikkeuksellisen paljon. Epävarmuus varotoimenpiteiden ajallisesta kestosta ja kansantaloudellisista tappioista heijastui markkinoilla jyrkästi laskevina kursseina. Osakemarkkinoilla oli takana lähes kymmenen vuoden nousukausi, joten sijoittajat näkivät kurssiromahduksen myös mahdollisuutena sijoittaa: Suomeen ja Pohjois-Amerikkaan sijoittaviin osakerahastoihin sijoitettiin yhteensä 247 miljoonaa euroa lisää pääomia.
Korkosijoittajalle kuukausi oli haasteellinen. Poikkeuksellinen markkinatilanne näkyi erityisesti korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavissa rahastoissa. Pitkät korot nousivat, mikä vaikutti rahastojen arvostuksiin negatiivisesti. Lyhyen koron rahastoja käytetään usein talletustilin vastineena, joten poikkeusoloissa rahastoista todennäköisesti lunastettiin yrityksen kassaan käteisvaroja. Kiinteistöjen hintakehitykseen vielä luotettiin, mikä näkyi vaihtoehtoisten rahastojen nettomerkinnöissä.
”Osakesijoittajat ovat selvästi pitäneet kiinni pitkäjänteisistä sijoitusstrategioistaan. Kurssiromahduksessa ei ole lähdetty lunastamaan varoja pois. Kurssien lasku on jopa nähty positiivisena mahdollisuutena sijoittaa lisää varoja Suomeen ja Pohjois-Amerikkaan sijoittaviin osakerahastoihin. Kun koronaan liittyvät varotoimenpiteet vähitellen poistuvat ja luottamus tulevaisuuteen alkaa palata, se näkynee myös markkinoilla nopeasti” summaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä
Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin Pohjois-Amerikkaan ja Suomeen sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 247 miljoonaa euroa. Eniten pääomia lunastettiin kehittyville markkinoille sekä Pohjoismaihin ja Eurooppaan sijoittavista rahastoista, yhteensä 334 miljoonaa euroa. Japaniin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla, jonka arvo jäi tällä kertaa negatiiviseksi (Sharpe 12 kk -0,2). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät maaliskuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.3.2020 |
Tuotto |
|
Suomi |
28 |
-151 |
4 125 |
-11 % |
|
Pohjoismaat |
-105 |
-176 |
3 807 |
-13 % |
|
Eurooppa |
-165 |
-76 |
4 973 |
-15 % |
|
Pohjois-Amerikka |
219 |
173 |
4 523 |
-9 % |
|
Japani |
-3 |
-40 |
561 |
-5 % |
|
Tyynenmeren alue |
-5 |
45 |
610 |
-10 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-64 |
-135 |
4 044 |
-21 % |
|
Maailma |
0 |
232 |
11 628 |
-9 % |
|
Toimialarahastot |
-44 |
-31 |
1 275 |
-11 % |
|
YHTEENSÄ |
-138 |
-159 |
35 547 |
|
Pitkän koron rahastoissa lunastuksia tehtiin kaikista rahastoluokista. Pääomia lunastettiin erityisesti globaalisti ja euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittavista rahastoista, yhteensä 1,2 miljardia euroa. Euroalueen valtioriskiin sijoittavista rahastoista lunastettiin 471 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti valtioriskiin sijoittavat rahastot 4,2 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,6).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät maaliskuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.3.2020 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
-471 |
-203 |
5 429 |
2,5 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
-791 |
-779 |
8 827 |
-2,5 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
-165 |
-222 |
2 748 |
-10,3 % |
|
Valtioriski maailma |
-1 |
-3 |
122 |
4,2 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
-378 |
-243 |
5 204 |
-0,9 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-79 |
18 |
2 394 |
-6,2 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-128 |
36 |
3 542 |
-6,5 % |
|
YHTEENSÄ |
-2 012 |
-1 396 |
28 266 |
|
Rahastoraportti, maaliskuu 2020
Markkinakatsaus, maaliskuu 2020
Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla,
eli noin 840 000 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa. Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaAsiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJari VirtaJohtava lakimies, lainsäädäntö
Puh:+358 20 793 4252jari.virta@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
FA:n Arno Ahosniemi: Suomen talous ei lähde nousuun Impivaaraan käpertymällä16.8.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
Finanssiala ry (FA) pitää hallituksen kaavailemaa kiristystä työperäisen maahanmuuton ehtoihin haitallisena sekä talouden että suomalaisten kannalta. FA vastustaa jyrkästi hallituksen suunnitelmaa kolmen kuukauden määräajasta, jona maahanmuuttajan pitäisi työsuhteen päätyttyä löytää uusi työpaikka tai poistua maasta. Uudistus vaikeuttaisi olennaisesti työperäistä maahanmuuttoa, jota Suomen työmarkkinat kaipaavat kipeästi.
FA:n Arno Ahosniemi: Tarvitsemme talouskasvua velkaantumisen tilalle14.8.2024 06:30:00 EEST | Tiedote
Velkaantumisen tilalle tarvitaan talouskasvua, muistuttaa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi. Kaikesta sopeutuksesta huolimatta Suomi ottaa ensi vuonna yli 12 miljardia euroa lisää velkaa. Ahosniemi toteaa, että ilman sopeutustoimia velkaa olisi pitänyt ottaa vielä monta miljardia enemmän. Vaikka vyötä on kiristetty, velkaantuminen ei taitu. Velkalaivan kääntäminen vaatii lisää työtä, enemmän vastuunottoa jokaisen omasta taloudesta, työperäistä maahanmuuttoa ja vielä lisää menojen leikkauksia. Lisäksi tarvitaan ennakkoluulottomuutta ja riskinotolle sekä menestymiselle suopeampia asenteita, Ahosniemi toteaa.
Sijoitusrahastoihin 605 miljoonaa euroa uutta pääomaa – Korkojen lasku vauhditti sijoituksia8.8.2024 14:08:04 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin heinäkuussa yhteensä 605 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 168 miljardia euroa.
FA:n Ahosniemi: Palkkajoustojen on lähdettävä toimialojen omista tarpeista – suurimman osan korotuksista vientimallissa on oltava paikallisesti sovittavia30.7.2024 11:53:34 EEST | Tiedote
Yleiseen linjaan perustuvissa työmarkkaratkaisuissa on pidettävä tiukasti huolta siitä, että ne mahdollistavat jatkossa tehokkaammat palkkajoustot toimialojen omista tarpeista lähtien. Jatkossa vientivetoisessa mallissa suurimman osan palkankorotuksista on oltava paikallisesti sovittavaa erää. Työmarkkinaratkaisujen on vahvistettava kansantaloutta, työllisyyttä ja talouskasvua. Valtakunnansovittelijalla on oltava liikkumavaraa, mutta se ei saa vaarantaa työmarkkinoiden toimivuutta.
Finanssiala ry:n Arno Ahosniemi on iloinen suomalaisten vahvasta edustuksesta EU-parlamentin talous- ja raha-asiain valiokunnassa23.7.2024 12:37:27 EEST | Tiedote
Euroopan parlamentti on ensimmäisessä täysistunnossaan valinnut komissiolle puheenjohtajan ja hyväksynyt eri valiokuntien edustajat. Finanssiala ry iloitsee, että toimialan kannalta keskeiseen talous- ja raha-asiain valiokuntaan tulee peräti viisi suomalaista. Valiokuntaan valittiin jäseniksi Eero Heinäluoma (sd.), Aura Salla (kok.) ja Jussi Saramo (vas.). Varajäseninä toimivat Katri Kulmuni (kesk.) ja Maria Ohisalo (vihr.). Valiokunta käsittelee muun muassa EU:n talouspolitiikkaan, finanssivalvontaan ja pankkisektorin sääntelyyn liittyviä asioita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme