Kotimaan kasvissadot parhaimmillaan
Pahimmin kuivuudesta ovat kärsineet Varsinais-Suomen ja Uudenmaan rannikkoalueet. Sateet ovat jääneet hyvinkin paikallisiksi jopa saman tilan eri peltolohkoilla. Viljelijät ovat pelastaneet kasvikset kuivuudelta sadettamalla kasvustoja lähes tauotta. Joissain paikoin kasteluvesialtaat ovat jopa tyhjentyneet. Tilanne on ollut hieman parempi esimerkiksi Hämeessä ja Savossa, jossa sadetta saatiin paikoitellen sekä heinäkuun alussa että lopussa.
Erityisesti salaatteja on täytynyt kastella ahkerasti runsaalla vedellä. Laadun eteen on tehty kaikki voitava. Kuivuudesta kärsivä salaatti, kuten jäävuorisalaatti, jää helposti kevyen höttöiseksi. Kuivuus on hankaloittanut kaikkien kasvisten sadon ajoituksia. Kausi alkoi kaksi viikkoa etuajassa. Monia elokuun kasviksia jouduttiin korjaamaan jo heinäkuussa. Kuumuus saa aikaan, että esimerkiksi parsakaali alkaa avata kukkanuppujaan. Kukkakaalisadot ovat valmistuneet tänä vuonna tasaiseen tahtiin.
Ei unohdeta kaalia
Viljelijöiden huolenaiheeksi muodostuivat kesän keräkaalit. Kesäkuun varhaiskaalikauden jälkeen kuluttajat unohtivat kaalin ja heinäkuussa kesäkaalin kysyntä on jäänyt vaatimattomaksi. Kuuman kesän hyötyjiä lienevät kesäkurpitsa, avomaan kurkku ja maissi. Ne ovat kasvaneet kastelun ansiosta helteessä hyvin. Kuluttajien toivottaisiin tarttuvan nyt näihin kasviksiin tuontituotteiden sijaan.
Loppukesän riesaksi ilmestyivät salaatti-, herne-, härkäpapu-, kumina- ja öljykasvipelloille gammayökkösen toukat, joille vihreät, mehevät lehdet maistuvat. Tuholainen on aiheuttanut satotappioita varsinkin Itä-Suomessa, jonne sitä tuulen mukana on idästä levinnyt. Vastaavaa invaasiota ei ole pitkään aikaan nähty, eikä kyseinen toukka Suomessa talvehdi. Tuhot ovat erikoiskasviviljelmillä isot.
Työtä laadun hyväksi tauotta
Kasvissadon tuottamisessa työllistävintä on ollut kastelu, mutta lisäksi kuiva alkukausi vaikeutti taimien kasvua. Osa kasvustoista jopa jouduttiin kesä-heinäkuun vaihteessa laittamaan nurin ja aloittamaan kaikki alusta. Varsinaisia kasvitauteja, esimerkiksi harmaahometta, on esiintynyt kuivuuden takia tavallista vähemmän. Positiivisena piirteenä voi mainita myös sen, että aurinko on antanut kasviksiin, varsinkin marjoihin, runsaasti makua.
Juuresten kasvu on edennyt kuivuuden takia melko hitaasti. Nyt odotetaan sateita maltilliseen tahtiin elo- ja syyskuulle, jotta kasvu etenisi tasaisesti. Rankkasateet eivät ole suotavia, koska silloin juurekset ja perunat halkeilevat. Elokuussa viilenevät yöt tekevät kasviksille hyvää. Omenasato vaikuttaa lupaavalta. Omenat täydentävät hienosti sadonkorjuun kasvistarjontaa.
Nautitaan kasviksista
Kasviskokkaus on nyt helppoa, kun kaikki on vasta valmistunutta, värikästä ja rakenteeltaan mehevää. Kannattaa tarttua juureksiin, erilaisiin sipuleihin, myös kotimaiseen tuoreeseen valkosipuliin, rapsakkoihin kaaleihin ja salaatteihin, tuoreisiin papuihin, kesäkurpitsaan, avomaan kurkkuihin, maissiin ja kaikkeen, mitä sadonkorjuu nyt tarjoaa. Monet peruskasvikset ovat palaamassa taas arvoonsa. Maalaiskeittiön aidot maut tavoittaa, kun valitsee lähellä tuotettuja, laadukkaita kasviksia.
Sadonkorjuuviikkoja vietetään koko maassa viikoilla 33 ja 34 (13.–26.8.). Osallistuminen viikkoihin tarkoittaa kotimaisten kasvisten monipuolista käyttämistä mahdollisimman runsaasti ja värikkäästi.
Lisätiedot: kasvinviljelyasiamies Mika Virtanen, MTK ry, puh. 0400 544 728
Kokeillut ruokaohjeet ja kuvat:
Kesäkaalisalaatti
https://www.kasvikset.fi/keittokirja/paaraaka-aineittain/kaalit/recipe/10-coleslaw-kaalisalaatti
Kasvisseljanka
https://www.kasvikset.fi/keittokirja/ruokaryhmittain/keitot/recipe/310-kasvisseljanka
Lehtikaalisipsit
6 lehtikaalin lehteä (120 g)
½ tl suolaa
2 rkl rypsiöljyä
Huuhtele kaalinlehdet, valuta ja kuivaa. Revi kaalinlehdet sopiviksi suupaloiksi ilman ruoteja. Mausta suolalla ja lisää öljy. Kääntele käsin niin, että jokainen pala saa öljyä pintaansa molemmin puolin.
Paista 175-asteisessa uunissa 10 minuuttia. Tarjoa sormiruokana tai vaikka sosekeiton tai salaatin päällä.
Ohje Pirjo Toikkasen kirjasta Rouva Kasviksen parhaat (Otava 2017)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Merja Elomaa
Viestinnän suunnittelija
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
PL 510 (Simonkatu 6), 00101 Helsinki
puh. 020 413 2323, 040 661 8699
merja.elomaa@mtk.fi
www.mtk.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
MTK:n valtuuskunnan syyskokous 26.–27.11.202420.11.2024 07:54:00 EET | Tiedote
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry kutsuu median edustajat seuraamaan valtuuskunnan syyskokousta.
Kutsu Peltokasvifoorumin viljelijäseminaariin 19.11. Turkuun15.11.2024 09:52:08 EET | Kutsu
Tervetuloa seuraamaan Peltokasvifoorumin viljelijäseminaaria 19.11. Turun linnan Bryggman-salissa. Päivän aikana kuulet mm. tuoreimmat näkymät maatalouden toimintaedellytyksistä, rahoituksesta, kasvinjalostuksesta, lannoitemarkkinoista, kasvinjalostuksesta, öljykasvien mahdollisuuksista ja uusista teknologioista.
EU-parlamentti hyväksyi vuoden lisäajan metsäkatoasetukselle - Meppien vaatimat muutokset tuomassa epävarmuutta toimeenpanoon14.11.2024 14:42:10 EET | Tiedote
Euroopan parlamentti hyväksyi komission esityksen 12 kuukauden lisäajasta metsäkatoasetuksen toimeenpanoon ja puolsi niin kutsutun neljännen riskiluokan luomista. Tämä tarkoittaa, että tähän luokkaan kuuluvissa jäsenmaissa ei katsota olevan metsäkadon riskiä, joten niiden tuottamien tuotteiden taustatietovaatimukset olisivat lievemmät. EPP:n laatimista ja EU-parlamentin hyväksymistä esityksistä aloitetaan nyt neuvottelut. Nyt on kiire saada Brysselin päätökset valmiiksi vielä ennen vuoden vaihdetta, sillä muuten voimassa oleva asetus astuu voimaan 1.1.2025. Samalla tarvitaan kansallisesti, ministeriön johdolla, yhteinen tulkinta alalle, jotta pitkään pysähdyksissä olleet investoinnit saadaan vihdoin liikkeelle.
Nepalin naiskalankasvattajat ja -metsänhoitajat rakentavat kestävää tulevaisuutta – FFD tukee ilmastoviisasta yrittäjyyttä13.11.2024 15:08:29 EET | Artikkeli
Nepalissa naiset ovat nousseet kalanviljelyn ja metsänhoidon uusiksi edelläkävijöiksi, kiitos pitkäaikaisen yhteistyön Food and Forest Development Finlandin (FFD) kanssa. Jo kymmenen vuoden ajan FFD on tukenut paikallisia osuuskuntia ja ryhmiä tarjoten koulutusta ja liiketoimintamahdollisuuksia. Nyt, vuosien kehitystyön jälkeen, naisviljelijät ja metsänhoitajat eivät pelkästään paranna toimeentuloaan, vaan rakentavat myös ilmastoresilienttiä tulevaisuutta omille yhteisöilleen.
Luonto on Suomen tärkein matkailuvaltti – suomalainen elämäntapa ja kulttuuri nousussa8.11.2024 10:55:23 EET | Tiedote
Luonto on Suomen matkailun tärkein vetovoimatekijä. Luonto mainitaan lähes jokaisen maakunnan ja matkailukeskuksen tärkeimpänä houkuttelevuustekijänä. Samalla suomalainen elämäntapa ja kulttuuri ovat nousseet keskeiseksi osaksi matkailukokemuksia tuoden erottuvuutta Suomen matkailutarjontaan. Kansainvälisille matkailijoille suunnatut palvelut nähdään suurena kehitysmahdollisuutena, jossa vastuullisuus ja turvallisuus ovat keskeisiä, selviää majoitus- ja ohjelmapalveluyrityksille tehdyssä kyselyssä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme