Kunta-alan sairauspoissaolot kääntyivät jyrkkään kasvuun
Työterveyslaitoksen mediatiedote 22.5.2023
Vuonna 2022 sairauspoissaolot lisääntyivät ammatista, sukupuolesta tai ikäryhmästä riippumatta, vaikka ensimmäiset koronavuodet 2020 ja 2021 eivät vielä heijastuneet lisääntyneinä sairauspoissaoloina.
Keskimäärin kuntatyöntekijät olivat pois töistä 20,7 päivää oman sairauden takia, mikä on neljä päivää enemmän kuin edellisenä vuonna.
Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksessa on seurattu työntekijöiden sairauspoissaoloja vuodesta 2000 alkaen. Tilasto perustuu työnantajien rekisteritietoon. Kunta10-tutkimuksen tilasto kattaa kaikki omasta sairaudesta johtuvat poissaolot ensimmäisestä poissaolopäivästä lähtien, mutta ei sisällä tietoa sairauspoissaolojen syistä.
– On todennäköistä, että nyt havaittu kasvu selittyy koronaviruksen aiheuttamilla poissaoloilla, sanoo johtava tutkija Jenni Ervasti Työterveyslaitoksesta.
Tämän voi päätellä Kelan sairauspäivärahatilastoista, jotka antavat tietoa pitkistä yli 9 päivän poissaoloista ja niiden syistä.
– Koronaviruksen aiheuttamista sairauksista johtuvat poissaolot kasvoivat Kelan tilastoissa vuonna 2022. Sen sijaan edellisvuoden tasolla pysyivät mielenterveyden häiriöiden, tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ja hengityselinten sairauksien perusteella myönnetyt sairauspäivärahat, Jenni Ervasti kertoo.
Eniten poissaoloja oli hoitoalan ammateissa
Hoitoalan ammatit ovat edelleen keskimääräisten sairauspoissaolojen kärjessä: varhaiskasvatuksen opettajat, perhepäivähoitajat, laitoshuoltajat, lähihoitajat, lastenhoitajat, koulunkäyntiavustajat ja kodinhoitajat olivat keskimäärin pois töistä oman sairauden takia yli 25 päivää vuonna 2022.
Vähäisintä poissaolo oman sairauden takia oli johtajilla, erityisasiantuntijoilla, taloussihteereillä ja tiedottajilla (keskimäärin 9–11 päivää).
Suhteellisesti suurin kasvu sairauspoissaolopäivissä verrattuna edelliseen vuoteen oli puistotyöntekijöillä, kodinhoitajilla, palomiehillä ja vartijoilla, opetusalan johtajilla, laitoshuoltajilla, lastenhoitajilla ja varhaiskasvatuksen opettajilla.
Ikäryhmistä eniten sairastivat alle 30-vuotiaat, mutta ikäryhmien väliset erot eivät ole kasvaneet viime vuodesta.
Vuonna 2022 kaikki työntekijäryhmät ovat sairastaneet
Nolla päivää sairastaneiden osuus väheni kaikissa kunta-alan ammateissa vuonna 2022. Aiempina koronavuosina etätyöhön siirtyminen ja kontaktien välttäminen oli kasvattanut niiden työntekijöiden osuutta, jotka eivät olleet vuoden aikana poissa päivääkään oman sairauden vuoksi.
Nolla päivää sairastaneiden työntekijöiden osuus oli 29 prosenttia vuonna 2021 ja enää 16 prosenttia vuonna 2022.
– Vähintään yksi sairauspoissaolopäivä oli viime vuonna tyypillisimmin niissä töissä, joissa on paljon ihmiskontakteja, kuten terveydenhuollon, sosiaalityön, varhaiskasvatuksen, opetuksen ja pelastustoimen ammateissa. Tämäkin tukee oletusta koronaviruksesta poissaolojen taustasyynä, Ervasti sanoo.
Kaikkien ammattiryhmien sairauspoissaolot ovat lisääntyneet.
– Aiempaan vuoteen verrattuna nolla päivää sairastaneiden osuus väheni eniten johtotehtävissä, joissa tosin edelleen enemmän nolla päivää sairastavia kuin monissa muissa tehtävissä, Ervasti jatkaa.
Tutustu
- Tiedot kunta-alan sairauspoissaoloista löytyvät päivitettynä Työterveyslaitoksen Työelämätieto-palvelusta osoitteessa: https://www.tyoelamatieto.fi/fi/dashboards/kunta10-sick-leave
- Aineisto löytyy suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
- Kelan sairauspäivärahatilasto 2022: Sairauspäivärahat jatkavat kasvu-uralla – vuonna 2022 koronavirus näkyi aiempaa selvemmin sairauspäivärahaa saaneiden määrässä | Kelan tietotarjotin
Kunta10-tutkimus
- Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimus on Suomen suurin kunta-alan henkilöstön seurantatutkimus.
- Tutkimukseen osallistuvat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Naantali, Raisio, Nokia, Valkeakoski ja Virrat.
- Yli 90 000 kuntatyöntekijän vuosittaisia sairauspoissaoloja seurataan työnantajien henkilöstörekistereistä yhdenmukaisella laskentatavalla suhteuttaen toteutuneet sairauspoissaolopäivät tehtyihin henkilötyövuosiin.
- Nämä tilastot eivät sisällä sairauspoissaolojen syitä.
- Yhden kunnan tilastot vuonna 2021 ja toisen kunnan tilastot vuonna 2022 jouduttiin jättämään pois kokonaistuloksesta.
Lisätiedot
- Jenni Ervasti, johtava tutkija, FT, dos., jenni.ervasti@ttl.fi, +358 30 474 2806
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
MEDIAKUTSU 9.1.2025 KLO 9.00: Tutkimustuloksia sote-alan työhyvinvoinnista18.12.2024 09:20:00 EET | Kutsu
Tervetuloa tutustumaan tuoreimpiin tutkimustuloksiin sote-ammattilaisten työhyvinvoinnista vuonna 2024. Mitä kuuluu? -työhyvinvointitutkimus ja Kunta10-tutkimus tarjoavat kattavan näkymän sote-alaan. Mediainfo järjestetään etäyhteyksin ilmoittautuneille.
En hybridarbetare som är missnöjd med kontoret stannar hemma och arbetar på distans13.12.2024 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Vad är man missnöjd med på kontoret under hybridarbetstid? I huvudsak samma saker som tidigare, dvs. arbetsro och lokalernas användbarhet. Under hybridarbetstid är konsekvenserna av missnöje dock annorlunda: nu kan en missnöjd arbetstagare bestämma sig för att hellre arbeta på distans. Arbetshälsoinstitutets forskningsprojekt utredde sambanden mellan distansarbete, upplevd arbetsmiljö, arbetshälsa och kort sjukfrånvaro i olika kontorslokaler.
Toimistoon tyytymätön hybridityöntekijä jää kotiin etätöihin13.12.2024 06:00:00 EET | Tiedote
Mihin toimistolla ollaan hybridityöaikana tyytymättömiä? Pääasiassa samoihin asioihin kuin ennenkin eli työrauhaan ja tilojen käytettävyyteen. Hybridityöaikana tyytymättömyyden seuraukset ovat kuitenkin erilaiset: nyt tyytymätön työntekijä voi päättää jäädä mieluummin etätöihin. Työterveyslaitoksen tutkimushanke selvitti etätyön, koetun työympäristön, työhyvinvoinnin ja lyhyiden sairauspoissaolojen yhteyksiä erilaisissa toimistotiloissa.
A hybrid employee who is unsatisfied with the office will stay at home and work remotely13.12.2024 06:00:00 EET | Press release
What are people dissatisfied with at the office in the era of hybrid work? Mainly the same issues as before: lack of peaceful working conditions and the usability of the premises. However, in the era of hybrid work, the consequences of dissatisfaction are different: now, dissatisfied employees may decide to stay at home and work remotely. This research project conducted by the Finnish Institute of Occupational Health examined the links between remote work, the experience of the work environment, well-being at work and sickness absences in different office spaces.
Nästan två av tre har psykiska symtom inom film- och tv-branschen10.12.2024 17:00:00 EET | Pressmeddelande
Psykiska symtom är vanliga hos personer som arbetar inom film- och tv-branschen. I oberoende produktionsbolags produktioner har nästan två av tre arbetstagare psykiska symtom. Antalet är tre gånger större jämfört med den övriga finländska befolkningen i arbetsför ålder. Förekomsten av symtom framgår av Arbetshälsoinstitutets enkät, som besvarades av över 600 yrkespersoner inom branschen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme