Kurikassa otettiin askel kohti merkittävää biokaasuekosysteemiä ja fossiilisten polttoaineiden vähentämistä – Maataloustuottajat avainasemassa kestävän kehityksen energiaratkaisussa

Tulevassa biokaasuhankkeessa ovat mukana Kurikan kaupungin omistama Kurikan Kaukolämpö Oy, hanketta varten perustettava tytäryhtiö sekä biokaasuun panostava, uusiutuvan energian ratkaisuja toteuttava kasvuyritys One1 Oy. Alueen maataloustuottajat ovat tulevassa biokaasuekosysteemissä keskeisessä roolissa. Kurikan kaupungin uudessa strategiassa uusiutuva energia on vahvana kivijalkana.

Mistä tulevassa biokaasuekosysteemissä on kyse?

Kurikkaan on suunnitteilla biokaasuekosysteemi, joka koostuisi useista biokaasulaitoksista, biokaasun siirtoon tarkoitetusta keräilyverkosta, biokaasun käsittelystä ja nesteytyksestä sekä jakeluasemasta. Keräilyverkosta biokaasua ohjataan jalostukseen, nesteytykseen ja jakeluasemien kautta liikenteen käyttöön.

Kurikka on Suomen vahvimpia maatalouskaupunkeja, jossa biokaasun tuotantomahdollisuudet ovat merkittävät. Useat alueen maatilat ovat jo investoineet biokaasun tuotantoon, mutta maatilainvestointeja on hidastanut kaasunjalostuksen korkea kustannustaso. Suunniteltu ekosysteemi poistaa nämä haasteet. Nesteytetylle biometaanille on erinomaiset markkinat.

”Kurikan ekosysteemi on nesteytettyä biometaania tuottava uniikki, skaalautuva ja aidosti avoin kokonaisuus, joka rakennetaan nimenomaan maatalouden biokaasutuotannon tarpeita ajatellen”, kertoo toimitusjohtaja Petri Viinikainen Kurikan Kaukolämpö Oy:stä. ”Keskitetty nesteytysasema parantaa maatilojen mahdollisuuksia tehdä biokaasuinvestointeja, koska se tuo vakaan vaihtoehdon biokaasun jakelua varten.”

Erittäin positiivisia uutisia ympäristölle ja aluetaloudelle

Suunniteltu biokaasuekosysteemi pystyy tuottamaan ensimmäisessä vaiheessa 40 gigawattitunnin (GWh) verran energiaa vuodessa. Vuosittain ekosysteemissä tuotettu LBG eli nesteytetty biometaani korvaa fossiilisia polttoaineita laskennallisesti määrän, joka vastaa noin 4 miljoonaa litraa liikennepolttoainedieseliä. Tämä tarkoittaa vuositasolla yli 8000 tonnia vähemmän fossiilisia hiilidioksidipäästöjä (CO2) liikenteessä.

Biokaasuekosysteemin aluetaloudellinen kokonaisvaikutus on noin + 8 miljoonaa euroa vuodessa.

”Ekosysteemi on rakennettu niin, että se olisi paikallistaloudelle mahdollisimman ehyt ratkaisu ja sen kapasiteettia on mahdollista myöhemmin kasvattaa”, kertoo johtaja Mika Kallio One1 Oy:stä. ”Kaikki liiketoimintaan liittyvät toimijat ovat Etelä-Pohjanmaan maakunnasta ja sen lähialueilta.”

Tulevassa biokaasuekosysteemissä erityisesti maataloustuottajat ovat olennainen osa kestävän kehityksen ratkaisuja. Esimerkiksi maitotilalla biokaasun tuotanto pienentää tuotettavan maidon hiilijalanjälkeä huomattavasti ja tarjoaa yhden vaihtoehdon päästötavoitteiden saavuttamiseen. 

Kurikkaan tuleva biokaasuekosysteemi on myös suunniteltu hyvin energiataloudelliseksi. Ylijäämät otetaan talteen prosessin eri vaiheissa.

”Prosesseissa eri vaiheissa syntyvä lämpö ohjataan lämpöverkkoon ja sitä kautta esimerkiksi asiakkaiden olohuoneisiin”, havainnollistaa toimitusjohtaja Petri Viinikainen Kurikan Kaukolämpö Oy:stä.

Prosessi etenee kohti uutta biokaasuekosysteemiä

Kurikassa on jo aiemmin käyty keskusteluja biokaasun mahdollisuuksista ja tehty kartoituksia kiinnostuksesta kaukolämpöyhtiön, alueen maataloustuottajien, One1:n ja Kurikan kaupungin kesken. Keskusteluissa ja kartoituksissa ovat nousseet esiin tarve isolle, keskitetylle nesteytysasemalle sekä tarve kaasunkuljetuksen runkoverkon rakentamiselle. Kaasun kuljettaminen keräilyverkossa on lannan kuljettamista edullisempaa ja ympäristöystävällisempää. Näistä lähtökohdista on lähdetty suunnittelemaan biokaasuekosysteemiä, joka vastaisi haasteisiin.

”Kurikan kaupungin ja Kurikan Kaukolämpö Oy:n kanssa on työskennelty hyvässä yhteistyössä ja päästy erittäin dynaamisesti asiassa eteenpäin”, tiivistää johtaja Mika Kallio One1 Oy:stä.

Biokaasuun panostava uusiutuvan energian ratkaisuja toteuttava kasvuyritys One1 Oy on jo aiemmin ollut mukana kurikkalaisen Tikan Maatilan, Arlan ja SEOn biokaasuyhteistyössä (julkistettiin 1/2022), jossa maitotilan omasta biokaasulaitoksesta saadaan polttoainetta maitoa kuljettaville säiliöautoille. Edellä mainittu julkistus herätti runsaasti kiinnostusta Kurikan alueella ja oli keskeinen ensimmäinen askel kohti nyt julkistettavaa laajempaa kokonaisuutta. Tammikuussa julkistettu yhteistyö sisältyykin tähän uuteen laajentuneeseen ekosysteemiin, ja Arlan maitoautot ryhtyvät tankkaamaan Tikan Maatilan biokaasua nesteytyslaitoksen valmistuttua.

Kurikan kaupunginhallitus on kokouksessaan maanantaina 22.8.2022 puoltanut Kurikan Kaukolämpö Oy:n investointisuunnitelmaa ja tytäryhtiön perustamista sekä antanut puoltavan lausunnon työ- ja elinkeinoministeriöön toimitettavaan, energiatukea koskevaan rahoitushakemukseen. Hankkeelle on tarkoitus hakea työ- ja elinkeinoministeriön tukea Suuret demonstraatiohankkeet -haussa. Tulevan Kurikan Kaukolämpö Oy:n tytäryhtiön on tarkoitus tuottaa, siirtää, hankkia, nesteyttää ja myydä biometaania sekä siihen liittyviä tuotteita.

”Ratkaisu tukee alueen maatalousyrittäjien elinvoimaa, Kurikan kaupungin strategiaa ja energiaomavaraisuutta sekä vahvistaa kestävää kehitystä upeasti merkittävässä maatalouskaupungissa”, toteaa Kurikan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olavi Kandolin hallituksen kokouksessaan tekemästä päätöksestä.

Työ- ja elinkeinoministeriön tukipäätös tulee loppuvuoden aikana, ja mikäli se on myönteinen, rakentaminen on aikataulutettu vuodelle 2023.

Faktoja, Kurikan maatalous

• Kurikka on Suomen toiseksi suurin maidontuotantokaupunki ja naudanlihan tuotantomäärissä kolmanneksi suurin.
• Maataloustuotannon investoinneissa Kurikan alue on selkeä Etelä-Pohjanmaan ykkönen ja maataloustuloissa mitattuna Suomen vahvin maatalouskaupunki.
• Peltoa viljelyssä n. 40 000 hehtaaria
• Metsämaata n. 120 000 hehtaaria

Faktoja, uusi biokaasuekosysteemi

• 20 km kaasuverkkoa
• 6 uutta biokaasulaitosta tai aiemman laitoksen laajennusta ensimmäisessä vaiheessa
• 40 GWh LBG:tä eli nesteytettyä biometaania
• Korvaa 4 miljoonaa litraa liikennepolttoainedieseliä à yli 8000 tonnia vähemmän fossiilisia CO2-päästöjä
• Talousvaikutusarvio + 8 milj. euroa aluetaloudelle 
• Liukoista typpeä lisää 10 000 kg vuodessa