Kyselytutkimus: Suomalaiset pitävät puolueita vanhakantaisina
Suomalaisten mielestä puolueiden tulisi uudistaa toimintatapojaan ja vahvistaa keskusteluyhteyttä kansalaisten kanssa, selviää tuoreesta kyselystä. Sitran teettämän laajan kyselytutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista näkee, että puolueet ovat etääntyneet kansalaisista ja heidän tarpeistaan ja että puolueiden toimintatavat ovat vanhakantaisia. Kyselyssä 67 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että puolueiden tulisi parantaa yhteydenpitoa kannattajiin ja vahvistaa keskustelua kansalaisten kanssa.
Alle puolet vastanneista (42 prosenttia) näki, että kansalaisten mielipiteet tulevat puolueiden kautta huomioiduksi päätöksenteossa. Kyselyn toteutti TNS Kantar ja siihen vastasi 3 832 suomalaista huhti-toukokuussa 2020. Vastaajat olivat iältään 15—85-vuotiaita. Sitran Uudistumiskyky-teeman johtaja Antti Kivelä sanoo, että tulokset kertovat yhteiskunnan ja arkemme muuttuneen viime vuosikymmeninä nopeammin kuin vanhanaikaiseksi nähty päätöksentekojärjestelmämme.
”Digitalisaatio on mullistanut arkiset tapamme olla yhteydessä toisiimme, muodostaa yhteisöjä ja myös ottaa kantaa tärkeiksi kokemiimme asioihin. Puoluejärjestelmämme rakenteet ja toimintatavat ovat perusteiltaan peräisin sadan vuoden takaa, joten ei ole ihme, jos se näyttäytyy nopeasti kehittyvään arkikokemukseen verrattuna vaivalloisena kanavana vaikuttaa”, Kivelä sanoo.
Puoluekenttä on myllerryksessä eri puolilla maailmaa – 30 prosenttia suomalaisista luottaa puolueisiin paljon tai melko paljon
Kivelän mukaan perinteisillä puolueilla voi olla edessään joko uudistuminen tai unohtuminen. Puoluekenttä on viime vuosina ollut myllerryksessä esimerkiksi Yhdysvalloissa, Britanniassa, Saksassa, Ranskassa ja Italiassa. Kansalaiskyselyyn vastanneista suomalaisista yhteensä 30 prosenttia arvioi luottavansa nykyisiin puolueisiin joko erittäin paljon tai melko paljon.
”Jos perinteiset vaikuttamiskanavat kuten puolueet koetaan tehottomiksi, osattomuuden ja epäoikeudenmukaisuuden tunteet kanavoituvat toisilla tavoilla. Esimerkiksi Ranskan keltaliiviliike ja Brexit ovat omanlaisiaan esimerkkejä tästä. Tällä hetkellä on poikkeuksellisen vaikea arvioida, millainen kansanvallan käyttöliittymä meillä on käytössä vaikkapa 30 vuoden kuluttua”, Kivelä sanoo.
Kansalaiskyselyyn vastanneista kuusi prosenttia kertoi osallistuvansa jonkin puolueyhdistyksen toimintaan aktiivisesti ja kymmenen prosenttia voisi ajatella lähtevänsä mukaan jonkin puolueyhdistyksen toimintaan. Isoimmiksi esteiksi osallistumiselle puoluetoimintaan kyselyssä nousivat se, että vastaajat katsoivat itsellään olevan parempaakin tekemistä, se että puolueet ovat liian yksipuolisesti tietynlaisten ihmisten järjestöjä sekä se, että puolueet eivät tarjoa kiinnostavaa tekemistä.
Suomalaiset haluavat vaikuttaa omaan asuin- ja lähiympäristöönsä
Kysyttäessä että mikä lisäisi halua osallistua puoluetoimintaan, tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat mahdollisuus vaikuttaa omaan asuin- ja lähiympäristöön, mahdollisuus vaikuttaa laajemmin yhteiskunnalliseen kehitykseen sekä mahdollisuus oppia uutta kiinnostavissa asioissa. Osallistumisintoa lisäisi sekin, jos puolueet kertoisivat selkeämmin mitä asioita ne ajavat tai jos puoluetoiminnan kautta olisi mahdollisuus saada uusia ystäviä.
Asioita, joita suomalaiset haluaisivat mieluiten edistää kansalaisjärjestön tai -liikkeen toiminnan kautta ovat naapuriapu ja lähimmäisten auttaminen, kriisien, kuten koronan, torjunta ja niistä selviäminen, ihmisoikeuksien toteutumisen puolustaminen sekä yhteiskunnan uudistaminen ja rohkeiden avausten ja kokeilujen tukeminen.
Lisätiedot:
Antti Kivelä, johtaja, Uudistusmiskyky-teema, Sitra, antti.kivela@sitra.fi, puh. 040 482 7435
Jukka Vahti, johtava asiantuntija (viestintä), Sitra, jukka.vahti@sitra.fi, puh. 040 566 5152
Kyselyn on teettänyt Sitran Kansanvallan peruskorjaus -projekti. Laajan kyselyn ensimmäinen osa julkistettiin heinäkuun alussa ja siinä kerrottiin, miten suomalaiset näkevät koronan yhteiskunnalliset vaikutukset. Heinäkuun puolessa välissä julkaistiin kyselyn toinen osa, jossa kerrottiin suomalaisten näkemyksistä itsestään yhteiskunnallisina osallistujina ja vaikuttajina. Tämä on kyselyn kolmas ja viimeinen osa.
Kansanvallan peruskorjaus -projektin tavoitteena on vahvistaa Suomen asemaa uudistumiskykyisenä demokratian mallimaana. Tämä edellyttää päätöksenteon, hallinnon ja osallisuuden systeemistä muutosta.
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Sitra on aktiivinen tulevaisuudentekijä, joka tutkii, selvittää ja ottaa kumppanit eri sektoreilta mukaan ennakkoluulottomiin kokeiluihin ja uudistuksiin. Tulevaisuustyön tähtäimessä on Suomi, joka menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Sitra
De starka ekonomiexperterna Matti Paavonen och Petri Rouvinen kommer att stöda Sitras nya riktning10.9.2024 08:16:00 EEST | Pressmeddelande
Anställning av huvudekonom och senior rådgivare hör samman med framtidshusets strategi som trädde i kraft i september.
Vahvat talousosaajat Matti Paavonen ja Petri Rouvinen tukemaan Sitran uutta suuntaa10.9.2024 08:16:00 EEST | Tiedote
Tulevaisuustalon työ keskittyy jatkossa yhä voimallisemmin kestävän talouskasvun edistämiseen. Pääekonomistin ja vanhemman neuvonantajan palkkaaminen tukee Sitran uutta strategiaa.
Finland kan avsevärt öka produktionen av växtproteiner fram till 2040 – säkerställer försörjningstryggheten och diversifierar näringen5.9.2024 02:00:00 EEST | Pressmeddelande
Den inhemska produktionen av växtprotein kunde tredubblas fram till 2040. Detta kräver stora insatser, såsom att diversifiera jordbruket, förbättra lönsamheten och bygga värdekedjor. Inhemska växtproteiner kan spela en viktig roll för att säkerställa Finlands självförsörjning och hälsosam näring.
Suomi voi lisätä merkittävästi kasviproteiinien tuotantoa 2040 mennessä – turvaa huoltovarmuutta ja monipuolistaa ravitsemusta5.9.2024 02:00:00 EEST | Tiedote
Kotimainen kasviproteiinin tuotanto on mahdollista kolminkertaistaa nykyisestä vuoteen 2040 mennessä. Tämä edellyttää mittavia toimia, kuten viljelyn monimuotoistamista, kannattavuuden parantamista ja arvoketjujen rakentamista. Kotimaisilla kasviproteiineilla voi jatkossa olla merkittävä rooli Suomen omavaraisuuden ja terveellisen ravitsemuksen turvaamisessa.
Finland can significantly increase plant protein production by 2040 to secure security of supply and diversify nutrition5.9.2024 02:00:00 EEST | Press release
Domestic plant protein production could be tripled by 2040 compared to today. This will require major efforts, such as diversifying farming, improving profitability and building value chains. Domestic plant proteins can play a significant role in ensuring Finland’s self-sufficiency and healthy nutrition.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme