ELY-keskuksetELY-keskuksetELY-keskuksetELY-keskukset

Lemmenloma tehosi Karvianjoen raakkuvanhuksiin - Konnevedelle viedyt Karvianjoen raakut lisääntyvät! (Varsinais-Suomi, Satakunta)

Jaa
Raakkuja vietiin nyt loppusuoralla olevan Freshabit LIFE IP -hankkeen (2016-2022) toimesta Konneveden tutkimusasemalle lisääntymään neljästä eri joesta. Pelastusoperaation ansiosta Isojoen, Ähtävänjoen ja Mustionjoen raakut on saatu jo aiemmin lisääntymään, mutta erittäin heikossa kunnossa olleiden Karvianjoen raakkujen osalta saatiin jännittää tähän saakka. Ensimmäiset raakut vietiin Karvianjoelta Konnevedelle jo vuonna 2017 ja lomalaisia täydennettiin vielä vuosi sitten noin 100 raakulla.
Erittäin uhanalainen jokihelmisimpukka eli raakku tarvitsee menestyäkseen puhdasta virtaavaa vettä ja lohikaloja. Raakun glokidiotoukat tarvitsevat aina väli-isännäkseen joko taimenia tai lohia, joiden kiduksissa ne loisivat.
Erittäin uhanalainen jokihelmisimpukka eli raakku tarvitsee menestyäkseen puhdasta virtaavaa vettä ja lohikaloja. Raakun glokidiotoukat tarvitsevat aina väli-isännäkseen joko taimenia tai lohia, joiden kiduksissa ne loisivat.

Ilouutinen glokidiotoukkien tuotannosta Konnevedellä tuli lokakuussa. Karvianjoen simpukoiden kunto on viimein kohentunut ja raakut ovat tuottaneet glokidio -toukkia, joilla on jo nyt infektoitu sekä Nevan merilohia että Rautalammen reitin taimenia. Tavoitteena on saada ensimmäisessä vaiheessa vuoden päästä muutama tuhat pikkusimpukkaa jatkokasvatukseen. Ohessa saadaan selville onko Karvianjoen raakkukanta lohi- vai taimensidonnaista. Raakkujen poikastuotannon onnistuessa niitä on tarkoitus kasvattaa avustetusti kotijoessaan uuden LIFE Revives -hankkeen toimesta.

Raakkujen lisääntyminen on heikentynyt Karvianjoella erityisesti 1950-luvulta lähtien, josta alkaen voimakkaat metsä- ja suo-ojitukset sekä myöhemmin turvetuotanto ovat aiheuttaneet happamoitumista ja joen pohjan liettymistä sekä muutoksia veden viipymässä. Tämä on johtanut simpukoiden poikastuotannon heikentymiseen. Suurin osa vielä elossa olevista raakuista ovat ikääntyneitä, noin 70–100-vuotiaita. Varovaisen arvion mukaan raakkuja on Satakunnan viimeisessä laajemmassa esiintymässä jäljellä noin 2000 yksilöä. Karvianjoen koskien natura-alueen tilaa heikentäviä hankkeita ei tulisi toteuttaa, ja olemassa olevia heikentäviä toimia tulee tehostetusti lieventää ja kompensoida. Lisäksi tulee aktiivisesti tehostaa Karvianjoen valuma-alueen maanomistajien neuvontaa ja vesiensuojelutoimia.

Lisätietoja:

Aluekoordinaattori Tapio van Ooik, Varsinais-Suomen ELY-keskus,
tapio.vanooik@ely-keskus.fi, p. 0295 022 948

Ylitarkastaja Iiro Ikonen, Varsinais-Suomen ELY-keskus,
iiro.ikonen@ely-keskus.fi, p. 0295 022 869 

Freshabit LIFE Freshabit LIFE IP – veden valtakunnassa tapahtuu (metsa.fi)

Uusi jokihelmisimpukkaan keskittyvä LIFE-hanke alkaa (tiedote 16.9.2021, Varsinais-Suomen ELY-keskus)

Avainsanat

Kuvat

Erittäin uhanalainen jokihelmisimpukka eli raakku tarvitsee menestyäkseen puhdasta virtaavaa vettä ja lohikaloja. Raakun glokidiotoukat tarvitsevat aina väli-isännäkseen joko taimenia tai lohia, joiden kiduksissa ne loisivat.
Erittäin uhanalainen jokihelmisimpukka eli raakku tarvitsee menestyäkseen puhdasta virtaavaa vettä ja lohikaloja. Raakun glokidiotoukat tarvitsevat aina väli-isännäkseen joko taimenia tai lohia, joiden kiduksissa ne loisivat.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. Teemme työtämme Varsinais-Suomen lisäksi Satakunnan alueella liikenne- ja ympäristöasioissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

Uutta tietoa Kokemäenjoen merilohen ennallistamispotentiaalista: Kalateiden rakentaminen ei ELY-keskuksen mukaan parantaisi luontaisen lohikannan tilaa, ellei joen rakennusaste ratkaisevasti laske2.10.2024 10:35:06 EEST | Tiedote

Lohen luonnonkierron ennallistamisen suurin haaste Kokemäenjoessa on lajille soveltuvan lisääntymis- ja poikastuotantoalueiden vähäinen määrä. ELY-keskuksen arvion mukaan uusien selvityksien tulokset osoittavat, että Kokemäenjoen tilannetta ei merkittävästi parantaisi edes luonnonmukaisten kalateiden rakentaminen voimalaitosten yhteyteen. Merkittävin potentiaali lohen luonnonlisääntymiseen sijaitsee joen alajuoksulla ja Harjunpäänjoessa.

Uudet maanteiden hoitourakoitsijat aloittavat Kuusamon ja Kuhmon hoitourakoissa 1.10. (Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu)1.10.2024 14:52:55 EEST | Tiedote

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella on kilpailutettu maanteiden hoitourakoitsijat Kuusamon ja Kuhmon hoitourakoihin. Kilpailutusten myötä alkavien maanteiden hoitourakoiden urakoitsijat vaihtuvat molemmissa urakoissa. Kuusamon urakoitsijana aloittaa Destia Oy ja Kuhmossa Terranor Oy. Alueurakoitsijat aloittavat viisivuotisen toimikautensa lokakuun alusta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye