Liikunnan harrastaminen ylläpitää lihasmassaa sekä mielen hyvinvointia vaihdevuosien aikana

Vaihdevuosiin liittyvien hormonaalisten muutosten on tiedetty olevan yhteydessä luun heikkenemiseen, mutta lihasmassan osalta tutkimustieto on selvästi vähäisempää ja osittain ristiriitaista. Naisten vaihdevuosia tutkitaan laajasti Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan Gerontologian tutkimuskeskuksessa.
- Tutkimuksemme mukaan lihaskudos käyttäytyy luukudoksen kaltaisesti vaihdevuosien etenemisen aikana. Eli myös lihasmassa näyttäisi vähenevän naisilla siirryttäessä esivaihdevuosista vaihdevuosien jälkeiseen aikaan, liikuntagerontologian professori Sarianna Sipilä kertoo.
Tulosten mukaan liikunnan harrastaminen näyttäisi olevan erityisen hyödyllistä vaihdevuosissa olevien naisten lihasmassan säilymisen kannalta. Luuston osalta tilanne ei ole aivan yhtä selvä.
- Säännöllinen liikunnan harrastaminen useita kertoja viikossa on luultavasti tehokkain keino ikääntymisen mukanaan tuoman lihasmassan vähenemisen ja lihasheikkouden ennaltaehkäisyssä, Sipilä korostaa.
Luuston terveyden kannalta hyödyllisintä olisi saavuttaa mahdollisimman suuri luun massa jo nuoruuden ja varhaisen aikuisuuden aikana. Tämä jälkeen luun massan ylläpitämisen kannalta on keskeistä luustoa kuormittavaa liikuntaa, esimerkiksi erilaisia hyppyjä ja suunnanmuutoksia sisältävä liikuntaa, tanssia ja kuntosaliharjoittelua sekä riittävä kalsiumin ja D-vitamiinin saanti.
Liikunnalla on yhteyttä myös mielen hyvinvointiin
- Menopaussin myöhäisessä vaiheessa olevilla naisilla havaittiin enemmän masentuneisuuden tuntemuksia kuin menopaussin varhaisessa ja siirtymävaiheessa olevilla naisilla. Toisaalta eri menopaussivaiheessa olevien naisten välillä ei ollut eroja elämään tyytyväisyydessä ja koetuissa positiivisissa tunteissa, kertoo tohtorikoulutettava Dmitriy Bondarev.
Fyysinen aktiivisuus liittyi mielen hyvinvointiin kaikissa menopaussivaiheissa olevilla naisilla.
- Fyysisesti aktiivisilla naisilla oli vähemmän masentuneisuutta ja enemmän positiivisia tunteita, ja he olivat tyytyväisempiä elämäänsä kuin vähän liikkuvat naiset. Mielen hyvinvoinnin kannalta onkin tärkeää, että vaihdevuosi-ikäiset naiset ovat fyysisesti aktiivisia, Dmitriy Bondarev sanoo.
Tutkimukset ovat osa laajempaa Jyväskylän yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuksen ja liikuntatieteellisen tiedekunnan Estrogeeni, vaihdevuodet ja toimintakyky eli ERMA-tutkimusta, jota johtaa Akatemiatutkija Eija Laakkonen. Tutkimukseen osallistui yli 1000 47–55-vuotiasta naista. Tutkimusprojektia on rahoittanut Suomen Akatemia ja Euroopan Komissio.
Alkuperäiset artikkelit:
Sipilä S, Törmäkangas T, Sillanpää E, Aukee P, Kujala UM, Kovanen V, Laakkonen E. Muscle and bone mass in middle‐aged women: role of menopausal status and physical activity. Journal of Cachexia, Sarcopenia and Muscle (2020) Published online in Wiley Online Library (wileyonlinelibrary.com) DOI: 10.1002/jcsm.12547
Bondarev D., Sipila S., Finni T., Kujala U. M., Aukee P., Laakkonen E. K., Kovanen V., Kokko K., The role of physical activity in the link between menopausal status and mental well-being. Menopause. Volume 27 (4). 2020. Published ahead of print.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Sarianna Sipilä, sarianna.sipila@jyu.fi, 040 8053593
Tohtorikoulutettava Dmitriy Bondarev, dmitryi.d.bondarev@jyu.fi, 040 8055482
Martta Walkertiedottaja
Puh:+358 40 8054717martta.a.walker@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Mikä tekee kodista kodin? Tuore filosofian väitöskirja tutkii kodin merkityksellisyyttä kokemuksena29.4.2025 13:43:17 EEST | Tiedote
Mikä saa kodin tuntumaan kodilta? Miksi taas kaikki asuinpaikat eivät tunnu kodilta? YTM Olli-Pekka Paanasen väitöstutkimus tarkastelee, miten kokemus kodista rakentuu, millainen on kodin ja asumisen välinen suhde ja miten tunnesiteet kotia kohtaan rakentuvat.
Perinnöllinen lihasvoima pienentää riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin29.4.2025 10:26:45 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että miehillä, joilla oli parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä, oli matalampi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. Tämä yhteys oli riippumaton aikuisiän vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrästä ja muista elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä.
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme