Likolammen lintuvesikunnostus käynnissä
Riistaveden lintujärvet - Natura 2000 -alue, jonka muodostavat Likolampi ja Keskimmäinen - on arvokas lintuvesikohde. Erityisesti alueeseen kuuluva Keskimmäinen on ollut pitkään yksi parhaista lintujärvistä Pohjois-Savossa. Vesilintujen pesimäympäristön lisäksi järvillä on merkitystä erityisesti muutonaikaisena linnuston levähdyspaikkana.
Riistaveden lintujärvillä pesivä linnusto on vuosikymmenten saatossa taantunut samaan tapaan kuin rehevien lintujärvien vesilintulajisto on yleisestikin Suomessa köyhtynyt ja useita ennen tavallisia vesilintulajeja uhanalaistunut. Taustalla on useita samaan suuntaan vaikuttavia tekijöitä. Kun lintujärvet rehevöityvät ja kasvavat umpeen, elinympäristö käy epäsuotuisammaksi. Ranta- ja vesikasvillisuus yksipuolistuu ja rantaluhdat täyttyvät pensaista.
Rehevöityminen myös suosii vesilintujen kanssa samasta hyönteisravinnosta kilpailevaa särkikalastoa. Lisäksi merkittävä osa vesilintujen poikasista joutuu vieraslajipetojen, supikoiran ja minkin, saaliiksi. Aktiiviset lintuvesien hoitotoimet ovatkin tarpeen vesilintukantojen taantumisen pysäyttämiseksi ja lintuvesikunnostuksia toteutetaan nykyisin melko paljon.
Keskimmäisellä lokkiyhdyskunnat palasivat pesimään kunnostetulle alueelle
Keskimmäisen lintujärvellä kaivettiin vuosina 2018-2019 avovesilampareita ja muotoiltiin kaivumassoista pesimäsaarekkeita järven itäosaan. Nämä viimeisimmät kunnostustoimet toteutettiin EU:n tuella, osana laajaa Hydrologia LIFE-hanketta. Vuosien 2018-2020 lintulaskennat paljastivat selvän positiivisen kehityksen verrattuna aiempaan: nauru- ja pikkulokkiyhdyskunnat palasivat pesimään järvelle kaivetuille pesimäsaarekkeille ja vesilintujen laji- ja parimäärätkin kohentuivat.
Keskimmäisen linnuston näkyvimmät muutokset ovatkin liittyneet nimenomaan lokkiyhdyskuntiin. Enimmillään Keskimmäisellä tiedetään pesineen jopa 500-800 parin naurulokkiyhdyskunta, mutta ennen viime vuosien kunnostustoimia järvellä ei enää pesinyt käytännössä lainkaan lokkeja. Nauru- ja pikkulokkiyhdyskunnat ovat tärkeä osa lintujärvien luontoa: aggressiivisesti pesiään pedoilta suojaavat lokit tarjoavat suojaisan pesimäpaikan myös vesilinnuille. Lokkiyhdyskuntien palauttaminen on siksi avainasemassa myös vesilinnuston pesimämenestyksen parantamisessa, silloin kun pesiä hävittäviä petoja on paljon. Vieraslajipetojen pyynti on tärkeää lintujärvien hoitoa ja Keskimmäisellä myös vieraspetojen pyyntiä on tehostettu.
Riistaveden lintujärvillä kokeillaan myös uusia menetelmiä
Nyt tehtävien kunnostustoimien toivotaan parantavan linnuston elinolosuhteita myös Likolammella. Saarekkeiden houkutellessa lokkiyhdyskunnan pesimään, tarjoutuu myös vesilinnuille lisää pienpetojen saalistukselta suojaisia pesimäpaikkoja. Kaivuut umpeenkasvaneilla luhta-alueille lisäävät samalla myös avointa vesialuetta, johon kehittyy aiempaa monimuotoisempi vesikasvillisuus. Uposkasvillisuus tarjoaa paitsi suoraa ravintoa puolisukeltajasorsille, erityisesti vesilintujen poikasille ravintokohteina tärkeät vesihyönteiset hyötyvät uposkasvillisuuden muodostamasta elinympäristöstä.
Pesimäsaarekkeet säilyvät lokkien pesinnälle suotuisana muutamia vuosia, mutta menetelmän varjopuolena on saarekkeiden melko nopea kasvittuminen, joka ennen pitkää johtaa niiden muuttumiseen epäsuotuisiksi lintujen pesinnälle ja edellyttää hoitotoimia. Tänä syksynä tehtävien kunnostustöiden lisäksi Riistaveden lintujärvillä kokeillaankin menetelmiä, joilla saarekkeiden kasvittumista voitaisiin estää tai hidastaa. Osa saarekkeista peitetään luonnonmukaisella ja hajoavalla katemateriaalilla.
Likolammen kunnostustyöt tehdään EU:n tuella, osana suurta Hydrologia-LIFE-hanketta, joka tähtää soiden, pienvesien ja lintujärvien ennallistamiseen ja luontoarvojen turvaamiseen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yleisesti hankkeesta: Hydrobiologi Antti Kanninen, Pohjois-Savon ELY-keskus, p. 0295 026 801, antti.kanninen(at)ely-keskus.fi
Kunnostustöiden käytännön toteuttaminen Likolammella: Rakennusmestari Markku Hyttinen, Pohjois-Savon ELY-keskus, p. 0295 026 794, markku.hyttinen(at)ely-keskus.fi
Kuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
![Pohjois-Savon ELY-keskus](/data/images/00148/8ca09b46-d2a1-4a3b-a2d6-a6048672fd77-w_300_h_250.jpg)
PL 2000, Kallanranta 11
70101 Kuopio
0295 026 500http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-pohjois-savo
Hydrologia-LIFE -hanke
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Savon ELY-keskus
Yhteisviranomaisen perusteltu päätelmän Abo Wind Oy:n Löytänän tuulivoimahankkeen YVA-selostuksesta (Pielavesi ja Iisalmi)15.7.2024 11:26:05 EEST | Tiedote
Pohjois-Savon ELY-keskus on antanut lain mukaisen perustellun päätelmän Abo Wind Oy:n Löytänän tuulivoimahankkeen ympäristönvaikutusten arviointimenettelystä.
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 27.6.202427.6.2024 15:33:35 EEST | Tiedote
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,28. Taso on 3 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Lisäjuoksutukset Konnuksen tulvakanavasta ja Naapuskosken padosta lopetettiin kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Pinnan aleneminen on ollut silti huomattavan nopeaa. Kesäkuun alusta 40 cm. Iisalmen reitillä on saavutettu kesäkorkeudet ja juoksutukset on pienennetty pintojen säilyttämiseksi hyvällä kesäkorkeudella. Sama koskee myös Pohjois-Savon muita säännösteltyjä vesistöjä - Nilsiän reittiä ja Vuotjärveä. Varkauden alapuolella Haukiveden pinta on 35 cm yli ajankohdan keskimääräisen tason, kun verrataan 30 viimeisen vuoden tilastoihin. Lukema on nyt N2000+ 76,80. Pinta on laskenut kevään tulvahuipusta 17 cm. Saimaalla lisäjuoksutus on käynnissä, mutta on ilmoitettu loppuvan viikonlopun jälkeen. Säännöstelemättömällä Rautalammin reitillä eteläinen Suontee -Paasivesi nousi poikkeuksellisen korkealle ja on edelleen ajankohdan keskiarvon yläpuolella samoin kuin reitin alaosan ke
Pohjois-Savon levätilannekatsaus 27.6.2024: Alkukesän levätilanne tyypillisen rauhallinen27.6.2024 15:23:48 EEST | Tiedote
Vakiohavaintopaikoilla ei juuri ole sinilevää, mutta kansalaiset ovat ilmoittaneet omia levähavaintoja runsaasti.
Peltovalvonnat käynnistyvät Pohjois-Savossa26.6.2024 11:00:00 EEST | Tiedote
Pohjois-Savossa maatiloilla tehtävät peltotukien valvonnat on käynnistyneet. Peltovalvontojen ohella tukiehtojen noudattamista seurataan satelliittipohjaisella järjestelmällä jo toista kertaa. Peltovalvontaa tullaan tekemään 2 %:lle tiloista eli noin 60 tilalle. Peltotukien haku päättyi 18.6. ja kevään aikana järjestetyt viljelijäkoulutukset keräsivät satoja osallistujia Pohjois-Savossa.
Pohjois-Savossa toukokuussa 11 069 työtöntä työnhakijaa26.6.2024 08:09:09 EEST | Tiedote
Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta Pohjois-Savossa oli toukokuussa 9,8 %, mikä on 0,6 prosenttiyksikköä viime vuotta korkeampi. Koko maan työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli toukokuussa 9,9 %.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme