Maaseuturahoitusta 85 miljoonaa euroa Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämiseen

Maaseudun yritysrahoituksessa jälleen huippuvuosi Pohjois-Karjalassa

Pohjois-Karjalan ELY-keskus myönsi viime vuonna maaseuturahaston yritysrahoitusta 111 kohteeseen yhteensä 5,6 miljoonaa euroa. Yritystuen suosio on edelleenkin koko maan mittakaavassa aivan kärkitasoa. Vuonna 2020 yritysrahoitus on myötävaikuttanut 29 uuden yrityksen ja 70 uuden työpaikan syntymiseen Pohjois-Karjalaan. Eniten ELY-keskuksen myöntämää yritysrahoitusta kohdentui Liperiin, Joensuuhun ja Kontiolahdelle. Toimialoista varsinkin matkailuun ja elintarvikkeisiin liittyvät alat ovat nosteessa niin meillä kuin valtakunnankin tasolla.

Koronatuet apuna myös maaseudulla

Maaseudun yrityksiä tuettiin vuonna 2020 kahdella väliaikaisella tukimuodoilla, jota myönnettiin 53 yritykselle kaikkiaan 851 000 euroa. Tuet auttavat maaseudun yrityksiä, joiden taloudellinen tilanne on heikentynyt koronavirusepidemian aiheuttamien markkina- ja tuotantohäiriöiden takia. Tavoitteena on helpottaa yritysten sopeutumista poikkeustilanteeseen ja jatkamaan toimintaansa kannattavasti sekä turvaamaan työpaikkoja siirryttäessä kohti normaaliolosuhteita. Maaseudun koronatuet ovat edelleen haettavissa ja haku jatkuu kesäkuun 2021 loppuun saakka.

Maatalouden tilanne jatkuu edelleen haasteellisena, maatilainvestoinneissa kuitenkin pientä piristymistä

Maatilojen lukumäärä väheni vuoden aikana 57 tilalla ollen nyt 1995 kpl. Maitotilojen määrän ja maidon kokonaistuotannon lasku jatkuu. Vuonna 2020 maitoa tuottavia tiloja oli 352 kpl, joka on 29 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Maidontuotanto väheni n. 3 prosenttiyksikköä 117 milj. litraan.

Maatilainvestointeihin tarkoitettuja avustuksia myönnettiin 4,4 milj. € ja korkotukilainaa 5,1 milj.€ kaikkiaan 71 erilliseen hankkeeseen. Maatilainvestointien rahoitushaussa oli alkuvuonna virkistymistä aiempiin vuosiin verrattuna. Maidontuotannossa Valion keväällä julkistama päätös siirtyä tuotantokiintiö-järjestelmään vuoden 2021 alusta ja naudanlihantuotannossa vasikkapulan aiheuttamat haasteet vaikuttivat loppuvuonna merkittävästi vireille tulleiden hankkeiden vähenemiseen.

Nuoren viljelijän aloitustukea tilanpidon aloitukseen myönnettiin vuonna 2020 kahdeksalle hakijalle maakunnassamme. Jatkossa tulee kiinnittää erityistä huomiota nuorten kiinnostukseen siirtyä yrittäjiksi maaseudulle.

Luomu ja marjanviljely Pohjois-Karjalan valtteina

Luomutuotannon osalta Pohjois-Karjalan tilanne on edelleen hyvä. Luomun osuus kokonaispeltopinta-alasta on Suomen kärkitasoa eli kaikkiaan 27 prosenttia. Valtakunnallisesti vastaava luku on 14 %. Pohjois-Karjalassa maatiloja oli vuonna 2020 yhteensä 1995 kpl, joista luomutiloja oli 353. Maatilayritykset panostavat entistä enemmän luomuun, eläinten hyvinvointiin ja ympäristön hoitoon.

Marjanviljelyala on ollut kasvussa Pohjois-Karjalassa viime vuosien ajan. Marjanviljelyala on kasvanut vuodesta 2015 lähes 24 %. Vuoden 2020 lopussa viljelty ala oli 909 hehtaaria. Eniten marjanviljelypinta-alaa löytyy Kiteeltä ja Ilomantsista. Marjoista eniten viljeltyjä ovat mustaherukka ja mansikka.

Koronavuosi aiheutti muutoksia myös maatalouden tukivalvontoihin

Koronatilanteen vuoksi peltovalvontamäärä oli vuonna 2020 alhaisempi kuin tavallisemmin. Valvontamäärä oli kaikista tukea hakeneista tiloista (1995 kpl) n.3 % kun se on tavallisesti ollut yli 5 %. Korona aiheutti hidastuksia myös eläinvalvontoihin. Kuitenkin pääosa eläinvalvonnoista on saatu tehtyä ajallaan. Korvamerkintöjen puutteet ja rekisteröintiasiat aiheuttivat eniten seuraamuksia eläinvalvonnoissa. Peltovalvonnoissa huolestuttaa erityisesti viljelyn tason heikkeneminen vuosi vuodelta.

Uusi rahoituskausi valmistelussa

Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen (CAP27) valmistelu on meneillään. Uusi kausi alkaa kahden vuoden siirtymäkauden jälkeen vuonna 2023. Siirtymäkaudella käytössä ovat uuden rahoituskauden varat entisin säännöin.

Uudella rahoituskaudella tulevat korostumaan mm. ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen sekä eläinten hyvinvointi. Uusien viljelijöiden saaminen alalle, viljelijöiden tulotason ylläpitäminen sekä riskienhallinnan kehittäminen ovat myös uudistuksen painopisteitä.