Massiivinen maanalainen energiavarasto Vaasan Vaskiluotoon

Uusi ratkaisu valjastaa Vaskiluodon luolat lämpöenergiavarastokäyttöön. Kolmenkymmenen metrin syvyydessä sijaitseva, kahdesta luolasta muodostuva varasto on valmistuessaan suurin laatuaan Suomessa. Luolat olivat aikoinaan käytössä öljyvarastoina.

- Tavoitteena on, että pystymme hyödyntämään luolia ensi kesänä, kertoo Vaasan Sähkön toimitusjohtaja Stefan Damlin.

- Varastot tuovat meille tehokkaan ja monipuolisen ratkaisun pyrkiessämme kokonaan eroon kivihiilestä. Ne tasaavat kaukolämmön tuotantohuippuja ja mahdollistavat pidemmällä tähtäimellä myös tuuli- ja aurinkoenergian käytön nykyistä joustavammin ja laajemmin sekä Vaasan alueella syntyvän hukkalämmön hyödyntämisen, Damlin jatkaa.

Luolien yhteistilavuus on 210 000 m³. Suurempaan luolaan on tarkoitus varastoida lämmitettyä vettä ja tarpeen mukaan siirtää lämpöenergiaa kaukolämpöverkkoon. Pienempi varastoluola toimii lämpövaraston veden paisuntasäiliönä. Lämpöenergiavaraston lataus- ja purkuteho on 100 megawattia. Varastoitava energiamäärä on 7 000–9 000 megawattituntia. Vertailun vuoksi, tämä on tuhat kertaa suurempi kuin tällä hetkellä Pohjoismaiden suurimman rakenteilla olevan sähköakun varastointikapasiteetti.

- Olemme jo jonkin aikaa tutkineet luolaston hyödyntämistä lämpövarastona. Nyt meillä on suunnitelma, kuinka voimme käyttää Vaskiluodon voimalaitosta ja sen yhteydessä olevaa luolastoa lämmöntuotannossa, toteaa EPV Energian lämpövoimaliiketoiminnan johtaja Mats Söderlund.

- Energian varastointi on tuotantoteknologia- ja polttoaineriippumaton ratkaisu, ja se sopii mainiosti nykyiseen lämmöntuotantojärjestelmäämme, jatkaa Söderlund.

Nykysuunnitelman mukaan lämpövarasto otetaan käyttöön juhannukseen 2020 mennessä.

Projektin kokonaiskustannusarvio on noin 5 miljoonaa euroa. Projekti on saanut työ- ja elinkeinoministeriön tukea.

Faktoja Vaskiluodon luolista:

• Lämpövarastoluolat ovat tilavuudeltaan 150 000 m³ ja 60 000 m³
• Lataus- ja purkutehoa on 100 MW, mikä riittää noin 4–20 vuorokaudeksi riippuen purkutehosta. Vertailun vuoksi, tällä hetkellä Pohjoismaiden suurimman rakenteilla olevan sähköakun lataus- ja purkuteho on 6 MW
• Energiavaraston kapasiteetti on 7–9 gigawattituntia
• Sijainti 30 metriä maanpinnan alla
• Koko: korkeus 22 ja 30 metriä, pituus 178 metriä ja 313 metriä
• Luolasto on rakennettu 1970-luvulla öljyn säilytykseen
• Luolat on tyhjennetty öljystä ja puhdistettu 1990-luvun lopulla.