Helsingin yliopisto

Mediakutsu: Haminan mursu on yleisön nähtävillä Luonnontieteellisessä museossa 19.9. alkaen

Jaa

Suomenlahdelle kesällä 2022 eksyneen mursun uusi koti on Töölössä. Kovan kohtalon kokenut mursu päätettiin täyttää Luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmiin ja yleisö pääsee näkemään sen tiistaista 19.9. alkaen. Media on tervetullut paikalle jo maanantaina 18.9.

Mursun nahan naulaamisvaihe. Kuva Elina Laurén.
Mursun nahan naulaamisvaihe. Kuva Elina Laurén.

Median edustajat voivat tulla tutustumaan mursuun ja haastattelemaan Luomuksen ja Korkeasaaren asiantuntijoita maanantaina 18.9. klo 12–14, Luonnontieteellisessä museossa, Pohjoinen Rautatienkatu 13. Ilmoittaudu ennakkoon yleisötoiminnan johtajalle Sanna Vuorelle perjantaihin 15.9. mennessä, sanna.vuori@helsinki.fi, 050 4150 256.

Heinäkuussa 2022 Haminan ja Kotkan seudulla liikkunut mursu on konservoitu Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon yleisönäyttelyyn, museon ala-aulaan.

– Luomuksessa mursu tulee säilymään parhaalla mahdollisella tavalla ja se on tutkijoiden käytettävissä, kertoo eläintieteen yksikön johtaja Pasi Sihvonen.

Luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmissa oli ennestään kaksi mursun luurankoa 1840-luvulta. Näistä toinen on yleisön nähtävillä. Haminan mursu on merkittävä lisä Luomuksen kokoelmiin. Mursun havaintotiedot on tallennettu Suomen Lajitietokeskuksen sivulle, missä ne ovat avoimesti saatavilla.

Mursun saaminen esille näyttelyyn oli melkoinen urakka museon kokeneille ammattilaisille.

– Mursun konservointi on ollut mielenkiintoinen projekti, sillä se oli ensimmäinen kerta, kun näin suurikokoinen merinisäkäs päätyi Luomuksen konservaattoreiden ”työpöydälle”.  Jo kokonsa puolesta sen konservointi on ollut haastavaa, sillä pelkästään nyljetty nahka painoi 120 kiloa ennen parkitsemista ja nahan ohentamista. Yhden henkilön voimin jo sen siirtely tuotti hankaluuksia, kuvailee ylikonservaattori Ari Puolakoski konservaattoritiimin työtä.

–  Lisähaasteita oli myös löytää kuva- ja videomateriaalia uivasta mursusta, koska mursu haluttiin konservoida sukeltamaan, hän jatkaa.

Mursun kudosta ja DNA:ta tallennettiin Luomuksen genominäytekokoelmaan, mikä mahdollistaa geneettisen tutkimuksen. Mursun nahan, luiden ja DNA:n avulla pystyttiin arvioimaan muun muassa eläimen ikä, lähimmät geneettiset sukulaiset ja saatiin tietoa sen elinpaikasta. Tämä mursuyksilö oli poikkeuksellisen suurikokoinen naaras ja ainakin 20-vuotias hampaiden perusteella arvioituna. Se oli lähtöisin joko Huippuvuorten alueelta tai Novaja Zemljan ympäristöstä Pohjois-Venäjältä.

Eläin oli harhautunut Norjanmerelle ja sieltä Tanskan salmien kautta Itämereen ja lopulta Suomenlahdelle asti. Mediasirkuksen pyöritykseen joutunut mursunaaras kuoli matkalla Korkeasaaren villieläinsairaalaan. Ruumiinavauksessa sen kuolinsyiksi todettiin nälkiintyminen, heikko yleiskunto ja stressin laukaisema sydänpysähdys. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun mursun tiedetään tulleen Itämeren sisäosiin.

Ikonisen arktisen eläimen ilmaantuminen Suomen rannikolle aiheutti valtavasti kiinnostusta ja halua auttaa. Parhaiten luonnoneläimiä autetaan kuitenkin turvaamalla niiden elinolot luonnollisissa elinympäristöissä. Suurimman uhan mursujen tulevaisuudelle aiheuttaakin ilmastonmuutos ja arktisen merijään sulaminen. Vetäytyvä jääpeite ajaa mursuja yhä pohjoisemmaksi ja mursujen ravinnonhankinta vaikeutuu.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Mursun sisällä oleva muotti. Kuvaaja: Ari Puolakoski.
Mursun sisällä oleva muotti. Kuvaaja: Ari Puolakoski.
Lataa
Mursun nahka. Kuvaaja: Ari Puolakoski.
Mursun nahka. Kuvaaja: Ari Puolakoski.
Lataa
Mursun pään ja hampaiden muovailua. Kuvaaja: Hanna Laakkonen.
Mursun pään ja hampaiden muovailua. Kuvaaja: Hanna Laakkonen.
Lataa
Mursun viimeistelyä näyttelyyn. Kuvaaja Elina Laurén.
Mursun viimeistelyä näyttelyyn. Kuvaaja Elina Laurén.
Lataa

Linkit

Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta. Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella. Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Mitokondrioiden kierrätys keski-iässä voi olla ratkaisevan tärkeää aivojen terveydelle14.11.2024 11:34:59 EET | Tiedote

McWilliams Lab -tutkimusryhmän uusi tutkimus korostaa keski-iän merkitystä aivojen terveydelle olennaisena ajanjaksona. Sen aikana tapahtuu merkittäviä muutoksia siinä, miten solut poistavat vaurioituneita mitokondrioita. Puutteet tässä kierrätysprosessissa on yhdistetty Parkinsonin ja Alzheimerin taudin kaltaisiin hermorappeumatauteihin, mutta viime aikoihin asti tämän prosessin tutkiminen ikääntyvissä nisäkäsaivoissa on ollut haastavaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye