Metsien hiilinielu jäämässä liian pieneksi ilman riittävän vaikuttavia ohjauskeinoja
Suomen ympäristökeskuksen laatimassa selvityksessä tarkasteltiin metsien hiilinielun kehitystä kaudella 2021–2025 sekä arvioitiin EU:n asettaman metsien vertailutason muuttumista uusimman tilastotiedon perusteella ja vertailutason saavuttamista muutamassa erilaisessa skenaariossa. Raportissa on koostettu julkisuudessa ja kirjallisuudessa esitettyjä ohjauskeinoja Suomen metsien hiilinielun vahvistamiseksi ja analysoitu niiden kustannustehokkuutta, hyväksyttävyyttä, luotettavuutta sekä tulonsiirtovaikutuksia.
Suomi on jäämässä jälkeen EU:n velvoitteista
EU on asettanut maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden (LULUCF) sektorille sitovat jäsenmaakohtaiset velvoitteet kausille 2021–2025 ja 2026–2030. Kaudella 2021–2025 velvoite on määritetty LULUCF-sektorille tilinpitoluokittain, jossa metsien ja puutuotteiden velvoite (ns. vertailutaso) Suomelle on noin -29 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa.
Voimassa oleva vertailutaso muuttuu, kun siihen tehdään menetelmällisiä korjauksia vastaamaan uusimpia kasvihuonekaasuinventaariossa käytettäviä menetelmiä. Selvityksessä arvioitiin, että vertailutaso voisi muuttua tiedossa olevien korjausten perusteella välille -19 ja -33 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa.
”On olemassa merkittävä riski, että Suomi jää EU:n kaudelle 2021–2025 asettamasta metsien vertailutasosta ja maankäyttösektorin velvoitteista jopa useilla kymmenillä miljoonilla hiilidioksidiekvivalenttitonneilla. Näin tapahtuu erityisesti, mikäli hakkuut säilyvät korkealla tasolla tai jopa lisääntyvät nykytasosta”, toteaa johtava tutkija Sampo Soimakallio Suomen ympäristökeskuksesta. Selvityksessä arvioitiin, että nykyisellä puuston kasvulla metsien hiilitaseen nykyinen vertailutaso saavutetaan selvästi nykyistä alhaisemmalla vuotuisella hakkuukertymällä, 65–68 miljoonalla kuutiometrillä.
Tehokkaita ohjauskeinoja otettava käyttöön nopeasti
Jotta riskiä velvoitteista jäämiselle voitaisiin pienentää, Suomessa tulisi nopeasti ottaa käyttöön tai ainakin kokeiluun tehokkaita ohjauskeinoja. ”Keskeinen haaste liittyy siihen, että nielua tulisi kasvattaa hyvin nopeasti ja merkittävästi, mutta riittävän tehokkaiden ohjauskeinojen käyttöönotto ei ole yksinkertaista”, sanoo erikoistutkija Sampo Pihlainen Suomen ympäristökeskuksesta.
”Ohjauskeinojen käyttöönotto on mietittävä huolella, jottei tule esimerkiksi houkutusta tehdä ennakoivia hakkuita. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että metsäala pystyy sopeutumaan muutoksiin. Tämä vie aikaa, joten valmistelu on aloitettava välittömästi, myös seuraavaa EU:n velvoitekautta 2026-2030 silmälläpitäen”, jatkaa Pihlainen.
Ohjauskeinojen seurauksena metsäteollisuuden kansantaloudelle tuoma arvonlisä saattaa pienentyä. Toisaalta, mikäli Suomi ei saavuta EU:n maankäyttösektorille asettamia velvoitteita, se voi koitua Suomelle huomattavan kalliiksi kompensoivien lisätoimien tai ostettavien nieluyksiköiden muodossa.
Selvityksen mukaan on tärkeää arvioida mahdollisimman monipuolisesti ohjauskeinoilla tuotettavia ja vältettäviä ympäristöllisiä, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia, jotta kokonaisuuden kannalta paras ratkaisu olisi löydettävissä.
Lisätietoja
- Kasvihuonekaasutaseet: Johtava tutkija, Sampo Soimakallio, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 251 803, etunimi.sukunimi@syke.fi
- Ohjauskeinot: Erikoistutkija, Sampo Pihlainen,Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 252 225, etunimi.sukunimi@syke.fi
- Julkaisu PDF-muodossa liitteenä ja tulossa Heldaan 20.4.2023
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Number of moths has remained stable for 30 years, but the species have changed significantly27.6.2024 15:21:49 EEST | Press release
The 30th anniversary report of the national Nocturna moth monitoring, coordinated by the Finnish Environment Institute (Syke) and launched in 1993, presents the history, background and changing species of moths in Finland. Nocturna is one of Finland's longest-running monitorings of species and the third longest-running moth monitoring in Europe. As moths are sensitive to changes in the environment, their monitoring provides valuable information about the effects of global warming, for example.
Antalet nattfjärilar har hållits stabilt i 30 år, men artbeståndet har förändrats avsevärt27.6.2024 15:20:36 EEST | Tiedote
Finlands miljöcentrals 30-årsrapport om den riksomfattande Nocturna-nattfjärilsuppföljningen som inleddes 1993 presenterar nattfjärilsuppföljningens historia, bakgrund och nattfjärilsarter som förändras i vårt land. Nocturna är en av Finlands längsta uppföljningar av organismgrupper och den tredje längsta uppföljningen av nattfjärilar i Europa. Nattfjärilarna uttrycker lätt förändringar i miljön, så uppföljningen av dem ger värdefull information om bland annat effekterna av den globala uppvärmningen.
Det varma vädret ökade antalet observationer av cyanobakterier i insjöarna, vid kusterna och i Finska viken27.6.2024 13:06:21 EEST | Tiedote
Antalet observationer av cyanobakterier har ökat sedan förra veckan. Till följd av det varma vädret förekommer det något mer cyanobakterier i insjöarna än genomsnittet för tidpunkten. Observationerna av cyanobakterier har ökat betydligt i Finska vikens havsområde och i norra delen av Östersjöns huvudbassäng.
Warm weather has increased blue-green algae observations in inland waters, on the coasts and in the Gulf of Finland area27.6.2024 13:04:13 EEST | Press release
The number of blue-green algae observations has increased since last week. As a result of the warmer weather, the occurrences of blue-green algae in inland waters are slightly above average for the time of year. There has been a significant increase in blue-green algae observations in the Gulf of Finland and in the northern part of the Northern Baltic Proper.
Lämmin sää lisäsi sinilevähavaintoja sisävesillä, rannikoilla sekä Suomenlahden alueella27.6.2024 13:00:00 EEST | Tiedote
Sinilevähavaintojen määrä on lisääntynyt viime viikosta. Lämpimien säiden seurauksena sinilevää esiintyy sisävesillä ajankohtaan nähden hieman keskimääräistä enemmän. Sinilevähavainnot ovat lisääntyneet merkittävissä määrin Suomenlahden merialueella ja Itämeren pääaltaan pohjoisosassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme