Miten motivoida ihmiset noudattamaan rajoituksia vapaaehtoisesti? – 13 ohjetta tehokkaaseen koronaviestintään
Koronaviruksen kaltaisen pandemian tehokas torjunta onnistuu vain, jos ihmiset noudattavat omasta tahdostaan päättäjien ja asiantuntijoiden ohjeita. Monet vaaditut toimenpiteet, kuten sosiaalisten kontaktien välttäminen, muuttavat arkitottumuksiamme huomattavasti ja edellyttävät vahvaa sitoutumista. Tarpeellisia toimia, kuten käsien jatkuvaa pesemistä, on usein mahdotonta valvoa.
Päättäjien ja asiantuntijoiden kyky viestiä vakuuttavasti kansalaisille vaikuttaa vahvasti siihen, motivoituvatko ihmiset vapaaehtoisesti muuttamaan käytöstään ja ylläpitämään uusia käytöstapoja.
Neljä johtavaa itsemääräämisteorian tutkijaa, Frank Martela (Aalto-yliopisto), Nelli Hankonen (Helsingin yliopisto), Richard M. Ryan (Australian Catholic University) ja Maarten Vansteenkiste (Universiteit Gent) ovat tutkimuksen pohjalta kiteyttäneet 13 viestintäperiaatetta, jotka voivat auttaa omaehtoisen motivaation luomisessa kriisitilanteessa, kuten koronapandemiassa. Viestintäperiaatteet on hyväksytty julkaistaviksi arvostetussa European Review of Social Psychology -julkaisussa.
Parannettavaa on perusteluissa ja ymmärryksen lisäämisessä
Poliitikkojen ja virkamiesten kansalaisille kohdistama koronaviestintä on Suomessa ollut yleisellä tasolla rauhallista ja neutraalia sekä vedonnut viisaasti ihmisten vastuuntuntoon ja yhteisvastuuseen, tutkijat toteavat. Parannettava olisi heidän mielestään perusteluissa ja ymmärryksen lisäämisessä.
”Välillä päättäjien ja asiantuntijoiden viestintä ei ole ollut kovin läpinäkyvää eikä ole ollut selkeyttä siitä, mihin arvioihin ja tutkimukseen mitkäkin suositukset perustuvat. Tämä antaa turhaa tilaa huhuille ja vasta-argumenteille”, dosentti, tutkijatohtori Frank Martela Aalto-yliopistosta sanoo.
"En ole varma, kuinka laajasti kansalaiset aluksi ymmärsivät, miksi esimerkiksi oireettomienkin tulisi käyttää kasvomaskia. Jotta ihmiset voivat tehdä arjessaan järkeviä valintoja, heidän on tarpeen ymmärtää taudin leviämisen ja torjunnan mekanismit. Viestinnän optimoimiseksi tarvittaisiinkin ajantasaista tietoa siitä, mitkä ovat kansalaisten räikeimmät väärinkäsitykset tai huolenaiheet", apulaisprofessori Nelli Hankonen Helsingin yliopistosta sanoo.
Viestintäperiaatteita noudattamalla saatu mitattavia terveysvaikutuksia
Viestintäperiaatteet pohjautuvat itsemääräämisteoriaan (self-determination theory), joka on laajasti tutkittu ja sovellettu teoria ihmisen motivaation muodoista ja motivaation sosiaalisista tukirakenteista. Sadat empiiriset tutkimukset eri elämänalueilla terveydenhoidosta työelämään ovat osoittaneet, että autonomian tukeminen on olennaista, kun halutaan saada ihmiset sitoutumaan omaehtoisesti ohjeistuksiin. Teorian piirissä on kehitetty viestintäperiaatteita, joita noudattamalla on saatu aikaan mitattavia terveysvaikutuksia esimerkiksi diabeteksen estämisessä, tupakanpolton lopettamisessa ja lääkkeiden säännöllisessä ottamisessa.
Tutkijaryhmän koostamat viestintäohjeet on jäsennelty sen mukaan, miten ne tukevat ihmisen kolmea psykologista perustarvetta eli autonomiaa (omaehtoisuuden, mielekkyyden ja omistajuuden kokemus), kyvykkyyttä (aikaansaamisen ja hallinnan kokemus) ja yhteisöllisyyttä (vastavuoroisen välittämisen ja ihmistenvälisen yhteyden kokemus). Erityisesti on varottava, ettei komenteleva viestintätyyli herätä halua uhmata sääntöjä.
Vaikka monia nyt listatuista periaatteista ei ole testattu suoraan yhteiskunnallisen viestinnän kontekstissa, tutkijajoukko on pyrkinyt tunnistamaan ne periaatteet, jotka tutkimusten mukaan todennäköisimmin tukevat ihmisten omaehtoista motivaatiota.
Lue 13 ohjetta tehokkaaseen koronaviestintään Aalto-yliopiston verkkosivuilta tai oheisesta pdf-liitteestä.
Lue lisää:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hyvinvoinnin psykologian dosentti, tutkijatohtori Frank Martela, Aalto-yliopisto
frank.martela@aalto.fi, puh. 050 570 7916
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Tutkimus: Matalan hierarkian organisaatioissa isoja periaatekysymyksiäkin ratkotaan porukalla Slackissa5.7.2024 11:37:53 EEST | Tiedote
Tutkijat selvittivät yhteisöllisen auktoriteetin toimintaa kolmessa ohjelmistoyrityksessä. Johtajat osallistuivat keskusteluihin aktiivisesti, eivätkä työntekijät arastelleet heidän haastamistaan.
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä4.7.2024 12:16:59 EEST | Tiedote
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.
Tutkijat loivat ainutlaatuisen ennustemallin kuvaamaan pandemian leviämistä maiden rajojen yli3.7.2024 14:14:47 EEST | Tiedote
Pohjoismainen yhteishanke pureutui koronaviruksen leviämiseen vuonna 2020. Tutkimuksen avulla voidaan jatkossa ennakoida paremmin, milloin ja mitkä matkustusrajoitukset ovat pandemiaolosuhteissa tarkoituksenmukaisia.
Opiskelijaprojekti synnytti innovaation: Kengän sisäpohjat syntyvät muovin sijaan kompostoituvasta puuvaahdosta18.6.2024 14:00:00 EEST | Tiedote
Aalto-yliopiston opiskelijat kehittivät kestävän sisäpohjan prototyypin, joka taipuu, kestää kosteutta ja tuntuu pehmeältä ihoa vasten. Suomalainen kenkäyritys VIBAe lähtee syksyllä testaamaan materiaalia käyttäjillä.
Helsingin uusilla asuinalueilla on vähemmän kasvillisuutta kuin vanhoilla, ja se vaikuttaa hiilensidontaan sekä tulevien kesien lämpötiloihin18.6.2024 07:45:00 EEST | Tiedote
EU:n ennallistamisasetus kiinnittää huomiota kaupunkiekosysteemien viherpeitteen hyötyihin. Viherpeitteen pienenemisellä taas on merkittäviä ympäristövaikutuksia, sillä se johtaa uusilla asuinalueilla vähäisempään hiilensidontaan ja korkeampiin kesälämpötiloihin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme