Nyt sitä saa! Kipsikäsittelyn haku 2022 on auennut koko Suomen rannikkoalueella
Kipsikäsittelyä sekä siihen liittyvää neuvontaa voi hakea osoitteesta: www.kipsinlevitys.fi
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen koordinoima Kipsi-hanke laajeni tänä keväänä koko Suomen rannikkoalueelle. Tavoitteena on käsitellä kaikkiaan noin 150 000 hehtaaria peltoa kipsillä vesistöihin kohdistuvan ravinne- ja kiintoaineskuorman vähentämiseksi.
Kipsikäsittely ja siihen liittyvä neuvonta ovat viljelijälle maksuttomia ja verovapaita eivätkä ne vaikuta maataloustukiin. Kipsin levityksen hoitaa ELY-keskuksen kilpailuttama urakoitsija. Kipsikäsittelyn ja kipsineuvonnan haku toistuu myös tulevina vuosina.
Kipsi on vanha maanparannusaine
- Kipsi parantaa savimaan mururakennetta ja auttaa sitomaan kasveille käyttökelpoista fosforia peltoon. Se vähentää myös kiintoaineen, eli peltomaan, valumista vesistöihin, kertoo projektipäällikkö Minna Kolari Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.
Kipsi-hankkeessa käytettävä kipsi on peräisin Siilinjärveltä. Kipsi on sivutuote ja se on tutkitusta puhdasta ja turvallista levittää peltomaahan. Se ei suolaa, koveta tai happamoita maata ja sen vaikutus kestää noin viisi vuotta.
Kipsi on osa kestävän ruuantuotannon ratkaisuja
Kipsikäsittelyllä ei voida yksinään ratkaista vesistöjen rehevöitymistä, sillä kipsikään ei taivu kaikkeen.
- Valitettavasti luomuviljelyssä olevat pellot on suljettu pois luomusäädösten vuoksi. Pohjavesialueille tai Natura 2000 -alueille ei kipsiä myöskään voi levittää, eikä yli hehtaarin kokoisten järvien valuma-alueille, Minna Kolari ohjeistaa.
Muita maatalouden vesiensuojelukeinoja ei siis pidä unohtaa kipsin myötä.
Lisätietoja:
Projektipäällikkö Minna Kolari,
Varsinais-Suomen ELY-keskus, p. 0295 025 062
Alueelliset asiantuntijat:
Hankkeen hallinnointi
Projektipäällikkö Minna Kolari,
Varsinais-Suomen ELY-keskus, p. 0295 025 062
Pohjanmaan maakunnat
Erityisasiantuntija Mats Willner,
Varsinais-Suomen ELY-keskus, p. 0295 022 138
Varsinais-Suomi, Satakunta, Pirkanmaa ja Länsi-Uusimaa
Erityisasiantuntija Kati Ojala,
Varsinais-Suomen ELY-keskus, p. 0295 023 030
Itä-Uusimaa, Häme ja Kaakkois-Suomi
Erityisasiantuntija Niklas Grönroos,
Varsinais-Suomen ELY-keskus, p. 0295 022 122
Verkkopalvelut ja oppaat:
www.ely-keskus.fi/kipsinlevitys
ntm-centralen.fi/gipsspridning
Kipsi, kuitu ja rakennekalkki - opas viljelijöille.pdf
Gips, fiber och strukturkalk - quide för jordbrukare.pdf
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Vilkas maanteiden korjaus- ja päällystystyökausi lopuillaan Itä-Suomessa4.10.2024 10:46:06 EEST | Tiedote
Päällystyskausi käynnistyi toukokuun alussa ja viimeiset päällystystyöt ovat käynnissä parhaillaan. Kesän sääolosuhteet ovat olleet suosiolliset päällystystöiden toteuttamiselle.
Valkoposkihanhien syysmuutto etenee vauhdilla3.10.2024 07:57:11 EEST | Tiedote
Viime viikonloppu ja alkanut viikko on tuonut lukuisia valkoposkihanhia Suomeen. Jakson suurimmat havainnot on tehtiin lauantaina 28.9. Pohjois-Karjalan Rääkkylässä, jossa havaittiin 40 000 valkoposkihanhea sekä tiistaina 1.10. Päijät-Hämeen Iitin Sääksjärvellä, jossa havaittiin 70 000 valkoposkihanhea.
Uutta tietoa Kokemäenjoen merilohen ennallistamispotentiaalista: Kalateiden rakentaminen ei ELY-keskuksen mukaan parantaisi luontaisen lohikannan tilaa, ellei joen rakennusaste ratkaisevasti laske2.10.2024 10:35:06 EEST | Tiedote
Lohen luonnonkierron ennallistamisen suurin haaste Kokemäenjoessa on lajille soveltuvan lisääntymis- ja poikastuotantoalueiden vähäinen määrä. ELY-keskuksen arvion mukaan uusien selvityksien tulokset osoittavat, että Kokemäenjoen tilannetta ei merkittävästi parantaisi edes luonnonmukaisten kalateiden rakentaminen voimalaitosten yhteyteen. Merkittävin potentiaali lohen luonnonlisääntymiseen sijaitsee joen alajuoksulla ja Harjunpäänjoessa.
Uudet maanteiden hoitourakoitsijat aloittavat Kuusamon ja Kuhmon hoitourakoissa 1.10. (Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu)1.10.2024 14:52:55 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella on kilpailutettu maanteiden hoitourakoitsijat Kuusamon ja Kuhmon hoitourakoihin. Kilpailutusten myötä alkavien maanteiden hoitourakoiden urakoitsijat vaihtuvat molemmissa urakoissa. Kuusamon urakoitsijana aloittaa Destia Oy ja Kuhmossa Terranor Oy. Alueurakoitsijat aloittavat viisivuotisen toimikautensa lokakuun alusta.
Avustushaku kalastusmatkailun edistämiseen itäisessä Suomessa käynnistyy 1.10.2024 (Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Kainuu, Kaakkois-Suomi, Lappi)1.10.2024 08:37:25 EEST | Tiedote
Pohjois-Savon ELY-keskuksen avustushaku kalastusmatkailun kehittämiseen itäisessä Suomessa on auki 1.10-31.11.2024. Avustus kohdistuu erityisesti kalastusmatkailun edistämiseen tähtääviin markkinointitoimenpiteisiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme