Olivia ja Leo olivat vuoden 2021 suosikkinimet
Tyttöjen suosituimmat ensimmäiset etunimet viime vuonna olivat Olivia, Lilja, Eevi, Sofia ja Venla. Vuoden 2020 suosituin nimi, Aino, löytyy nyt sijalta 6. Poikien suosituimmat ensimmäiset etunimet olivat Leo, Eino, Oliver, Elias ja Väinö. Neljän suosituimman pojan nimen järjestys on sama kuin vuonna 2020.
Kaikista tyttöjen saamista nimistä viisi suosituinta olivat Maria, Aurora, Sofia, Olivia ja Emilia. Viisi suosituinta pojan nimeä olivat Olavi, Juhani, Johannes, Oliver ja Mikael.
- Suosituimpien nimien listassa näkyy paljon viime vuosilta tuttuja nimiä, ja varsinkin poikien nimisuosikit ovat pitäneet pintansa. Toisaalta yksittäisiä suursuosikkeja ei ole näkyvissä, erityisasiantuntija Noora Riskilä Digi- ja väestötietovirastosta kertoo.
Esimerkiksi 1960- ja 1970-luvuilla jopa yli 7 % ikäluokasta saattoi saada saman ensimmäisen etunimen. Tällaisia supersuosittuja nimiä olivat esimerkiksi Mika ja Sari 1960-luvun lopulla. Nykyään suosituimmat ensimmäiset etunimet kattavat alle 2 % ikäluokasta.
Vanhat ja kansainväliset nimet edelleen suosittuja
1900-luvun alkupuoliskon nimet ovat edelleen suomalaisten suosiossa viime vuosien trendin mukaisesti. Tytöillä suosittuja vanhoja nimiä ovat esimerkiksi Lilja, Aino, Emma, Helmi ja Kerttu ja pojilla Eino, Väinö, Onni, Toivo ja Aatos.
- Toisaalta monet nykyvanhemmat haluavat antaa lapsilleen nimiä, jotka ovat yleisiä muuallakin Euroopassa. Esimerkiksi tyttöjen nimistä Olivia, Sofia ja Emma ovat tällä hetkellä suosittuja monissa muissakin maissa. Poikien puolella tällaisia nimiä ovat esimerkiksi Oliver, Hugo ja Emil, nimistöntutkimuksen dosentti Minna Saarelma-Paukkala Helsingin yliopistosta kertoo.
- Lisäksi E-alkuiset nimet näyttävät tällä hetkellä miellyttävän nimenantajia. Tytöille annetaan sellaisia nimiä kuin Eevi, Emma, Ellen, Ella ja Elli ja pojille sellaisia kuin Eino, Elias, Eeli, Emil ja Eetu.
Yksilöllisyyden korostuminen on näkynyt nimivalinnoissa koko 2000-luvun ajan.
- Yhä useammat vanhemmat haluavat antaa lapsilleen erityisiä, jopa itse keksimiään etunimiä. Monet niistä ovat luontoaiheisia nimiä, kuten Havu, Vadelma, Syksy tai Tyrsky. Myös vanhojen nimien pohjalta luodaan uusia nimiä, kuten Lumi-nimen pohjalta Lumia, Lumiina ja Lumitähti, Saarelma-Paukkala toteaa.
Sisarusnimet näyttävät kasvattavan suosiotaan.
- Vanhemmat haluavat, että sisarusparven nimet sointuvat toisiinsa. Niinpä vauvalle valitaan tai keksitään nimi, joka rimmaa vanhempien sisarusten nimien kanssa, Noora Riskilä kertoo.
Ruotsinkielisten lasten nimistä Saga ja Liam suosituimpia
Nimitilastoissa ruotsinkielisten tyttöjen suosituin ensimmäinen etunimi viime vuonna oli Saga. Poikien nimistä suosituin oli Liam. Sagan sai nimekseen 35 tyttöä ja Liamin 35 poikaa.
Sagan jälkeen suosituimmat tyttöjen ensimmäiset etunimet olivat Stella, Ellen, Edith ja Olivia. Poikien suosituimmat ensimmäiset etunimet olivat Liamin jälkeen Oliver, Benjamin, William ja Alvar.
- Ruotsinkielisten lasten nimissä näkyy selvästi englanninkielisen maailman vaikutus. Tyttöjen suosikkinimien joukosta löytyvät esimerkiksi Stella, Olivia, Edith ja Molly. Pojilla suosittuja nimiä ovat Liam, Oliver, Willliam ja Max, Minna Saarelma-Paukkala kertoo.
Sofia ja Elias suosituimmat Helsingissä, Aava ja Leo Oulussa
Nimien suosio vaihtelee jonkin verran alueellisesti. Siinä missä Helsingissä ja Espoossa suosituimmat ensimmäiset nimet olivat viime vuonna Sofia ja Elias, Vantaalla suosituimmat nimet olivat Olivia ja Oliver.
Oulussa on eniten viime vuonna syntyneitä Aavoja ja Leoja, ja Turussa suosituimpia nimiä olivat Olivia ja Väinö. Kuopiossa suosituimpia nimiä olivat Helmi sekä Leo.
Nimistöntutkija: Ritvat ja Reijot tekevät paluun
Nimistöntutkimuksen dosentti Minna Saarelma-Paukkala arvioi, että tulevina vuosina nimien yksilöllistyminen jatkuu. Lisäksi uusia nimiä saadaan maahanmuuttajien välityksellä. Toisaalta suosioon noussee vähitellen suurten ikäpolvien nimet.
- 1940-luvulla syntyneiden joukossa on paljon esimerkiksi R-alkuisia nimiä, kuten Ritva, Raija, Raimo ja Reijo. Ehkä jotkut niistä yleistyvät uudelleen. Esimerkiksi Reino on jo noussut sadan suosituimman etunimen joukkoon, Saarelma-Paukkala toteaa.
Viime vuoden suosituimpien etunimien tilasto on peräisin Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämästä väestötietojärjestelmästä. Tilastot pohjautuvat yhteensä 50 547 viime vuonna syntyneen lapsen tietoihin, ja tilastossa on huomioitu 31.3.2022 mennessä annetut nimet.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Noora Riskilä, Digi- ja väestötietovirasto, puh. 0295 535 375, noora.riskila@dvv.fi
Nimistöntutkimuksen dosentti Minna Saarelma-Paukkala, Helsingin yliopisto, puh. 02941 229 47, minna.saarelma@helsinki.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Digi- ja väestötietovirasto
Digi- ja väestötietovirasto edistää yhteiskunnan digitalisaatiota, turvaa tietojen saatavuutta ja tarjoaa palveluja asiakkaiden elämäntapahtumiin.
Digi- ja väestötietovirasto huolehtii yhteiskunnan perustana olevan väestötietojärjestelmän ylläpidosta ja yhteiskunnan digitalisaatiosta. Viraston tehtäviä ovat mm. siviilivihkimiset, nimen- ja osoitteenmuutokset, holhous- ja edunvalvonta-asiat, väestötietojärjestelmän ylläpito, sähköisen identiteetin ratkaisujen kehittäminen sekä keskitettyjen sähköisen asioinnin tukipalvelujen kehittäminen ja ylläpito. Tällaisia sähköisen asioinnin tukipalveluja ovat mm. Suomi.fi-verkkopalvelu, sähköiset viranomaisviestit (Suomi.fi-viestit) sekä valtuuttaminen toisen puolesta asiointiin (Suomi.fi-valtuudet). Virasto myös vastaa kansallisen palveluarkkitehtuurin toteutuksesta.
Vuonna 2020 perustettu Digi- ja väestötietovirasto toimii valtiovarainministeriön hallinnonalalla. Virasto syntyi, kun Väestörekisterikeskus ja maistraatit yhdistyivät 1.1.2020.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Digi- ja väestötietovirasto
Uppdateringen av befolkningsdatasystemet syns i Finlands folkmängd i morgon12.11.2024 08:05:00 EET | Pressmeddelande
I befolkningsdatasystemet görs en uppdateringskörning den 12 november 2024 som påverkar informationen om Finlands folkmängd. Uppgiften om folkmängden syns till exempel på Myndigheten för digitalisering och befolkningsdatas webbsida samt på ljustavlan på taket till Helsingfors serviceställe från och med den 13 november 2024. I samband med den årliga uppdateringen avlägsnas personer vars bostadsort har varit okänd i över två år från Finlands folkmängd. Ändringen gäller ungefär 3900 personer.
Väestötietojärjestelmän päivitys näkyy Suomen väkiluvussa huomenna12.11.2024 08:05:00 EET | Tiedote
Väestötietojärjestelmässä tehdään 12.11.2024 päivitysajo, joka vaikuttaa Suomen väkilukutietoon. Tieto väkiluvusta näkyy esimerkiksi Digi- ja väestötietoviraston verkkosivuilla sekä Helsingin palvelupaikan katolla olevassa valotaulussa 13.11.2024 alkaen. Vuosittain tehtävän päivityksen yhteydessä Suomen väkiluvusta poistetaan henkilöt, joiden asuinpaikka on ollut yli kaksi vuotta tietymättömissä. Muutos koskee noin 3900 henkilöä.
Population Information System update to be reflected in the population number of Finland tomorrow12.11.2024 08:05:00 EET | Press release
The Population Information System will undergo an update on 12 November 2024 that will affect the data on Finland’s population number. The population number is displayed in places such as the website of the Digital and Population Data Services Agency and a light-up billboard on the roof of the Helsinki service location starting 13 November 2024. The annual update to the population number involves removing people whose place of residence has been unknown for two years. The change applies to about 3900 persons.
Finländarna är väl förberedda för att ta emot meddelanden från myndigheterna digitalt4.11.2024 09:03:00 EET | Pressmeddelande
Finland håller stegvis på att övergå till att prioritera digitala tjänster i myndighetsärenden. I första hand syns ändringen i formen i vilken myndigheternas handlingar, såsom beslut och andra viktiga delgivningar, skickas. För närvarande postas breven i regel i pappersform om personen inte har tagit i bruk Suomi.fi-meddelanden eller på annat sätt gett sitt samtycke till att ta emot digitala meddelanden. I framtiden kommer de som använder den offentliga förvaltningens digitala tjänster också i första hand att få brev som gäller deras ärenden i digital form, och inget separat samtycke efterfrågas längre.
Suomalaisilla on hyvät valmiudet siirtyä vastaanottamaan viranomaisviestit digitaalisesti4.11.2024 09:03:00 EET | Tiedote
Suomi on siirtymässä asteittain digitaalisten palveluiden ensisijaisuuteen viranomaisasioinnissa. Ensimmäisenä muutos näkyy siinä, missä muodossa viranomaiset lähettävät asiakirjat, kuten päätökset ja muut tärkeät tiedoksiannot. Tällä hetkellä kirjeet postitetaan lähtökohtaisesti paperisina, ellei henkilö ole ottanut käyttöönsä Suomi.fi-viestejä tai antanut viranomaiselle muulla tavoin suostumustaan digitaalisten viestien vastaanottamiseen. Tulevaisuudessa henkilöt, jotka käyttävät julkishallinnon digitaalisia palveluja, saavat myös asiointiinsa liittyvät kirjeet ensisijaisesti digitaalisessa muodossa, eikä erillistä suotumusta enää kysytä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme