Olkahermopunosvaurion aiheuttaman olkanivelen kehityshäiriön toteaminen aikaistui
Olkahermopunosvauriossa yläraajaa hermottavat hermot ovat vaurioituneet syntymän yhteydessä. Vastasyntyneen olka- ja kyynärnivelen liikeradat ovat heikentyneet ja hankalimmissa vaurioissa koko raaja on täysin veltto. Vauriolle altistavat muun muassa äidin raskausdiabetes sekä tilanteet, joissa lapsi on jäänyt synnytyksessä hartioistaan kiinni. Yleisin vaurio rajoittuu olkahermopunoksen yläjuuriin, jolloin diagnoosina on Erbin pareesi.
Lievänä olkahermopunosvaurio korjaantuu yleensä itsestään muutamassa kuukaudessa. Noin puolella pysyvän vaurion saaneista lapsista ilmenee ensimmäisen elinvuoden aikana olkanivelen kehityshäiriö.
”Nivel tarvitsee liikettä kehittyäkseen normaalisti. Jos hermot vaurioituvat, lihakset eivät enää toimi, eikä raaja liiku normaalisti. Tämä vaikuttaa etenkin olkanivelen kehitykseen”, kertoo käsikirurgian erikoislääkäri Petra Grahn Uudesta lastensairaalasta.
HUSissa lasten olkahermopunosvaurioiden hoidosta vastaava Petra Grahn on väitöskirjassaan selvittänyt, miten vaikeiden komplikaatioiden riskissä olevat ja hoitoa tarvitsevat lapset voisi tunnistaa mahdollisimman varhain.
Lisähoitoa tarvitsevat löydetään dynaamisella ultraäänikuvauksella
Uudessa lastensairaassa on kehitetty olkahermopunosvaurion hoitoa. Vuodesta 2010 alkaen liikeharjoitteet on aloitettu heti syntymän jälkeen. Olkapään tilaa seurataan dynaamisella ultraäänitutkimuksella, jossa raajaa liikutetaan kuvantamisen aikana. Jos olkanivel on liukumassa paikaltaan, sitä hoidetaan botuliinipistoksella ja asentohoidolla. Mikäli liikerata ei palaudu puoleentoista ikävuoteen mennessä, tila korjataan kirurgisesti HUSissa kehitetyllä uudenlaisella hermosiirteeseen perustuvalla leikkaustekniikalla.
Väitöstutkimuksessa oli mukana 237 vuosina 1995–2019 täysiaikaisena syntynyttä lasta, joiden vamma ei ollut ennen ensimmäistä ikävuotta parantunut. Tutkimuksessa ilmeni, että liikeharjoitteita tehneet, mutta edelleen lisähoitoa tarvitsevat potilaat löydettiin ultraääniseulonnan ansiosta keskimäärin 4,9 kuukauden ikäisinä. Ilman kuvausta jääneiden eli ennen vuotta 2010 syntyneiden lasten vaurio löytyi keskimäärin viisivuotiaana.
Ultraääniseurannassa selvisi myös, että puolet tutkittavista tarvitsi botuliini-toimenpiteen ja lastoituksen. Aikaisemmin vajaalle kolmannekselle näistä lapsista laitettiin olkanivel paikalleen kirurgisesti, kun nykyprotokollan aikana toimenpidettä tarvitsi vajaa kymmenes.
Maahanmuuttajataustaisilla eniten olkahermopunoksen syntymävaurioita
Tutkimuksessa selvisi myös, että HUSin alueella alateitse syntyneistä yhdellä lapsella 3000 lasta kohden oli riski saada pysyvä olkahermopunoksen syntymävaurio. Maahanmuuttajien osuus vaurion saaneista on lisääntynyt: viimeisen viiden vuoden aikana 50 prosenttia vaurion saaneista oli maahanmuuttajataustaisia. Tämä ei Grahnin mukaan selity kieliongelmalla tai sosio-ekonomisilla tekijöillä Suomessa, jossa kaikilla on samanlainen terveydenhuolto, joten asiaa selvitetään hänen toisessa tutkimuksessaan.
Parhaillaan on meneillään myös pitkäaikaisseuranta siitä, miten olkahermopunoksen syntymävaurion saaneet potilaat vuosilta 1995–2010 voivat verrattuna potilaisiin, joita on hoidettu uuden hoitoprotokollan mukaisesti.
Linkki tutkimusartikkeliin ja väitöskirjaan: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/332922
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Käsikirurgian erikoislääkäri Petra Grahn, HUS Uusi lastensairaala
petra.grahn@hus.fi, 050 428 4800
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Fallolyckor på sjukhus leder till skador hos var tredje som fallit10.7.2024 11:13:06 EEST | Tiedote
Det är vanligt att patienter faller på sjukhus, och ungefär var tredje person som fallit får skador som har negativ inverkan på hälsan. Fallolyckor kan i värsta fall ha livslånga konsekvenser och de förlänger också vårdperioderna.
Sairaalassa kaatumisesta joka kolmannelle haittoja10.7.2024 11:13:06 EEST | Tiedote
Potilaiden kaatumiset sairaaloissa ovat yleisiä ja niistä koituu terveydellisiä haittoja noin joka kolmannelle. Kaatumisten seuraukset voivat pahimmillaan olla elinikäisiä ja ne myös pidentävät hoitoaikoja.
Inpatient falls cause harm to one in three10.7.2024 11:13:06 EEST | Press release
Inpatient falls in hospitals are common and cause harm to approximately one third of those who fall. At worst, the consequences of falls may be lifelong and they also prolong hospitalizations.
Vårdansvaret för personer som är använder livsuppehållande respirator överförs – inga förändringar i klienternas vardag26.6.2024 11:48:11 EEST | Tiedote
I och med den nya funktionshinderservicelagen som träder i kraft vid årsskiftet överförs vården av personer som är beroende av respiratorbehandling från den specialiserade sjukvården till välfärdsområdena. HUS Helsingfors universitetssjukhus, Helsingfors stad och Nylands välfärdsområden bereder som bäst förändringen. Målet är att förändringen inte ska medföra ändringar i klienternas vardag.
Hengityslaitteen varassa elävien henkilöiden hoitovastuu siirtyy – asiakkaiden arjessa ei muutoksia26.6.2024 11:48:11 EEST | Tiedote
Vuodenvaihteessa voimaan tulevan uuden vammaispalvelulain myötä hengityslaitehoidon varassa elävien henkilöiden hoito siirtyy erikoissairaanhoidosta hyvinvointialueille. HUS Helsingin yliopistollinen sairaala, Helsingin kaupunki ja Uudenmaan hyvinvointialueet valmistelevat parhaillaan muutosta. Tavoitteena on, ettei asiakkaiden arki muutu siirron vuoksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme