Paljon parjattu kaukolämpö on paras tapa saada energianhintoihin joustoa: ”20 000 euron maalämpöinvestoinnilla voisi ostaa kaukolämpöä meiltä kahdeksaksi vuodeksi avaimet käteen”

Kokemäen Lämmön pihaan tulee uusi risukuorma. Tästä alkaa muuksi kuin energiaksi kelpaamattoman puun matka kohti kaukolämpöverkkoa, joka tuottaa lämpöä 300 rakennukseen.

Lämpölaitoksen pihalla on suuret kasat haketta. Sitä kuivataan voimalaitoksessa vähän samalla tavoin kuin pyyhkeitä kuivaushuoneessa.

- Tämä mahdollistaa sen, että voimme varastoida biopolttoainetta jopa vuosiksi eteenpäin, Kokemäen Lämmön toimitusjohtaja Jukka Järvenpää sanoo.

Kokemäen Lämmön laitosten lämmön talteenotto ja kierrätys mahdollistavat tehokkaan energiantuotannon, lämmityksen ja jäähdytyksen.

Uusien innovaatioiden ansiosta kaukolämmön tuotannon hyötysuhde nousee tulevaisuudessa lähes sataan. Hiilidioksidipäästöt tippuivat vuonna 2021 alle kymmenesosaan edellisvuodesta muun muassa turpeen käytön vähennyttyä.

Keskitetty järjestelmä voi hyödyntää lähes kaikkia energianlähteitä. Esimerkiksi yhdellä keskitetyllä lämpöpumpulla voidaan korvata satoja kiinteistökohtaisia lämpöpumppuja ja maalämpöratkaisuja.

- Tämähän on kaukolämmön perimmäinen ajatus yhdistettynä siihen, että yksittäisen asiakkaan ei tarvitse investoida lämmitysratkaisuun. Esimerkiksi 20 000 euron maalämpöinvestoinnilla voi ostaa kaukolämpöä meiltä kahdeksaksi vuodeksi avaimet käteen -periaatteella, eli kustannus pitää sisällään myös liittymäinvestoinnin, Järvenpää sanoo.

Kaukolämpöverkot vahvistavat Suomen huoltovarmuutta

Kaukolämpö mielletään usein pelkästään lämmöntuotantomuodoksi. Todellisuudessa se on kuitenkin energian jakeluverkko, joka on riippumaton energianlähteistä. Käytännössä miten vain tuotettua energiaa saadaan jaettua kaukolämpöverkon kautta.

Tämä tekee kaukolämpöverkosta erittäin huoltovarman.

- Kaukolämpö vahvistaa energiahuoltovarmuutta ja vähentää painetta sähköverkon huoltovarmuudesta. Kaukolämpöverkko ei luo sähkön tarpeen tehopiikkejä niin kuin kiinteistökohtaiset lämpöpumput, Huoltovarmuuskeskuksen Energiahuolto-osaston johtaja Pia Oesch sanoo.

Tulevaisuuden energiankäyttö perustuu monipuolisiin ja hajautettuihin energianlähteisiin. Suomen energiaratkaisut ja päästötavoitteisiin pääsy on suunniteltu pitkälti sähköistymisen varaan.

Sähkön hinnan ennustaminen on tällä hetkellä kuitenkin lähes yhtä helppoa kuin päävoitto lotossa.

Pelkän hinnan seuraamisen sijaan kannattaakin pohtia sitä, kuinka hinnoitteluun voidaan saada joustoa, eli miten energia olisi kokonaisuudessa edullisinta tilanteessa kuin tilanteessa.

VTT:n kaukolämpöön keskittyvän tutkimustiimin päällikön Miika Rämän mielestä kaukolämpö mahdollistaa muita järjestelmiä paremmat mahdollisuudet hintapiikkien hallintaan. Hän näkee esimerkiksi lämmön varastoinnissa suuria mahdollisuuksia.

- Lämmön varastointi on halvin tapa varastoida energiaa, ja tätä tullaan hyödyntämään tulevaisuudessa entistä enemmän. Lämpöä voidaan tuottaa ja varastoida enemmän silloin, kun sähkö on halvempaa ja varastoja käyttää silloin, kun sähkö on kalliimpaa. Tämä laskee kustannuksia sekä energian tuottajilta ja kuluttajilta ja tuo samalla joustoa sähkömarkkinoille.

Rämä näkee kaukolämmön uusissa teknologisissa innovaatioissa paljon mahdollisuuksia. Kokemäelläkin käytössä olevalla, paluuvirtaukseen, savukaasupesureihin ja matalampaan siirtolämpötilaan perustuvalla tekniikalla hyötysuhde paranee kohisemalla.

- Kokemäellä tehdään fiksusti, kun kaikki munat eivät ole yhdessä korissa vaan tuotantorakennetta sekä tehostetaan että monipuolistetaan hyödyntämällä muun muassa lämpöpumppuja.

Tällä hetkellä on selvää, että kaikki energia kallistuu. Toistaiseksi kaukolämmön hinnankorotuspaineet ovat olleet pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta vielä maltillisia.

- Meillä hinnankorotuspaineet ovat tällä hetkellä 0–5 prosentin luokkaa. Tämä johtuu siitä, että emme ole riippuvaisia mistään yksittäisestä energiamuodosta. Pystymme reagoimaan ja valitsemaan paikallisesti parhaat energiamuodot, Kokemäen Lämmön Jukka Järvenpää sanoo.

Kaukolämmöstä vientituote? ”Vähentää merkittävästi riippumattomuutta Venäjästä”

Vaikka kaukolämpö on Suomessa tuttu, turvallinen ja perinteikäs energianjakelun muoto, se on monissa Euroopan maissa vielä eksotiikkaa.

Ukrainan sota ja EU:n tiukat päästötavoitteet ovat kuitenkin lisänneet kiinnostusta suomalaista osaamista kohtaan.

- Pohjoismainen energiajärjestelmä on malli, mihin suuntaan EU haluaa kehittää energiaratkaisuja. Olemme muuta Eurooppaa 5–10 vuotta edellä ratkaisuissamme. Kaukolämpöjärjestelmämme on sellainen, josta haaveillaan muualla, koska sen nähdään vähentävän riippuvuutta Venäjästä, Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä sanoo.

Energiateollisuuden näkökulmasta kaukolämpö on vientimahdollisuuksien lisäksi erittäin tärkeä suomalaisen energiakokonaisuuden kivijalka.

- Päätyökseen energiantuotantoa tekevät yritykset kyllä löytävät pitkällä aikavälillä kustannustehokkaimmat ja monipuolisimmat ratkaisut, jotka tukevat myös päästöttömän energian tavoitteitamme. Ja näitä voidaan tietenkin hyödyntää kaukolämmössä.

Kaukolämpö mahdollistaa paikallisen yritystoiminnan kehittämisen

Kokemäellä kaukolämpö mahdollistaa paikallisen yritystoiminnan kehittämisen. Kattavan verkon ja modernin teknologian avulla energiaa voidaan ohjata sinne, missä sitä tarvitaan oikeassa muodossa ja lämpötilassa.

Suomen johtava tärkkelysperunan sopimusviljelyttäjä Finnamyl pystyy tuottamaan Kokemäellä perunasta perujauhoa ja jätteeksi jäävästä solunesteestä proteinia kolmen kuukauden sesongin ajan. Yrityksen tarvitsema energia voidaan muina aikoina ohjata muualle verkkoon.

Kaukolämpö jäähdyttää kesällä Kokemäen päiväkotia. Se pitää paikallisen jalkapallokentän sulana vaikka koko talven ja kesällä kentästä saadaan maalämpöä kaukolämpöverkkoon.

Kaukolämpöyhtiöt tekevät kuntien ja teollisuuden kanssa yhteistyötä ympäri Suomea. Energiaa ja materiaaleja kierrättämällä saadaan sekä liiketaloudellista hyötyä että päästöttömämpää energiaa hyödyntämällä muun muassa hukkalämpöä, lämpöpumppuja ja jäähdytystä.

- Eri puolilla Suomea on meneillään hankkeita, joissa yhteistyöllä ja osana kaukolämpöyhtiöiden palvelua energiakiertoa saadaan optimoitua. Asiakkaalle nämä tuovat sekä toimitusvarmuutta että hintavakautta, Palveleva Kaukolämpö FinDHC:n toiminnanjohtaja Katja Kurki-Suonio kertoo.

Kaukolämpöverkko voi olla myös hiilinielu

Kaukolämpöyhtiöitä parjataan usein fossiilisten polttoaineiden tupruttajina, jotka vähät välittävät ympäristöstä. Tosiasiassa kaukolämmön päästöt ovat vähentyneet kymmenessä vuodessa puoleen ja vähenevät kolmanneksen nykyisestä seuraavan kymmenen vuoden aikana.

75 prosenttia kaukolämpöä hyödyntävistä kunnista tuottaa lämmön jo nyt uusiutuvilla polttoaineilla ja hukkalämmöllä. Hukkalämmön hyödyntäminen kaukolämmön energianlähteenä on kolminkertaistunut vuodesta 2010.

Vaikka Kokemäen voimalaitokset tuottavat energiaa polttamalla, yksikään puu ei kaadu laitoksen takia. Voimalaitos hyödyntää puuta, jota ei voi hyödyntää mitenkään muutoin. en hyödyntäminen energiaksi on järkevämpää kuin jättää se metsään lahoamaan tai ajaa kaatopaikalle.

Myös puun polttaminen ei ole välttämättä niin paha asia, kun alkuun voisi ajatella.

- Tiedätkö, mitä metsässä oleville risuille käy vuosien saatossa, Jukka Järvenpää kysyy.

- Ne alkavat lahota. Silloin ne päästävät ilmakehään ihan samaa hiilidioksidia kuin poltettaessakin. Kaukolämmön tuotannossa hiilidioksidi voidaan ottaa talteen ja hyödyntää se muussa energiantuotannossa. Silloin kaukolämpöverkosta tulee käytännössä hiilinielu, Järvenpää päättää.

Tutki, miten paljon oma paikalliinen kaukolämpöyhtiösi tuottaa hiilidioksidipäästöjä:

https://klpäästölaskuri.fi

Tilastoja kaukolämmöstä:

https://energia.fi/uutishuone/materiaalipankki/energiavuosi_2021_-_kaukolampo.html#material-view