Pelkkä hyväntahtoinen monikulttuurisuuskasvatus ei riitä purkamaan eriarvoisuutta koulutuksessa

Kasvatustieteen maisteri Ida Hummelstedt keskittyy tutkimuksessaan suomalaiseen monikulttuurisuuskasvatukseen opettajankoulutuksen kirjoitus- ja puhetavoissa ja koulujen käytännöissä. 

– Aiemmat kansainväliset ja suomalaiset tutkimukset monikulttuurisuuskasvatuksesta osoittavat, että hyvät pyrkimykset edistää moninaisuutta ja pyrkiä integroimaan kulttuurisesti erilainen Toinen eivät aina edistä sosiaalista oikeudenmukaisuutta vaan uusintavat epätasa-arvoistavia valtasuhteita, Hummelstedt sanoo.

Hummelstedtin mukaan suomalaisessa kontekstissa monikulttuurisuuskasvatus on usein keskittynyt maahanmuuttajina pidettyihin oppilaisiin, mutta selvitykset ja tutkimukset osoittavat, että ei-valkoiseksi rodullistetut oppilaat tai maahanmuuttajina ja ei-suomalaisina pidetyt oppilaat ovat siitä huolimatta edelleen koulutuksessa usein marginalisoituja tai rasismin uhreja. 

Hummelstedt esittää, että vaikka monikulttuuriskasvatuksessa on myös kriittisiä diskursseja, diskurssit ovat pääosin konservatiivisia tai liberaaleja. Näissä maahanmuuttaja ja suomalainen nähdään vastakohtina ja suomalaisuus on saavuttamaton niille, jotka on luokiteltu ”toisiksi” erityisesti rodullistamisen kautta.

Hummelstedtin mukaan moninaisuuden tunnistaminen ei riitä purkamaan näitä eriarvoisuutta tuottavia rakenteita ja käytäntöjä.

– Kriittinen monikulttuurisuuskasvatus olisi tarpeen, jotta sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumisesta voidaan keskustella oppilaiden kanssa ja luoda kaikista aktiivisia toimijoita sen eteen.

Tutkimus koostuu useasta monikulttuurisuuskasvatuksen tasosta politiikasta koulun käytäntöihin 

Hummelstedtin tutkimus koostuu kolmesta julkaisusta, joista jokainen kattaa yhden suomalaisen monikulttuurisuuskasvatuksen tason ja tutkimusaineiston: opettajankoulutuksen politiikkadokumentit, opettajankouluttajien haastattelut ja monikulttuurisuuskasvatukseen erikoistuneen opettajan opetuksen videohavainnoinnin.

Opettajankoulutuksen politiikkadokumentteja koskevassa osatutkimuksessa vallitsevat monikulttuurisuusdiskurssit noudattivat konservatiivista viitekehystä, jossa maahanmuuttaja-Toinen rakentui ongelmana ja suomalaiseen yhteiskuntaan integroitavana.

Eri diskursseissa rakentuneilla ongelmilla oli erilaisia opetusta koskevia seurauksia: konservatiiviset diskurssit keskittyivät Toisen kouluttamiseen, liberaalit diskurssit moninaisuuden arvostamiseen ja kriittiset diskurssit epätasa-arvoisuuksia vastaan kasvattamiseen ja toimimiseen.  

Opettajankouluttajia koskevassa osatutkimuksessa vallitsevat diskurssit tukivat moninaisuutta tunnustavaa ja arvostavaa liberaalia monikulttuurisuuskasvatusta. Taka-alalla näyttäytyi myös konservatiivinen diskurssi, jossa maahanmuuttaja-Toinen rakentui ongelmana tai uhkana.

Monikulttuurisuuskasvatukseen erikoistuneen opettajan opetustilanteiden videohavainnointia koskevassa osatutkimuksessa rotuun, kansallisuuteen ja sukupuoleen liittyviä kategorioita esiintyi usein oppilaiden parissa. Hummelstedt osoitti, että tapa, jolla oppilaat käyttivät niitä luokkatovereistaan ei mahdollistanut samanlaista toimijuutta ja kuuluvuutta kaikille oppilaille ja vastakohtia suomalaisten ja maahanmuuttajien välillä ylläpidettiin myös tällä tasolla. Kategorioihin reagoivat enimmäkseen muut oppilaat, kun taas opettaja keskittyi tilanteissa enemmän pedagogiseen puoleen. 

Monikulttuurisuuskasvatuksen oltava selkeästi antirasistista

Hummelstedt esittää, että suomalaisen monikulttuurisuuskasvatuksen on oltava selkeästi antirasistista. Tutkija väittää, että on tarpeellista analysoida kriittisesti niitä ongelmia, joita monikulttuurisuuskasvatuksen diskursseissa rakentuu koulutuksen eri asteilla ja keskittyä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puutteeseen ongelmana, johon on etsittävä ratkaisuja.

– Opettajat tarvitsevat koulutusta kriittisessä, normeja, valtaa ja etuoikeuksia koskevassa reflektoinnissa voidakseen keskustella näistä aiheista oppilaiden kanssa, Hummelstedt toteaa.

Tämän mahdollistamiseksi myös opettajankouluttajien on kriittisesti reflektoitava osallisuuttaan epäoikeudenmukaisuuden uusintamisessa ja toimittava tietoisesti sen purkamiseksi. Lisäksi monikulttuurisuuskasvatusta tulisi kehittää kaikkia oppilaita ja opiskelijoita hyödyttäväksi, sisältäen tasavertaisen mahdollisuuden osallistua myös keskusteluun ongelmista ja sisällöistä. Tässä prosessissa koulun ja kasvatuksen kaikki toimijat tulisi määritellä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toimijoiksi. 

Kasvatustieteen maisteri Ida Hummelstedt väittelee Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa 6.5. klo 14:00 aiheesta Acknowledgning diversity but reproducing the Other: A critical analysis of Finnish multicultural education. 

Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Siltavuorenpenger 3 (Athena, huone 107).

Voit seurata väitöstä myös Zoomin välityksellä.