Pentikäinen: Työeläkeyhtiöiden yhdistäminen selvitettävä
Työeläkeyhtiöiden toimintakulut ovat yhteensä noin 500 miljoonaa euroa vuodessa. ”Säästö voisi olla järjestelmätasolla parisataa miljoonaa vuodessa”, Pentikäinen sanoo.
Esimerkiksi Kanadassa on käytössä yhden eläkelaitoksen malli. Kanadassa on myös väljempi vakavaraisuussääntely ja merkittävästi korkeampi eläkemaksujen tuotto.
”Suomessa kannattaa tutkia Kanadan mallia. Siihen kannustivat myös Tarmo Valkonen ja Jukka Lassila viime keväänä julkistetussa raportissaan”, Pentikäinen muistuttaa. Valtioneuvosto julkaisi toukokuussa Valkosen ja Lassilan raportin Väestön ikääntymisen taloudelliset vaikutukset.
”Ylikireä sääntely vaikeuttaa sijoitustoimintaa”
Suomessa työeläkevarojen hallinto on hajautettu usealle työeläkeyhtiölle, kassalle ja säätiölle. Koska laitokset ovat yhteisvastuussa eläkkeistä, on tarvittu vakavaraisuussääntöjä rajoittamaan yksittäisten laitosten riskinottoa. Työeläkeyhtiöt ovat osa julkista taloutta.
Konsulttiyhtiö Fiduciumin mukaan Ruotsin eläkerahastot ovat viimeisen 10 vuoden aikana tuottaneet kumulatiivisesti 141 prosenttia, kun Suomen työeläkeyhtiöiden sijoitustuotot jäivät 66 prosenttiin. Suomen tuotot olivat vertailussa joka vuosi Ruotsia heikommat.
”Ylikireä sääntely vaikeuttaa pitkäjänteistä sijoitustoimintaa. Olisi vastuutonta olla tutkimatta siirtymistä yhteen yhtiöön ja vakavaraisuussääntelyn keventämistä”, Pentikäinen toteaa.
”Työeläkeyhtiöiden keskinäinen kilpailu on näennäistä ja rajallista, koska yhtiöt toteuttavat lakisääteistä tehtäväänsä eivätkä voi juuri vaikuttaa eläkemaksujensa suuruuteen. On vaikea keksiä järkisyitä siihen, miksi yhtiöitä on neljä eikä yksi”, hän sanoo.
Mitä enemmän tehoa, sitä pienemmät maksut
”Yhtiöt sinänsä toimivat luotettavasti, kuten tuore Global Pension Index osoittaa, mutta ei niillä ole riittävää intressiä ajatella oman etunsa yli koko järjestelmän tehokkuutta”, hän lisää.
”Mitä tehokkaampi on suomalainen eläkejärjestelmä, sitä pienemmillä maksunkorotuksilla selviämme. Jokainen tehokkuutta lisäävä askel on tärkeä kansantalouden, yritysten kilpailukyvyn, mutta myös tulevien eläkkeiden turvaamisen kannalta”, Pentikäinen perustelee.
”Maksujen nousu heikentää yritysten palkanmaksuvaraa ja vaikuttaa sitä kautta verotuloihin. Jos eläkejärjestelmän tehokkuus ei parane, systeemi uhkaa murtua ja jopa sortua”, hän pelkää.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mikael Pentikäinentoimitusjohtaja
Puh:040 504 1944mikael.pentikainen@yrittajat.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Suomen YrittäjätKäynti: Maistraatinportti 2 / Posti: PL 999
00240 HELSINKI
09 229 221 (vaihde klo 8.00-16.00)http://www.yrittajat.fi
Suomen Yrittäjät on jäsenmäärältään elinkeinoelämän suurin keskusjärjestö, joka ajaa yrittäjien sekä pienten ja keskisuurten yritysten asiaa. Jäseniä Yrittäjien paikallisyhdistyksissä on lähes 70 000 ja toimialajärjestöissä noin 36 000. Ne työllistävät Tilastokeskuksen (2023) mukaan yrittäjät mukaan lukien noin 590 000 henkilöä ja yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 171 miljardia euroa. Yrittäjäjärjestön toiminta rakentuu 372 paikallisyhdistyksestä, 21 aluejärjestöstä ja 60 toimialajärjestöstä. Lisätietoa: www.yrittajat.fi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Yrittäjät
Toimittaja, tarvitsetko tietoa puoliväliriihen vaikutuksista yrityksiin? Suomen Yrittäjät vastaa24.4.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Kuinka Orpon hallituksen puoliväliriihen ratkaisut vaikuttavat konkreettisesti yrittäjiin, yrityksiin ja työllisyyteen? Mitä tapahtuu verotukselle ja taloudelle? Sisältävätkö päätökset vaikuttavia uudistuksia? Suomen Yrittäjät on median käytettävissä ja tavoitettavissa.
Yrittäjät: Varsin tasapainoinen kasvupaketti23.4.2025 22:47:10 EEST | Tiedote
“Hallituksen kasvutoimet ovat merkittäviä. Kasvupaketti on varsin tasapainoinen. Yhteisöveron ja ansiotuloverotuksen kevennykset tukevat kasvua”, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Yrittäjistä arvioi. Hallitus linjasi YEL-uudistuksesta, että yrittäjien eläkemaksu määräytyy jatkossa selkeämmin “todellisten tulojen mukaan”. “Tämä voi olla hyvin ongelmallinen linjaus, koska yrittäjän todelliset tulot on erittäin vaikea määrittää eri yhtiömuodoissa”, Pentikäinen sanoo.
Yrittäjägallup: Osinkoverotus yritysten kasvulle kriittisin vero19.4.2025 10:33:00 EEST | Tiedote
Lähes puolet (48 %) yrittäjistä sanoo, että osinkoverotuksen kiristys vähentäisi yrityksen kasvuhaluja. Osakeyhtiömuodossa toimivista yrittäjistä näin sanoo 64 prosenttia. ”Yrittäjien viesti puoliväliriiheen on selkeä: Ei pidä kiristää osinkoverotusta, mutta kannattaa pohtia ansiotuloveron ja yhteisöveron alentamista”, puheenjohtaja Petri Salminen Suomen Yrittäjistä tiivistää.
Akava ja Yrittäjät: Yhdistelmävakuutus vahvistaisi turvaa17.4.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Akava ja Suomen Yrittäjät esittävät, että Orpon hallitus linjaa puoliväliriihessä yhdistelmävakuutuksesta. Tällä hetkellä ansiosidonnaista työttömyysturvaa voi kerryttää vain joko työntekijänä tai yrittäjänä, mutta ei samanaikaisesti molempina. Yhdistelmävakuutus mahdollistaisi työttömyysturvan kerryttämisen samanaikaisesti sekä palkansaajana että yrittäjänä.
Suomen Yrittäjät: Kunnanvaltuutetuista jopa 23 prosenttia on yrittäjiä17.4.2025 05:00:00 EEST | Tiedote
Yrittäjiä pääsi runsaasti valtuustoon sekä kunta- että aluevaaleissa: kuntien valtuutetuista 23 prosenttia on yrittäjiä ja aluevaltuutetuista 16 prosenttia. Kunnissa eniten yrittäjävaltuutettuja on keskustalla. Aluevaltuustoissa keskusta ja kokoomus jakavat kärkipaikan yrittäjävaltuutettujen määrässä. “Olemme todella iloisia siitä, että äänestäjät ovat luottaneet laajalti yrittäjäehdokkaisiin. Äänestäjät tietävät, että yrittäjät osaavat rakentaa elinvoimaa paikallisesti ja alueellisesti”, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kommentoi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme