Pohjalaismaakuntien alueille ennustetaan hieman tavanomaista vaikeampaa kelirikkoa tulevalle keväälle
Päällystetyllä tieverkolla laajemmilta päällysteiden purkaantumisilta on vältytty hyvän pakkastalven ansiosta, mikä tarkoittaa paikkauskustannusten säästöä talven osalta. Päätieverkolle on viimeisen menneen kuukauden aikana muodostunut päällysteeseen yksittäisiä reikiä, jotka on korjattu paikkaamalla. Tämä on tavanomaista keväällä lämpötilan sahatessa nollan molemmin puolin.
Pohjalaissoratiestöllä pintakelirikko on joka kevät tuttu näky. Pintakelirikossa tien sulamisvaiheessa vesi ei pääse haihtumaan tien pintarakenteista, ja tien pinta muuttuu pehmeäksi ja liejumaiseksi. Suurempia ongelmia tien liikennöitävyydelle aiheuttaa runkokelirikko, joka johtuu syvemmälle tierakenteeseen jäätyneestä vedestä.
Kevään kelirikon muodostuminen riippuu pääosin tulevista säistä, runkokelirikon vaikeutta voidaan ennustaa
Tuuliset ja aurinkoiset säät edesauttavat tierakenteen kuivumista, joka vähentää kelirikon muodostumista. Myös yöpakkaset kuivattavat tierakenteiden pintaa.
Se kuinka nopeasti tien jäätyminen tapahtuu, tien vesipitoisuus jäätymisen hetkellä, talven pakkaskauden pituus sekä kokonaispakkasmäärä vaikuttavat runkokelirikkoennusteeseen. Tänä talvena etenkin pakkaskauden pituus sekä pakkasmäärä lisäävät mahdollisuutta runkokelirikon muodostumiseen.
Kelirikkoennusteen valossa tiestölle on odotettavissa painorajoituksia, paikallisia vaihteluita voi esiintyä eri teiden välillä
Painorajoituksia ja kelirikosta varoittavia liikennemerkkejä asetetaan tarpeen mukaan arvioiden tien kunto tapauskohtaisesti. Myös huonokuntoisia päällystettyjä teitä voidaan joutua painorajoittamaan kelirikon vuoksi. Keskimäärin keväisin kelirikosta johtuen tiestöä on painorajoitettu pohjalaismaakunnissa noin 80–120 kilometrin matkalla.
Kelirikon vuoksi painorajoitetuilla teillä sallitaan kuitenkin poikkeuksena rajoitusten ylittävää liikennettä, kuten esimerkiksi hälytys- ja tienpitoajoneuvot, säännölliset linja-autovuorot, elintarviketuotannon kuljetukset sekä muut yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeät kuljetukset.
Yksittäisissä, ennakoimattomissa tapauksissa paikalliselta ELY-Keskukselta voi hakea maksullisen tilapäisen poikkeusluvan painorajoitetulle tielle erillisellä poikkeuslupahakemuksella.Lupahakemus toimitetaan paikalliseen ELY-Keskukseen sähköpostilla.
Taas alkaa olla se aika vuodesta, kun raskaat kuljetukset kannattaa ajoittaa kelirikkoa edeltävään tai sen jälkeiseen aikaan. Välttämättömien kuljetusten suunnittelussa ja toteutuksessa yhteistyö tieviranomaisen kanssa on suositeltavaa.
Kelirikkoaikana tienkäyttäjiä ohjeistetaan suhteuttamaan ajonopeutensa vallitsevien olosuhteiden mukaan.
Tiestöltä tulevat havainnot tulee kohdistaa seuraavasti:
Liikenteen asiakaspalvelun palauteväylä (palautevayla.fi) on ensisijainen palauteväylä tien kuntoon liittyvissä asioissa.
Mikäli havaitset tiestöllä liikennettä vaarantavia ongelmia, ilmoita siitä suoraan tieliikennekeskuksen Tienkäyttäjän linjalle numeroon 0200 2100 (24/7).
Lisätietoa kelirikosta, painorajoituksista sekä poikkeusluvan hakemisesta:
Kelirikko ja painorajoitukset, Väylävirasto (vayla.fi)
Lisätietoa kelirikkoajan poikkeusluvan hakemisesta (ely-keskus.fi)
Painorajoitusten tilanne kartalla, Fintraffic (fintraffic.fi)
- Painorajoitusten ajankohtaisen tilanteen näet valitsemalla oikealta pudotusvalikosta "painorajoitukset".
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville-Petteri Luomanen
Tienpidon asiantuntija, Tienpidon suunnittelu
ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri
puh: 050 3807254,
Ville-Petteri.Luomanen@ely-keskus.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra ÖsterbottenPäätoimipaikka Seinäjoki: Alvar Aallon katu 8, PL 156
Vaasa: Wolffintie 35 | Kokkola: Pitkänsillankatu 15
0295 027 500http://www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on monialainen, alueellinen toimija. Haluamme edistää alueemme elinvoimaa, kestävää kasvua ja hyvää tulevaisuutta sekä hyvinvointia ja sisäistä turvallisuutta. Hoidamme elinkeinoihin, ympäristöön ja liikenteeseen liittyviä tehtäviä asiakkaidemme eli ihmisten, yritysten ja yhteisöjen hyväksi. Teemme työtämme Etelä-Pohjanmaan lisäksi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla ympäristö- ja liikenneasioissa.
ELY-keskusten valtakunnallisia tiedotteita voit lukea täältä: ELY-keskukset
NTM-centralen i Södra Österbotten är en branschövergripande, regional aktör. Vi vill främja livskraft, hållbar tillväxt, en god framtid samt välstånd och intern säkerhet i regionen. Vi sköter uppgifter i anslutning till näringslivet, miljön och trafiken för våra kunders, dvs. människors, företags och sammanslutningars bästa. Vi är verksamma utöver i Södra Österbotten även i Österbotten och Mellersta Österbotten i fråga om miljö- och trafikfrågor.
NTM-centralernas riksomfattande pressmeddelanden kan du läsa här: NTM-centralerna
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Kesällä 2024 tehdään sirolampikorennon ja lummelampikorennon inventoinnit Seinäjoella ja Vetelissä (Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa)28.6.2024 12:00:00 EEST | Tiedote
Kesällä 2024 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kartoittaa kahden korentolajin vanhat esiintymäpaikat Seinäjoen Varpulan tekojärvessä ja yhdessä lammessa Vetelissä. Kartoitukset tehdään kesäkuun puolivälistä heinäkuun alkupuoleen. Kartoitusten tarkoitus on luontodirektiivissä mainittujen lajien suojelutason arvioinnin raportointi EU-komissiolle.
NTM-centralen i Södra Österbotten har gett utlåtande om Forststyrelsens och Vattenfalls MKB-program för Korsnäs havsvindkraftspark och sjökabelsträckningar (Österbotten)28.6.2024 08:25:54 EEST | Tiedote
Forststyrelsen planerar tillsammans med Vattenfall en havsvindkraftspark på ett 274 km2 stort projektområde, som ligger i Bottniska viken cirka 15 kilometer från kusten utanför Korsnäs kommun. Projektområdet ligger i havet nära kommungränserna till Närpes och Malax. Havsvindkraftsparken består av maximalt 150 vindkraftverk, 1–2 havsbaserade elstationer och sjökablar, i vilka elektriciteten överförs till kusten i Korsnäs. Vindkraftverkens totala höjd över havet är högst 350 m och enhetseffekten är högst 25 MW.
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on antanut lausunnon Metsähallituksen ja Vattenfallin Korsnäsin merituulivoimapuiston ja merikaapelireittien YVA-ohjelmasta (Pohjanmaa)28.6.2024 08:25:54 EEST | Tiedote
Metsähallitus suunnittelee yhteistyössä Vattenfallin kanssa merituulivoimapuistoa 274 km2 hankealueelle, joka sijoittuu Korsnäsin kunnan edustalle Pohjanlahdelle noin 15 km etäisyydelle Korsnäsin rannikosta. Hankealue sijoittuu merellä lähelle Närpiön ja Maalahden kunnanrajoja. Merituulivoimapuisto koostuu maksimissaan 150 tuulivoimalasta, 1–2 merisähköasemasta ja merikaapeleista, joilla tuotettu sähkö siirretään rannikolle Korsnäsissä. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus merenpinnasta on enintään 350 m ja yksikköteho enintään 25 MW.
Observationer av blågröna alger i sjöar i Mellersta Österbotten och Södra Österbotten (landskapen i Österbotten)27.6.2024 13:03:51 EEST | Tiedote
I Mellersta Österbotten i Räyringinjärvi i Vetil har rikligt med blågröna alger observerats. I Södra Österbotten i Ähtärinjärvi i Etseri har lite blågröna alger påträffats och i Peränteenjärvi rikligt med alger. Även i Alajärvi har rikligt med blågröna alger observerats. I havsområdet i de österbottniska landskapen har tills vidare inga alger observerats. Uppgifterna gäller alguppföljningens officiella kontrollplatser och förekomsten av blågröna alger är mycket lokalt och ändras enligt väderleksförhållandena.
Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla sinilevähavaintoja järvissä (Pohjalaismaakunnat)27.6.2024 13:03:51 EEST | Tiedote
Keski-Pohjanmaalla Vetelin Räyringinjärvellä on havaittu runsaasti sinilevää. Etelä-Pohjanmaalla Ähtärin Ähtärinjärvellä havaittu hieman ja Peränteenjärvellä runsaasti sinilevää. Myös Alajärvellä on havaittu runsaasti sinilevää. Pohjalaismaakuntien merialueilla ei ole toistaiseksi lainkaan havaintoja. Tiedot koskevat sinileväseurannan virallisia havaintopisteitä ja sinilevän esiintyminen on hyvin paikallista, sekä säätilan myötä muuttuvaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme