Pohjaveden puhdistus tuotti hienoja tuloksia Lappeenrannan Muukon teollisuusalueella – vedenottamon turvallinen käyttö jatkuu
Lappeenrannassa on saatu lupaavia tuloksia pohjaveden puhdistamisesta hybridimenetelmällä vuosina 2018–2021. Pilaantuneella kiinteistöllä käytettiin biologista menetelmää ja haitta-aineiden leviämäalueella aktiivihiileen ja biologiaan perustuvaa menetelmää.
”Puhdistushanke on ollut ainutlaatuinen tapaus Suomessa. Pilaantunut pohjavesi on onnistuttu puhdistamaan kehittyneellä teknologialla syvällä maan alla. Tämän ansiosta läheisen vedenottamon käyttö jatkuu turvallisena”, iloitsee ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen Lappeenrannan kaupungilta.
Asukkaille toimitetun veden laatu koko ajan turvallisella tasolla
Pohjavettä puhdistettiin injektoimalla siihen turvallisia, biohajoavia yhdisteitä, jotka tehostavat bakteeritoimintaa sekä haitta-aineiden luonnollista hajoamisprosessia ja pysäyttävät haitta-aineiden leviämisen. Tetrakloorieteenin pitoisuus väheni puhdistamisen myötä alueen pohjavesinäytteissä keskimäärin 85 prosenttia.
Vuoden 2021 aikana tulokset näkyivät selvästi myös kilometrin päässä sijaitsevan Ilottulan vedenottamon vedenlaadussa. Vedenottamolla oli havaittu tetrakloorieteeniä vuodesta 2011 lähtien, minkä vuoksi puhdistushanke alun perin käynnistettiin. Vedenottamon vettä käyttää tilanteesta riippuen 5 000–10 000 asukasta.
”Vedenottamolta asukkaille toimitetun veden laatu on ollut koko ajan turvallisella tasolla ja täyttänyt talousvedelle asetetut laatunormit. Turvallisuuden varmistamiseksi laitosalueen toinen kaivo otettiin pois käytöstä kesästä 2017 alkaen. Vedenottamo ollut koko ajan käytössä, sillä vettä otetaan myös kahdesta kauempana olevasta kaivosta”, kertoo Lappeenrannan Lämpövoiman toimitusjohtaja Tuomo Parviainen.
Pilaantumisen ajankohta tai aiheuttaja ei selvinnyt
Haitta-ainehavainnot keskittyivät Muukon teollisuusalueella kiinteistöön, jolla oli ollut muun muassa konepajatoimintaa 1960-luvulta lähtien. Pilaantumisen ajankohtaa tai aiheuttajaa ei onnistuttu selvittämään luotettavasti. Pilaantuneisuuden arvioitiin kuitenkin olleen vanhaa, sillä liuottimet olivat kulkeutuneet maaperästä pohjaveteen, mikä tapahtuu pitkän ajan kuluessa.
”Hankkeen tavoitteena oli vähentää haitta-aineiden määrää, estää niiden kulkeutuminen ja turvata näin pohjavesialueen hyvä tila sekä vedenotto. Numeerisena tavoitteena oli pohjaveden haitta-aineiden väheneminen vähintään 80 prosenttia, mikä saavutettiin mukavasti”, toteaa hankinta-asiantuntija Petri Heino Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta.
Hanke oli osa Pirkanmaan ELY-keskuksen koordinoimaan Maaperä kuntoon -ohjelmaa, ja se toteutettiin yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin kanssa.
Hanke päättyi – pohjavesi puhdistuu edelleen
Muukon teollisuusalueen puhdistamishanke oli mukana valtakunnallisessa pilaantuneiden maa-alueiden kokeiluhankkeessa, jossa etsittiin uusia, kestäviä menetelmiä maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen. Vuonna 2017 käynnistetty hanke päättyi marraskuussa 2021, mutta pohjaveden puhdistuminen jatkuu tulevina vuosina edelleen.
”Seurantatulosten perusteella pilaantuneella kiinteistöllä tehty injektointi osui tetrakloorieteenin lähteeseen, joten pohjaveden lisäpilaantumista ei ole odotettavissa enää tulevaisuudessa. Tämän johdosta Ilottulan vedenottamon tetrakloorieteenipitoisuus pienenee tulevaisuudessa entisestään”, kertoo projektipäällikkö Mikko Kotro Nordic Envicon Oy:stä.
Haitta-aineiden määrän odotetaan laskevan vedenottamolla lähivuosien aikana lähelle nollaa. Puhdistamisen vaikutukset näkyvät pohjaveden laadussa pitkän ajan kuluessa, joten kaupunki jatkaa pohjaveden tarkkailua sekä pohjavesiputkista että vedenottamolta Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksen mukaisesti vielä usean vuoden ajan.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ilkka Räsänen, ympäristöjohtaja, Lappeenrannan kaupunki, 0400 8152 84, ilkka.rasanen@lappeenranta.fi
Tuomo Parviainen, toimitusjohtaja, Lappeenrannan Lämpövoima Oy, 040 5930 226, tuomo.parviainen@lreoy.fi
Petri Heino, hankinta-asiantuntija, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 0295 036 326, petri.heino@ely-keskus.fi
Mikko Kotro, projektipäällikkö, Nordic Envicon Oy, 050 3384 228, mikko.kotro@nordicenvicon.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Vilkas maanteiden korjaus- ja päällystystyökausi lopuillaan Itä-Suomessa4.10.2024 10:46:06 EEST | Tiedote
Päällystyskausi käynnistyi toukokuun alussa ja viimeiset päällystystyöt ovat käynnissä parhaillaan. Kesän sääolosuhteet ovat olleet suosiolliset päällystystöiden toteuttamiselle.
Valkoposkihanhien syysmuutto etenee vauhdilla3.10.2024 07:57:11 EEST | Tiedote
Viime viikonloppu ja alkanut viikko on tuonut lukuisia valkoposkihanhia Suomeen. Jakson suurimmat havainnot on tehtiin lauantaina 28.9. Pohjois-Karjalan Rääkkylässä, jossa havaittiin 40 000 valkoposkihanhea sekä tiistaina 1.10. Päijät-Hämeen Iitin Sääksjärvellä, jossa havaittiin 70 000 valkoposkihanhea.
Uutta tietoa Kokemäenjoen merilohen ennallistamispotentiaalista: Kalateiden rakentaminen ei ELY-keskuksen mukaan parantaisi luontaisen lohikannan tilaa, ellei joen rakennusaste ratkaisevasti laske2.10.2024 10:35:06 EEST | Tiedote
Lohen luonnonkierron ennallistamisen suurin haaste Kokemäenjoessa on lajille soveltuvan lisääntymis- ja poikastuotantoalueiden vähäinen määrä. ELY-keskuksen arvion mukaan uusien selvityksien tulokset osoittavat, että Kokemäenjoen tilannetta ei merkittävästi parantaisi edes luonnonmukaisten kalateiden rakentaminen voimalaitosten yhteyteen. Merkittävin potentiaali lohen luonnonlisääntymiseen sijaitsee joen alajuoksulla ja Harjunpäänjoessa.
Uudet maanteiden hoitourakoitsijat aloittavat Kuusamon ja Kuhmon hoitourakoissa 1.10. (Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu)1.10.2024 14:52:55 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella on kilpailutettu maanteiden hoitourakoitsijat Kuusamon ja Kuhmon hoitourakoihin. Kilpailutusten myötä alkavien maanteiden hoitourakoiden urakoitsijat vaihtuvat molemmissa urakoissa. Kuusamon urakoitsijana aloittaa Destia Oy ja Kuhmossa Terranor Oy. Alueurakoitsijat aloittavat viisivuotisen toimikautensa lokakuun alusta.
Avustushaku kalastusmatkailun edistämiseen itäisessä Suomessa käynnistyy 1.10.2024 (Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Kainuu, Kaakkois-Suomi, Lappi)1.10.2024 08:37:25 EEST | Tiedote
Pohjois-Savon ELY-keskuksen avustushaku kalastusmatkailun kehittämiseen itäisessä Suomessa on auki 1.10-31.11.2024. Avustus kohdistuu erityisesti kalastusmatkailun edistämiseen tähtääviin markkinointitoimenpiteisiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme