Professori Pekka Kauppi: Tutkijan ei pidä ottaa poliitikon roolia
-Nyt kuka tahansa voi esiintyä asiantuntijana ja saada viestinsä julkisuuteen, kun media harvoin selvittää tutkijan tieteellisiä taustoja. Monet keskustelussa esitetyt kannanotot sisälsivät jäsentymätöntä informaatiota ja perustuivat vajavaiseen asiantuntemukseen.
Kaupin mukaan tutkijoilla on velvollisuus kertoa työstään ja tutkimustensa tuloksista. – Koen sen enemmän yksiökohtaisena velvollisuutena kuin kollektiivisena. Harvoin tutkijat esiintymällä joukolla toimisivat konstruktiivisesti jossain asiassa. Näin toimiessaan he pikemminkin ottavat poliitikon roolin sen sijaan että tulisivat yksilöinä omilla näytöillään esiin.
-Polveilevassa keskustelussa tarjottiin helppoja ratkaisuja vaikeisiin ongelmiin kuten somekaudella on tapana. Kun tutkijoilla on erilaisia näkemyksiä, olisi arvokasta, jos tutkijat he väittelisivät keskenään ja vertailisivat tutkimuksiaan sen sijaan että leiriydytään joukoksi.
Julkisuus on tutkijoille Kaupin mukaan tärkeää. - Jokainen toivoo tietysti positiivista huomiota näkemyksilleen. Kun media valikoi mieluummin itseään selkeästi ilmaisevia tutkijoita, heillä pitäisi olla poliitikkoihin rinnastettavat kyvyt pelkistää asiansa ja sanoa se nasevasti.
Asunto- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen on kokenut Lulucf- päätöksen ympärillä käydyssä keskustelussa tutkijoiden halunneen ottaa poliitikkojen roolin. Tiilikaisen mukaan tutkijoilta odotetaan viestejä ja mielipiteitä, mutta tulee välttää tiedemaailman ja politiikan vastakkainasettelua.
-Tutkijalla on oikeus sanoa, mutta ei pidä odottaa, että hän tulee rinnastettavissa poliittisiin päättäjiin. Tutkijalle riittää, että tulee kuulluksi ja päättäjien tehtävä on arvioida, miten se otetaan huomioon.
Suomen kestävää metsätaloutta ei tunneta riittävästi
Kaupin mukaan Suomi on tehnyt hienoa työtä metsäpolitiikassa, mutta sen tuloksia ei tunneta riittävästi. - Meillä on enemmän osaamista ja taitoa kuin muualla. Olisi toivottavaa, että metsäpolitiikassakin nojattaisiin uusimpaan käytettävissä olevaan tutkimustietoon kuten vaikkapa lääketieteessä tehdään.
-Olisi hienoa, jos Suomen kestävän metsätalouden malli leviäisi laajemmin maailmassa. Suomen metsät kasvavat enemmän kuin koskaan, teollisuuden ympäristöasiat on saatu hallintaan ja suojelualueita on voitu laajentaa.
Kaupin mielestä metsäntutkimuksen tuloksia tulee saattaa julkiseen keskusteluun ja päätöksenteon tueksi. - Tutkijoiden on helppo lähestyä Suomessa päättäjiä, mutta Euroopan tasolla tarvittaisiin vahvempaa tutkimustietoon perustuvaa metsästrategiaa. Suomen pitäisi pystyä nykyistä paremmin kertomaan EU-tason päättäjille kestävästä metsätaloudesta ja tavoitella sen periaatteiden omaksumista muuallakin.
Kauppi muistuttaa, että kun metsäteollisuus on asemoinut osaamisensa eri maihin, se vaikuttaa kohdemaissa kestävän metsätalouden leviämiseen. - Suomella ei ole mitään hävettävää metsän käytön vertailussa eri Euroopan Unionin jäsenmaiden kesken. Suuri kuva on, että metsä palaa juurilleen Euroopassa. Missään ei tehdä liikahakkuita, joka aiheuttaisi metsäkatoa ja lajit palaavat ekosysteemeihin.
Suomen metsätutkimuksella kysyntää maailmalla
Metsäkeskustelussa tahtoo Kaupin mukaan unohtua se tosiasia, että olemme kansainvälisesti kytköksissä muihin maihin. - Jos jossain maassa vähennetään hakkuita, lisäys tulee jossain muualla. Kyse onkin siitä, että kannattaisiko hakkuita ja puunjalostusta tehdä Suomen kaltaisissa kestävän metsätalouden maissa, eikä siirtää niitä maihin, joissa kestävyyden kulttuuri ja käytännöt eivät ole yhtä korkealla. Tämä keskustelu on EU:ssa kokonaan käymättä.
-Kannan huolta siitä, että tutkimusjärjestelmä säilyy monipuolisena ja ammatillisesti elävänä ja kunnianhimoisena. Me olemme metsäntutkimuksen alalla johtavia koko maailmassa ja sen säilyttäminen edellyttää myös jälkikasvun saamista perinteisen metsäntutkimuksen jatkajiksi ja vanhenevan tutkijakunnan seuraajiksi.
Kestävän metsätalouden tutkimuksen tulevaisuuden kannalta Kauppi pitää välttämättömänä, että tutkimusorganisaatiot pidetään elävinä ja tutkijoilla säilyy mielenkiinto uuden tiedon tuottamiseen. -Metsätieteellisen tutkimuksen tradition jatkuvuudesta tulee pitää huolta. Tutkijoille on turvattava vapaus ja tutkijoiden on taas kannettava vastuuta työstään. Tutkimustieto on eri asia kuin spekulaatio.
-Suomalaiset metsäntutkijat ovat kysyttyjä kumppaneita maailmalla. Uutena maana on mainittava Kiina, joka on dynaaminen kasvavan metsätalouden suurmaa. Meillä on jo nyt paljon tutkimusyhteistyötä Kiinan yliopistojen kanssa ja suomalaiset tutkijat ovatkin kysyttyjä siellä.
Kauppi pitää tutkimus- ja opetusresurssien turvaamista tulevaisuudessa välttämättömänä myös uusien alan tutkijoiden saamiseksi. -Tutkimus- ja opetuspanokset eivät saa enää pienetä, jotta elinvoimaisuus ei kärsi. Tämä on suorassa yhteydessä siihen, että saamme metsäntutkimuksen uudistajia ja lahjakkuuksia pidettyä alalla.
Yhteyshenkilöt
Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi
Pekka Kauppi
pekka.kauppi@helsinki.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Professori Maarit Kallio: Hakkuurajoitukset johtaisivat merkittävään metsien hakkuuvuotoon ja tulonsiirtoon Euroopasta25.2.2025 10:44:57 EET | Artikkeli
EU:n maankäytölle ja metsätaloudelle asettamien nielutavoitteiden toteutuminen ja biodiversiteettistrategia aiheuttaisi massiivisen hakkuuvuodon EU:sta ulos muihin maihin. – Se merkitsisi valtavaa tulonsiirto EU-maista muualle, mutta lähes olematonta ilmastohyötyä kustannuksiin verrattuna, sanoo metsäekonomian ja -politiikan professori Maarit Kallio Norjan ympäristö- ja biotieteiden NMBU yliopistosta. Kallion mukaan EU:n LULUCF sektorin ilmasto- ja monimuotoisuuslinjauksilla on erittäin suuri vaikutus Euroopan metsätalouteen. – Asetettujen tavoitteiden globaalien seurannaisvaikutusten tarkastelu osoittaa kuitenkin EU:n politiikkakeinojen tehottomuuden käytännössä. –Hakkuuvuotoa EU:sta tapahtuisi maihin, joissa metsäkato on ollut keskimäärin suurempaa, Eurooppaan verrattuna pienempi osa metsistä on sertifioinnin piirissä ja metsähallinto heikompaa. Näissä maissa on Eurooppaan verrattuna suojelualueita keskimäärin vähemmän, uhanalaisten lajien osuus maan lajeista suurempi ja tärkeiden el
Yksityisteillä yli miljardin korjausvelka — Raskaat kuljetukset vaarassa heikon tieverkoston ja siltojen takia18.2.2025 11:48:42 EET | Artikkeli
Metsäkeskuksen Pohjois-Pohjanmaan elinkeinopäällikkö Timo Piston mukaan yksityisteiden huonokuntoiset sillat ja tieverkot uhkaavat raakapuun ja energiapuun kuljetuksia. –Metsäteollisuuden toiminta suoraan sidoksissa tieverkoston kuntoon. Metsäteollisuuden kuljetukset ovat raskaita, ja siltojen ja teiden on kestettävä suuria akseli- ja telipainoja. Jos infrastruktuuri pettää, se rajoittaa metsäteollisuuden toimintaa ja heikentää kilpailukykyä. Vuonna 2022 Venäjän sotatoimien seurauksena Metsäkeskuksessa käynnistettiin Tiesit-hanke puu- ja energiahuollon sekä huoltovarmuuden turvaamiseksi. – Yksityistieverkko on olennainen osa Suomen infrarakennetta, sillä se kattaa noin 80 prosenttia kaikista teistä eli 370 tuhatta kilometriä. Erityisesti metsä- ja maataloussektorit ovat riippuvaisia yksityisteistä ja niiden kunnosta. – Selvityshankkeessa on kartoitettu yksityisteiden kunto noin 230 000 km:n pituudelta sekä yksityistieverkon noin 13 tuhannesta sillasta yli 7000 sillan kunto. Tämänhetkis
Metsäjuristi Laura Harjunpää: Hakkuiden rajoittamisvaateille ei oikeudellisia perusteita— Rajoitusten pelossa tehdään aavistushakkuita10.2.2025 12:31:13 EET | Artikkeli
Metsätalouden juridiikkaan erikoistuneen juristin Laura Harjunpään mukaan poliittisilla perusteilla ei voida rajoittaa metsänhakkuita, koska omaisuudensuoja on turvattu perustuslailla. – Myös Euroopan ihmisoikeussopimuksessa on määritelty ihmisoikeudet ja perusoikeudet, joilla on hyvin vahva lainsäädännöllinen suoja ja asema, joihin kajoamista ei voida tehdä poliittisilla puheilla ja päätöksillä. –Kun viime aikoina on eri tahoilta vaadittu ilmastopolitiikan tavoitteiden saavuttamisen nimissä metsähakkuiden rajoituksia, puhutaan perusoikeuden rajoittamisesta. Täytyy hyvin tarkkaan punnita, miten pitkälle meneviä rajoituksia voidaan tehdä ja millä perusteilla. Metsänomistajat ovat Harjunpään mukaan tilanteesta huolissaan. – Rajoittamista vaativat puheenvuorot avautuvat yksittäisille metsänomistajille pelottavina ja kummallisina. Samaan aikaan kun he kokevat syyllistämistä julkisessa keskustelussa, puheet metsähakkuiden rajoittamisesta vaikuttavat metsänomistajiin siten, että tulee kysymy
Biojalostuksen tutkimustoiminta vahvistuu— Lahdessa kehitetään fossiilisia korvaavia tuotteita7.2.2025 10:13:09 EET | Artikkeli
Marjatta ja Eino Kollin Säätiö 2,5 miljoonan euron lahjoitus LUT-yliopistolle ja LAB-ammattikorkeakoululle vahvistavat biotalouden tutkimustoimintaa ja puutuotealan koulutusta merkittävästi Lahdessa. –Säätiö haluaa edistää metsäbiotalouden uusia mahdollisuuksia puupohjaisten ratkaisujen ja uusiutuvien sähköntuotannon menetelmien tutkimuksessa ja kehittämisessä, sanoo Säätiön asiamies, talousneuvos Esko Kolli. Kollin mukaan metsäpohjaisen biotalouden mahdollisuuksia ei ole aiemmin tunnustettu riittävästi. – Biotalous tukee Suomen ja Euroopan kilpailukykyä sekä vihreää siirtymää. Tavoitteena on, että uudet biotalouden tutkimus ja investointihankkeet saavat jatkossa yksityisen rahoituksen lisäksi tukea myös EU:lta. –Toivottavasti uusi komissio tuo biotalouden kehittämiseen konkretiaa lisäämällä alan T&K rahoitusta sekä tukemalla alan innovatiivisia kehityshankkeita. Tarvitsemme myös kansallisia julkisen vallan panostuksia, koska Suomella on kaikki mahdollisuudet olla metsäpohjaisen biotal
Suometsätieteen professori Annamari Laurén: Suometsien ennallistamisesta ei ilmastohyötyjä28.1.2025 07:40:00 EET | Artikkeli
Suometsätieteen professori Annamari Laurénin mukaan soiden ennallistamisesta ei saada ratkaisuja ilmaston lämpenemiseen. – Soiden ennallistamiseen asetetaan liian suuria odotuksia ilmastotavoitteiden suhteen. Ennallistaminen vaikuttaa ilmastoa lämmittävästi ainakin 100 vuotta, minkä jälkeen se alkaa tuottaa toivottavia tuloksia. Suometsien hiilitasetta on Laurénin mukaan tarkasteltava koko ekosysteeminä mukaan lukien sekä maan, että metsän hiilitase. – Ojitetut suot ovat hiilinieluja, silloin kun soiden puuston kasvu lasketaan mukaan. Jos suo kuivatetaan, maan hiilivarasto vähenee. Jos halutaan viilentää ilmastoa lyhyemmällä kuin sadan vuoden tähtäimellä, niin suometsät kannattaa pitää puustoisena ja kasvamassa ja nostaa pohjaveden pintaa tuotannossa olevissa suometsissä. –Tuottavia metsämaita ei lähtökohtaisesti pitäisi ennallistaa, koska ne ovat puuntuotannollisesti tärkeitä ja toimivat hiilinieluina. Jos ennallistaminen tehdään metsänhoito edellä, niin ei mennä kovasti pieleen. Sell
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme