Puukaupungit voisivat niellä lähes puolet sementtiteollisuuden hiilipäästöistä

Rakennettu ympäristö synnyttää kolmanneksen maailman kasvihuonepäästöistä. Yksin Euroopassa rakennetaan – lähinnä kaupunkeihin – uusia asuntoja noin 190 miljoonaa neliömetriä vuodessa, ja määrä kasvaa lähes prosentin vuosivauhtia.

Ympäristökuormaa voisi merkittävästi pienentää lisäämällä puurakentamista, osoittaa Aalto-yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkijoiden tuore julkaisu. Jos Euroopan uusista asuinrakennuksista 80 prosenttia tehtäisiin puusta ja puuta käytettäisiin talojen rakenteissa, verhouksessa, pinnoissa ja kalusteissa, rakennukset varastoisivat 55 Mt hiilidioksidia vuodessa. Määrä vastaa noin 47 prosenttia maanosan sementtiteollisuuden vuosipäästöistä.

”Tämä on ensimmäinen kerta, kun puurakentamisen hiilivarastointipotentiaalia on arvioitu koko Euroopan tasolla, useilla eri skenaarioilla”, kertoo tohtorikoulutettava Ali Amiri.

Tutkimus perustuu laajaan kirjallisuusanalyysiin. Tutkijat jakoivat 50 tapaustutkimuksen pohjalta rakennukset kolmeen ryhmään sen mukaan, miten paljon puuta niissä on käytetty – ja miten paljon hiilidioksidia ne siksi varastoivat. Vähiten puuta sisältävä ryhmä varastoi hiilidioksidia 100 kg neliömetriä kohden, keskimmäinen 200 kg ja ryhmä, jossa puuta oli eniten, 300 kg.

Tutkijat mallinsivat myös tahdin, jolla 55 Mt:n vuositasoon päästään vuoteen 2040 mennessä. Vuonna 2020 uusista asuinrakennuksista olisi puisia 10 prosenttia ja suurin osa niistä kuuluisi 100-ryhmään, jolloin ne varastoisivat hiiltä 2 Mt vuodessa. Sen jälkeen osuus kasvaisi 2 prosentin vuosivauhtia 2025 asti, sitten 3 prosentin vuosivauhtia 2030 asti, 4 prosentin vauhtia vuoteen 2035 asti ja lopulta 5 prosentin vauhtia vuoteen 2040. Samalla siirryttäisiin rakentamaan ensin 200-ryhmän ja sitten 300-ryhmän puurakennuksia.

Energiatehokkuus syö paljon materiaalia

Energiatehokkuus on rakennusten ekologisuuden käytetyin mittari. Energiatehokkuus vaatii kuitenkin enemmän eristeitä, tehokasta lämmön talteenottoa ja parempia ikkunoita. Esimerkiksi lähes nollaenergiatalojen hiilijalanjäljestä noin puolet syntyy jo ennen kuin niissä on ehditty edes asua.

Kun asumisessa käytettävä energia saadaan yhä enemmän uusiutuvista lähteistä, rakentamisvaiheen merkitys ympäristökuormassa kasvaa entisestään.

”Vihreiden rakennusten sertifikaatteja, kuten LEED ja BREEAM, tulisi kehittää niin, että ne huomioisivat paremmin puurakentamisen ilmastohyödyt”, Amiri sanoo.

Puurakennus on hiilelle pitkäikäisempi varasto kuin sellu tai kartonki. Keskimääräisen suomalaisen puuomakotitalon puurakenteissa on tallessa noin 30 tonnia hiilidioksidia. Se vastaa keskivertoautoilijan yli 10 vuoden hiilidioksidipäästöjä.

”Puurakentaminen on kuitenkin kestävää vain, jos puu on peräisin kestävästi kasvatetuista metsistä”, tutkijatohtori Juudit Ottelin sanoo.

Linkki tutkimusartikkeliin