Puurakentamisen kasvattamiseksi tarvitaan kaavoihin joustavuutta, kustannustehokkuutta ja tiivistä yhteistyötä osapuolten kesken
![](/data/images/00594/5ec251e4-a3e4-4cb5-8866-d57f3023466e-w_720.jpg)
Kiinteistö- ja rakentamisalalla on tahtoa yhteistuumin edistää puun tuomista rakentamismateriaalina betonin rinnalle. Tähän liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia käsiteltiin kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustavan RAKLIn ja ympäristöministeriön toteuttamassa puurakentaminen-klinikassa. Klinikan tuloksena koottiin toimenpiteitä, joilla suomalaisen puurakentamisen osuutta kaikessa rakentamisessa voidaan lisätä. Klinikkaan osallistui rakennuttajia, urakoitsijoita, suunnittelijoita sekä alan järjestöjä ja tutkimuslaitoksia.
”Puun käytön lisääminen alentaa rakentamisen hiilijalanjälkeä. Samalla voidaan pienentää rakennetun ympäristön koko elinkaarenaikaista hiilijalanjälkeä. Puurakentaminen luo edellytyksiä paremman laadun ja tehokkaamman tuotannon kehittämiseen. Lisäksi se tuo rakennusten ja rakennusmateriaalien kierrätettävyyteen uusia mahdollisuuksia”, kertoo projektipäällikkö Juho Kess RAKLIsta.
“RAKLIn klinikkatoiminta näyttää hyvin toimivalta mallilta pureutua kehityksen kriittisiin kohtiin. Puurakentaminen on voimakkaassa kasvuvaiheessa ja kasvukipuja on, mutta suuri kiinnostus klinikkaan todisti, että rakennusala haluaa olla kasvussa mukana”, toteaa puurakentamisen ohjelman päällikkö Petri Heino ympäristöministeriöstä.
Yhteistoiminnallisuuden hyödyt käyttöön
Klinikan työpajoissa nousi esille useita asioita, jotka tällä hetkellä rajoittavat puurakentamisen kasvua. Esimerkiksi puutuotetoimittajia ei tällä hetkellä ole Suomessa kovin montaa, joten hankkeissa tarvitaan yhteistoiminnallisempia toimintamalleja ja hankinnassa neuvottelumenettelyä.
Yhtenä puurakentamisen esteenä klinikkaan osallistujat kokivat myös kaavamääräykset, jotka eivät huomioi puurakentamisen erityispiirteitä. Esimerkiksi vaatimukset väestönsuojista ja yhteisistä tiloista voisivat olla rakennuskohtaisuuden sijaan aluekohtaisia. Suosituksena nousi myös rakennusoikeuteen lisättäväksi huoneistojen sisäisten paksumpien kantavien seinien osuus kerrosalasta.
Lisäksi kaupunkien välinen yhteistyö nähdään tärkeänä ja keskeisenä keinona edistää puurakentamista. Puurakentaminen voitaisiin tuoda osaksi kuntien strategioita, ja näin se tulisi huomioiduksi kaavoitus- ja tontinluovutusohjelmissa.
Puurakentamisen kustannukset ovat myös tällä hetkellä muuta rakentamista korkeammat. Hankkeessa, jossa verrattiin samanlaisia puu- ja betonikerrostaloja, puukerrostalo oli noin 10-15 prosenttia vastaavaa betonirakenteista taloa kalliimpi. Tehtaissa tapahtuva valmistus sekä toistettavat vakioratkaisut, jotka lisäävät laatuakin, nähdään keinona kustannusten alentamiseen.
Lisätietoa:
Juho Kess
Projektipäällikkö
0505343955
juho.kess@rakli.fi
Petri Heino
Puurakentamisen ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö
0295 250 203
petri.heino@ym.fi
RAKLIn kehitystoiminnan yhtenä kulmakivenä ovat klinikat, joissa kehitetään kiinteistö- ja rakentamisalan toimintaa käytännön tapausten kautta. Klinikat toteutetaan työpajatyöskentelynä, joissa osallistujat yhdessä pohtivat, kehittävät ja luovat parhaita ratkaisumalleja. Klinikoihin sisältyy lisäksi kaikille avoin aloitus- ja tulosseminaari sekä klinikan päätteeksi laaditaan tulosraportti, joka julkaistaan RAKLIn sivuilla.
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry on maamme kattavin ja vaikuttavin ammattimaisten kiinteistönomistajien ja rakennuttajien järjestö. Valvomme jäsentemme etua, osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä teemme työtä kestävän elinympäristön puolesta. Tarjoamme myös tutkittua tietoa vastuullisen päätöksenteon tueksi sekä kehitämme toimialaa ja jäsentemme osaamista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Rakli ry
Helsinki Research Forum: Pääkaupunkiseudun toimistotilojen vajaakäyttö lievässä kasvussa1.7.2024 10:06:12 EEST | Tiedote
Helsinki Research Forum päivitti pääkaupunkiseudun keskeisten toimistoalueiden vajaakäyttöasteen sekä tarkastelussa olevan toimistokannan. Kesäkuun 2024 lopussa tyhjää toimistotilaa oli 624 000 neliömetriä. Vajaakäyttöaste nousi edellisen kvartaalin loppuun verrattuna 0,2 prosenttiyksikköä. Merkittävimmät muutokset nähtiin Otaniemessä, Aviapoliksessa ja Keilaniemessä.
Kiinteistökauppa hiljentynyt, mutta odotukset positiivisia - vuokrat maltillisessa nousussa6.6.2024 08:35:00 EEST | Tiedote
Kiinteistökauppavolyymit ovat pysyneet toistaiseksi matalina, mutta kauppavolyymeihin odotetaan nousua. Rakennus- ja kiinteistöalan kysynnän odotetaan alkavan parantua loppuvuonna 2024. Rakentamisen määrä vähenee edelleen Suomessa, mutta kääntyy kasvuun vuoden 2024 lopulla. Rakennuskustannusten nousu on pysähtynyt ja materiaalikustannukset ovat laskussa.
Hallituksen kaavailema kiinteistöveron nosto heikentää entisestään kiinteistö- ja rakentamisalan suhdannetta22.8.2023 09:03:38 EEST | Tiedote
Hallituksen aikomus korottaa maapohjan kiinteistöveron alarajaa 1,3 prosenttiin on tuomassa kylmää vettä niskaan kaikille kiinteistönomistajille. Raklin tekemän vaikutusarvion perusteella esimerkiksi Helsingissä tai Espoossa sijaitsevan asuin-, toimisto- tai liikekiinteistön kiinteistöverokustannus voi nousta lähes 15 prosenttia. Ammattimaisia kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustavan Raklin mukaan mahdollinen korotus heikentää entisestään alan suhdannetilannetta.
Rakennus- ja purkujätteistä halutaan hyödyntää uudelleen vähintään 70 prosenttia10.8.2023 07:15:00 EEST | Tiedote
Suomessa syntyy vuosittain noin 1,6 miljoonaa tonnia rakennus- ja purkujätettä, josta vain noin puolet päätyy hyötykäyttöön. Ilmastotavoitteiden kiristymisen myötä rakennus- ja purkumateriaalien rooli rakentamisen ohjauksessa korostuu. Kansallinen tavoite on hyödyntää uudelleen vähintään 70 prosenttia syntyvästä purkujätteestä. Kestävän purkamisen green deal edistää tätä tavoitetta.
Helsinki Research Forum: Pääkaupunkiseudun toimistotilojen vajaakäyttö kasvussa10.7.2023 08:41:20 EEST | Tiedote
Helsinki Research Forum päivitti pääkaupunkiseudun keskeisten toimistoalueiden vajaakäyttöasteen sekä tarkastelussa olevan toimistokannan. Kesäkuun 2023 lopussa tyhjää toimistotilaa oli noin 560 000 neliömetriä. Vajaakäyttöaste nousi edelliseen kvartaalin loppuun verrattuna 0,8 prosenttiyksikköä. Merkittävimmät muutokset nähtiin Kalasatamassa ja Pitäjänmäellä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme