Rahastoista lunastettiin 324 miljoonaa euroa helmikuussa
Eniten varoja lunastettiin osakerahastoista, yhteensä 544 miljoonaa euroa. Myös lyhyen koron rahastot menettivät pääomia. Uusia sijoituksia puolestaan kertyi pitkän koron rahastoihin 208 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin 29 miljoonaa euroa.
milj. EUR |
Nettomerkinnät helmikuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 28.2.2019 |
Osakerahastot |
-544 |
-1 223 |
42 608 |
Yhdistelmärahastot |
4 |
-74 |
23 023 |
Pitkän koron rahastot |
208 |
390 |
30 089 |
Lyhyen koron rahastot |
-20 |
-102 |
13 829 |
Vaihtoehtoiset rahastot |
29 |
70 |
5 247 |
YHTEENSÄ |
-324 |
-939 |
114 795 |
Tammikuussa alkanut osakekurssien nousu jatkui helmikuussa huolimatta heikentyneistä talouskasvu- ja tulosodotuksista. Optimismin taustalla ovat ennenkaikkea odotukset rahapolitiikan kiristystahdin muuttumisesta ja kauppasodan lientyminen. Loppuvuodesta osakkeisiin hinnoiteltiin reipasta tulosten heikentymistä, mutta suurimmat pelot talouden ajautumisesta taantumaan näyttävät olleen ylimitoitettuja.
Taloudesta on kuitenkin saatu pääosin negatiivisia lukuja, etenkin euroalueelta. Talouskasvua ennakoivat ostopäällikköindeksit heikentyivät helmikuussa, samoin kuluttajien luottamus on tullut alaspäin. Myös Euroopan keskuspankki (EKP) korjasi talouskasvuennustettaan alapäin.
Joukkovelkakirjalainat ovat tuottaneet alkuvuonna kohtuullisen hyvin, kun pitkät korot ovat laskeneet ja yrityslainojen riskimarginaalit ovat kaventuneet. Odotukset talouskasvun hidastumisesta laskevat inflaatiopaineita ja rahapolitiikan kiristämistarpeita, mikä on näkynyt laskevina korkoina.
”Alkuvuonna on nähty melkoinen suunnanmuutos markkinoilla. Joukkovelkakirjat ovat vastoin odotuksia pärjänneet hyvin, kun pitkät korot ovat laskeneet. Osakekurssit ovat nousseet reippaasti ja syksyn kurssilasku on melkein kurottu umpeen, kun osingot huomioidaan”, summaa johtava asiantuntija Elina Erkkilä Finanssiala ry:stä.
Osakerahastoista eniten varoja lunastettiin eurooppalaisista rahastoista, yhteensä 144 miljoonaa euroa. Ainoastaan toimialarahastoihin kertyi enemmän pääomia kun niistä lunastettiin. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät toimialarahastot 11,9 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,9). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
milj. EUR |
Nettomerkinnät helmikuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 28.2.2019 |
Tuotto |
Suomi |
-7 |
-82 |
4 893 |
-1,6 % |
Pohjoismaat |
-118 |
-153 |
4 265 |
-0,1 % |
Eurooppa |
-144 |
-193 |
5 995 |
-3,1 % |
Pohjois-Amerikka |
-107 |
-109 |
6 359 |
9,2 % |
Japani |
-26 |
-18 |
1 125 |
-6,5 % |
Tyynenmeren alue |
0 |
0 |
479 |
-1,6 % |
Kehittyvät markkinat |
-68 |
-239 |
5 674 |
-4,5 % |
Maailma |
-86 |
-438 |
12 455 |
3,3 % |
Toimialarahastot |
12 |
10 |
1 362 |
11,9 % |
YHTEENSÄ |
-544 |
-1 223 |
42 608 |
|
Pitkän koron rahastoista eniten varoja keräsivät euroalueen yrityslainat. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen valtionlainat 1,5 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,7).
milj. EUR |
Nettomerkinnät helmikuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 28.2.2019 |
Tuotto |
Valtioriski EUR |
10 |
53 |
5 508 |
1,5 % |
Luokitellut yrityslainat EUR |
72 |
26 |
9 602 |
-0,2 % |
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
80 |
179 |
2 864 |
-0,6 % |
Valtioriski maailma |
-3 |
-9 |
165 |
-1,7 % |
Luokitellut yrityslainat maailma |
28 |
103 |
6 132 |
1,3 % |
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
13 |
-7 |
2 446 |
0,5 % |
Kehittyvät markkinat |
7 |
44 |
3 372 |
-0,7 % |
YHTEENSÄ |
208 |
390 |
30 089 |
|
Rahastoraportti, helmikuu 2019
Markkinakatsaus, helmikuu 2019
Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla, eli 841 697 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa. Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli helmikuun lopulla yhteensä 486 kpl.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elina ErkkiläJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4258elina.erkkila@finanssiala.fiJari VirtaJohtava lakimies, lainsäädäntö
Puh:+358 20 793 4252jari.virta@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Amerikkalaiset teknologiayhtiöt siivittivät sijoitusrahastoja hyviin tuottoihin – vuonna 2024 uutta pääomaa yli 9 miljardia euroa13.1.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin vuonna 2024 yhteensä 9,3 miljardia euroa uutta pääomaa. Rahastopääoman kasvuun vaikutti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli joulukuun lopussa 184 miljardia euroa, kun se vuoden 2023 lopussa oli 149 miljardia. Kiinteistörahastoista lunastettiin vuonna 2024 yhteensä 285 miljoonaa euroa.
Muistutuskutsu: Talouden pyöreä pöytä: Vaurautta, verotuloja ja hyvinvointia – millaisiin rahastoihin suomalaiset sijoittavat? 13.1.2025 klo 13.00-14.0010.1.2025 14:50:50 EET | Tiedote
Jo yli 1,5 miljoonaa suomalaista sijoittaa rahastoihin. Miten sijoitusrahastot kehittyivät vuonna 2024? Miten maailman kriisit vaikuttivat pääomien liikkeisiin ja miltä näyttää tuleva vuosi? Mitä hyötyä kotimaisista rahastoista on kansantaloudelle?
Miustutuskutsu: Talouden pyöreä pöytä: Vaurautta, verotuloja ja hyvinvointia – millaisiin rahastoihin suomalaiset sijoittavat? 13.1.2025 klo 13.00-14.008.1.2025 13:19:51 EET | Tiedote
Jo yli 1,5 miljoonaa suomalaista sijoittaa rahastoihin. Miten sijoitusrahastot kehittyivät vuonna 2024? Miten maailman kriisit vaikuttivat pääomien liikkeisiin ja miltä näyttää tuleva vuosi? Mitä hyötyä kotimaisista rahastoista on kansantaloudelle?
Hallitus toimii sekä omaa ohjelmaansa että Suomen EU-linjauksia vastaan – vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannustinta ei pidä poistaa7.1.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry vastustaa jyrkästi hallituksen esitystä poistaa vapaaehtoisen eläkesäästämisen maksuosuuksien verovähennysoikeus. Uudistus lopettaisi vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Työeläkejärjestelmämme on riittävä muttei antelias, siksi eläkkeiden omaehtoinen täydentäminen on tärkeää. Ehdotuksellaan hallitus toimii sekä EU:n eläkepoliittisia tavoitteita että omaa ohjelmaansa vastaan. Vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen tulisi kannustaa nykyistä enemmän eikä suinkaan ajaa säästämismuotoa alas.
Kiinteistösijoitus on usein epälikvidi – myös rahaston kautta tehtynä3.1.2025 13:01:34 EET | Tiedote
Rahastosijoituksetkaan eivät ole riskittömiä. Riskit voivat liittyä esimerkiksi sijoituskohteiden arvon kehitykseen, geopolitiikkaan tai sijoituskohteiden likviditeettiin. Nimenomaan likviditeettiriskistä on kyse, kun viimeaikainen kehitys kiinteistömarkkinoilla on pakottanut tiettyjen kiinteistörahastojen sulkemiseen määräajaksi. Rahastojen sulkeminen ei ole merkki kriisistä vaan normaali, joskin raskas keino hallita likviditeettiriskiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme