Rahkasammalen ja bakteerin yhteistyöllä torjutaan metaanipäästöjä ja vahvistetaan hiilinielua
Pohjoiset suot ovat tärkeitä hiilen nieluja sitoessaan sitä hitaasti kertyviin turvekerroksiin. Samalla ne vapauttavat kasvihuonekaasu metaania, jota syntyy kasvimateriaalin hajotessa hapettomissa oloissa. Näiden soiden valtalaji, rahkasammal, tarjoaa asuinympäristön metaania hapettaville bakteereille, metanotrofeille, jotka suodattavat osan metaanista rajoittaen sen vapautumista ilmakehään. Samalla metaanin hapetuksessa syntyvä hiilidioksidi siirtyy rahkasammalen käyttöön.
Luonnonvarakeskuksessa tehdyssä tutkimuksessa osoitettiin, että tämä sammalen ja bakteerin muodostama metaanisuodin on sopeutunut toimimaan hyvin erilaisissa olosuhteissa, sekä luonnontilaisilla että ihmisen muokkaamilla soilla.
- Rahkasammalen ja metanotrofien muodostama niin kutsuttu metaanisuodin on havaittu useammassa tutkimuksessa, mutta muun muassa sen herkkyys ympäristön muutoksille on tunnettu huonosti, sanoo Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta väittelevä Anuliina Putkinen.
Putkinen osoittaa väitöskirjatyössään rahkasammalissa elävien metanotrofien ja niiden hapetusaktiivisuuden leviävän sammalesta toiseen veden välityksellä. Siten ne kykenevät elämään myös sammalien ulkopuolella, mikä viittaa kasvin ja bakteerin välillä olevan vain suhteellisen löyhä symbioottinen yhteys.
Rahkasammalten metanotrofiyhteisöjä ja niiden aktiivisuutta tutkittiin erityisesti suhteessa suon kehitykseen. Putkinen havaitsi saman kuvion toistuvan sekä luonnontilaisella soistumis-gradientilla että uudelleen kasvittuneilla turvetuotantoaloilla: Kummassakin tapauksessa metanotrofiyhteisö poikkesi kehityksellisesti nuorien alojen ja vanhojen, täysin sammalpeitteisten alojen välillä. Näistä eroista olivat vastuussa samat metanotrofiryhmät. Huolimatta yhteisöjen eroista metaaninhapetusaktiivisuus ei eronnut merkitsevästi eri kehitysvaiheissa, lukuun ottamatta aivan vanhimpien alojen heikompaa aktiivisuutta. Tämä viittaa niin sanottuun toiminnalliseen päällekkäisyyteen, jossa tietystä toiminnosta vastaa useampi, eri olosuhteisiin erikoistunut eliöryhmä.
Turvetuotantoaloilla rahkasammalien metaaninhapetusta verrattiin alapuoliseen turvekerrokseen, jossa hapetusaktiivisuus näytti kehittyvän hitaammin kuin elävissä sammalissa. Rahkasammalkerroksessa jo nuorimmalla turvetuotantoalalla havaittu metaaninhapetuspotentiaali tulisikin huomioida näitä aloja ennallistettaessa: rahkasammalistutusten avulla kun näyttäisi olevan mahdollista paitsi käynnistää hiilensidonta turpeeksi myös torjua samanaikaisesti lisääntyviä metaanipäästöjä.
Kyky levitä veden välityksellä sekä toiminnallinen päällekkäisyys viittaavat rahkasammalten metanotrofien pystyvän sekä sopeutumaan erilaisiin olosuhteisiin, että palautumaan suoekosysteemiä kohtaavista häiriöistä, kuten ilmastonmuutoksen mukana mahdollisesti lisääntyvistä kuivista jaksoista.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anuliina Putkinen, anuliina.putkinen@helsinki.fi, puh. 050 3469572
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopisto, puh. 02941 58461
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutkijat loivat solun, josta ei voi syntyä syöpää9.7.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston ja HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan tutkijat onnistuivat luomaan soluja, joiden jakautumista voidaan kontrolloida. Menetelmä mahdollistaa uudenlaiset, turvalliset soluhoidot.
Tasapuolisempi typpilannoitteiden käyttö parantaisi ruokaturvaa5.7.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Typpilannoitteen käytön osittainen siirtäminen rikkaista köyhiin maihin lisäisi maailman viljantuotantoa ja kaksinkertaistaisi sadot ruokaturvattomimmissa maissa. Lisäksi se hillitsisi ilmastonmuutosta ja luontokatoa.
Turismi ja piittaamattomuus uhkaavat Kanariansaarten luontoa4.7.2024 09:18:45 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijoiden järjestämä työpaja Kanariansaarilla pohti luonnonsuojelun ja massaturismin yhteensovittamista sekä tietotarpeita muutoksiin varautumiseksi. Tuore työpajaraportti kokoaa yhteen paikallisten toimijoiden näkemyksiä luonnonsuojelun ja turismin yhteensovittamisen haasteista.
Äidin raskaudenaikainen hyvinvointi suojaa lapsen mielenterveyttä3.7.2024 11:58:13 EEST | Tiedote
Äidin positiivinen mielenterveys raskausaikana ja lapsen varhaiset kokemukset vaikuttavat merkittävästi lapsen mielenterveyteen ja kognitiiviseen kehitykseen.
Helsingin yliopistoon valittiin yli 4 200 uutta opiskelijaa – lähes joka seitsemäs pääsi sisään3.7.2024 11:33:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme