Ravinnekierrätystä edisti kolme teemahanketta, joiden ytimessä maatalousalan oppilaitokset, pk-yritykset ja turkistuottajat
Yhteistyötä ja uusia opetusmateriaaleja
Tulevaisuuden maanviljelijät -hanke oli yhdeksän maatalousalan oppilaitoksen yhteishanke, jossa vahvistettiin maatalousalan oppilaitosten yhteistyötä, tuotettiin uusia digitaalisia opetusmateriaaleja sekä kehitettiin opetusmaatilojen toimintaa. Hankkeen päätoteuttajana toimi Hämeen ammattikorkeakoulu.
Hankkeessa tuotettiin noin sata uutta oppimisaihiota videoiden, artikkelien, tietokorttien ja podcastien muodossa. Aiheina olivat kestävän tuotannon teemat, kuten ilmastonmuutos, kierrätysravinteet, kompostoinnit, uusiutuvat energiamuodot, biokaasu, joukkoistettu tiedonkeruu sekä vesiensuojelu.
Hankkeessa toteutettiin myös erilaisia kokeiluja opetusmaatiloilla liittyen esimerkiksi seosviljelyyn, kierrätyslannoitukseen ja lajikevertailuihin. Opetusmaatiloilta kerättiin havaintodataa, tehtiin mittauksia erilaisilla sensoreilla ja kuvannettiin peltoja drooneilla. Eri toimijat järjestivät hankeaikana myös tapahtumia.
"Hankkeella oli laajaa vaikuttavuutta, sillä siihen osallistui yli 50 maatalousalan opettajaa. Hankkeen myötä he saivat uusia ideoita ja aineistoa opetukseen. Löysimme hankkeessa myös uusia teknologisia tapoja, miten peltolohkoja voidaan tutkia ja esitellä. Lisäksi esimerkiksi podcastit olivat erittäin positiivinen toimintamalli, ja ne toimivat hyvin etäopetuksessa", kertoo hankkeen projektipäällikkö Outi Vahtila Hämeen ammattikorkeakoulusta.
Tukea ravinnekierrätyksen rahoitushakemuksiin
ProAgria Keskusten Liiton Maatalouden ravinteet ja energia käyttöön (MARIKA) -hankkeessa neuvottiin pk-yrityksiä biomassojen prosessoimiseen ravinne- ja energiatuotteiksi. Hankkeessa tuettiin alan toimijoita aina raaka-aineen omistajista loppukäyttäjiin kumppanien löytymisessä, hankesuunnitelmien laatimisessa sekä asiakkuuksien rakentamisessa ravinne- ja energiatuotteille.
MARIKA-hanke järjesti erilaisia työpajoja ja webinaareja, joiden lisäksi se osallistui alan tapahtumiin ja verkostoitui muiden toimijoiden kanssa. Lisäksi tietoa jaettiin mm. uutiskirjeissä ja hankkeen verkkosivuilla.
Hankkeen ytimessä oli auttaa yrityksiä löytämään sopiva rahoituslähde ravinnekiertohankkeelle ja laatimaan rahoituskelpoinen hakemus, minkä myötä yritys voi kehittää liiketoimintaansa. Hankkeen aikana ProAgriaan otti yhteyttä kymmenen ravinnekierrätysalan yritystä, jotka saivat neuvontaa rahoituksen hakemiseen.
"Näen tärkeänä, että tulevaisuudessa olisi entistä enemmän kohtaamispaikkoja ihmisille, joilla on ideoita ravinnekierrätykseen. Kaikilla ei ole rahkeita viedä omaa ideaa hyväksi hankehakemukseksi asti, joten tulisi olla jokin matalan kynnyksen taho, johon ottaa yhteyttä. Myös valtakunnallinen koordinaatio on tärkeää ja sitä tulisi kehittää", toteaa hankekoordinaattori Karoliina Aalto ProAgria Keskusten Liitosta.
Turkistuottajille ympäristövinkkejä lannankäsittelyyn
Turkiselinkeinon ympäristöjalanjäljen ravinnekierron kehittämishankkeessa (TASSUNJÄLKI) välitettiin ympäristötutkimustietoa turkiselinkeinosta tuottajille, tunnistettiin elinkeinon ympäristöjalanjälkeen vaikuttavia tekijöitä sekä selvitettiin mahdollisuuksia parantaa turkislannan ravinnekiertoa. Hanketta koordinoi Suomen Turkiseläinten Kasvattajain liitto (FIFUR) yhteistyössä Kannuksen tutkimustila Luova Oy:n, Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kanssa.
Ympäristövinkkejä erityisesti lannankäsittelyyn vietiin turkistiloille muun muassa painetun ympäristövihon ja tilakäyntien avulla. Lisäksi ympäristövaikutuksia pienentäviä toimenpiteitä puitiin mm. webinaareissa.
"Ravinnekierrätysalalla on törmännyt monesti siihen, että osaajia ja toimijoita on, mutta he eivät välttämättä saa tilaisuutta kohdata. Lisäksi olemassa oleva tieto on usein pirstaleista. Saimme vietyä monipuolisesti ympäristötietoa tuottajille ja loimme turkiselinkeinon ympärille kattavan kiertotalousverkoston. Hanke antoi paljon uutta tietoa, miten elinkeinon ympäristöjalanjälkeä voidaan pienentää tulevaisuudessa", kertoo hankkeen projektipäällikkö Eeva Ojala Kannuksen tutkimustila Luovasta.
Kannuksen tutkimustila Luova jatkaa työtä Ketunlanta kiertoon -hankkeella, jossa pyritään tehostamaan turkiseläinlannan kierrätystä muun muassa hiilineutraaleilla kuivikevaihtoehdoilla ja parantamalla lannan prosessointia.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Erityisasiantuntija Sanna Tikander, maa- ja metsätalousministeriö, sanna.tikander@gov.fi, p. 0295 162 178
Kehittämisasiantuntija Anja Norja, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, anja.norja@ely-keskus.fi, p. 0295 027 587
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Sinilevätilanne jatkuu runsaana Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi, Satakunta)25.7.2024 11:52:03 EEST | Tiedote
Sinilevähavainnot ovat lisääntyneet Lounais-Suomen meri- ja sisävesialueilla viime viikkoon nähden. Sekä Saaristomerellä että Selkämerellä on havaittu runsaita sinileväesiintymiä. Saaristomerellä levää on havaittu hyvin runsaissa määrin aina sisäsaaristosta ulkosaaristoon, esimerkiksi Naantalissa, Kaarinassa, Kemiönsaarella ja Paraisilla sinilevää on ollut paljon.
Sinilevätilanne heikentynyt Lounais-Suomen alueella (Varsinais-Suomi, Satakunta)18.7.2024 11:48:48 EEST | Tiedote
Lounais-Suomen sinilevähavainnot ovat lisääntyneet viime viikosta satelliittikuviin ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakioseurannan tietoihin perustuen. Sinilevää on havaittu hyvin runsaissa määrin erityisesti Saaristomeren sisä- ja välisaaristossa, mutta runsaita havaintoja on myös Selkämereltä. Suurin osa leväesiintymistä on sijainnut merialueilla, mutta myös joillakin sisävesialueilla on havaittu sinilevää.
Förbindelsebåtstrafiken till Kalvö i Borgå fortsätter från och med 18.7.17.7.2024 14:46:08 EEST | Tiedote
Den avbrutna förbindelsebåtstrafiken till Kalvö kommer att fortsätta från och med i morgon (18.7). Till alla förbindelsebåtsrutter i Borgå och Sibbo har nu hittats tillfälliga trafikanter. De tillfälliga trafikanterna fortsätter på Borgå och Sibbo rutterna tills en långvarig trafikeringslösning kan ordnas.
Yhteysalusliikenne Porvoon Kalvöhön jatkuu 18.7. alkaen17.7.2024 14:46:08 EEST | Tiedote
Porvoon yhteysalusreitin keskeytynyt liikenne Kalvöhön jatkuu huomenna (18.7.) alkaen. Kaikille Porvoon ja Sipoon yhteysalusreiteille on löydetty nyt tilapäiset liikennöitsijät. Tilapäiset palveluntuottajat jatkavat Porvoon ja Sipoon reiteillä liikennöintiä, kunnes pysyvä ratkaisu saadaan järjestettyä.
Liikennekatkos Kaitainsalmentiellä Sotkamossa17.7.2024 09:16:12 EEST | Tiedote
Maantierummun vaihtotyö katkaisee liikenteen Kaitainsalmentiellä Sotkamossa. Liikenne katkaistaan vaihtotyön ajaksi 29.7. – 7.8.2024. Liikenne ohjataan kiertoreitille, joka kulkee Ristijärventien, Kainuuntien, Pohjavaarantien, Pekkiläntien ja Hyttisentien kautta takaisin Kaitainsalmentielle. Urakoitsijana toimii Savon Kuljetus.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme