Resurssitehokas kirjolohi tuo hyötyä elinkeinolle, kuluttajalle ja ympäristölle

FISHBOOST-hankkeen tulokset osoittavat, että kirjolohen rehukerrointa voidaan parantaa valintajalostuksella. Suosimalla nopeaa kasvua ja vähäistä rasvoittumista, voidaan rehukertoimen perinnöllistä parantumista lisätä 30 prosenttia verrattuna pelkkään kasvun valintaan.

Rehukertoimen parantuminen tarkoittaa, että samalla määrällä rehua saadaan enemmän kalaa ja myyntituloa. Paremmin rehua hyödyntävä kalamateriaali on hyväksi myös ympäristölle, koska yhä suurempi osa rehun ravinteista sitoutuu kalaan eikä päädy vesistöihin.

Rasvoittumisen rajoittaminen valintajalostuksen avulla parantaa myös valkuaisen muuntotehoa, vaikkakin hitaasti. On tärkeää, että kala käyttäisi rehun kalliit valkuaisaineet lihasten kasvuun, eikä energian tuotantoon. Rehun sisältämän rasvan tulisi olla kalan ensisijainen energianlähde. Hankkeessa saadut tulokset viittaavat siihen, että perinnöllisesti tehokas ja nopeasti kasvava kala, joka ei rasvoitu liikaa, muuttaa rehun valkuaisen tehokkaammin lihaskasvuksi, eikä varastoi valkuaista rasvana. Juuri tätä tavoitellaan valintaohjelmassa kasvun ja rasvan samanaikaisella valinnalla.

Rajoittamalla kalan rasvoittumista parannetaan myös kalan elintarvikelaatua ja vähennetään perkausjätteen määrää.

Pienelläkin perinnöllisen kalamateriaalin parantamisella suuret vaikutukset elinkeinoon

Luke ylläpitää kirjolohen ja siian JALO-valintaohjelmia kalankasvatuselinkeinon hyödyksi. Noin 80 prosentilla Suomessa kasvatetusta kirjolohesta on sukujuuret Luken valintaohjelmassa. Siksi pienikin perinnöllinen parantuminen kalamateriaalissa on vaikuttanut suuresti elinkeinoon. Valintajalostuksen toimintaperiaate on esitelty FISHBOOST-hankkeen videossa:
https://youtu.be/eEqXZ2Yq0Q4

Tähän mennessä kirjolohen rehukerrointa on parannettu valitsemalla nopeaa kasvua. Kahdeksan sukupolven aikana tehdyn kasvun valinnan seurauksena rehukerroin on parantunut jo useita kymmeniä prosentteja. Tällainen rehukertoimen parantuminen tarkoittaa, että samalla määrällä rehua saadaan 15–20 prosenttia enemmän kalaa ja myyntituloa. Samalla parannetaan elinkeinon kansainvälistä kilpailukykyä.

– Jos oletetaan, että valinnalla parannettua kirjolohta tuotetaan noin 10 miljoonan kiloa, rehukerroin on 1.1 ja rehun hinta 1,25 euroa kilolta, niin 20 prosentin vähennys rehukuluihin tarkoittaa 2,75 miljoonan euron vuosittaista säästöä rehukuluissa Suomessa, Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Antti Kause havainnollistaa.

Julkaisu: Kause A, Kiessling A, Martin SAM, Houlihan D & Ruohonen K. 2016. Genetic improvement of feed conversion ratio via indirect selection against lipid deposition in farmed rainbow trout (Oncorhynchus mykiss Walbaum). British Journal of Nutrition 116: 1656-1665. 

FISHBOOST – Improving European aquaculture by advancing selective breeding to the next level for the six main finfish species

• Norjalaisen NOFIMAn koordinoimassa EU-hankkeessa kehitetään menetelmiä kuuden kasvatetun kalalajin, karpin, meribassin, kultaotsasargin, piikkikampelan, kirjolohen ja lohen, valintajalostusohjelmien tehostamiseksi.
• Kehitettävät eläinjalostuksen ja genomiikan sovellukset parantavat kasvatettujen kalojen resurssitehoa ja tautiresistenssiä huomioiden kunkin lajin jalostusohjelman erityispiirteet ja tarpeet.
• Suomessa hankkeella kehitetään Luken Tervossa toimivaa kirjolohen valintaohjelmaa.
• Toimintavuodet: 2015–2019.
• Hankkeessa on mukana 11 yritystä, 13 tutkimusryhmää ja kaksi vesiviljelyelinkeinon kattojärjestöä yhteensä kymmenestä maasta.
• Hankkeen www-sivut löytyvät osoitteesta www.fishboost.eu josta voi myös tilata sähköpostiin hankkeen tiedotteet.