ELY-keskukset

Saaristomeren pelastamiseen yhteistyöllä ja aktiivisella hanketoiminnalla (Varsinais-Suomi, Satakunta)

Jaa
Vesiensuojelun tiekartan kick off -tilaisuus järjestettiin torstaina 6.10.2022 Forum Marinumissa Turussa. Hybriditapahtuma kokosi yhteen lähes 100 vesiensuojelusta kiinnostunutta henkilöä niin Saaristomeren valuma-alueelta kuin sen ulkopuoleltakin. Tapahtuman tavoitteena oli potkaista käyntiin tiekartan toimenpiteiden toteuttaminen Saaristomeren valuma-alueella sekä selkeyttää eri tahojen roolit maatalouden aiheuttaman fosforikuorman vähentämisessä.
© Elina Laurila
© Elina Laurila

Tilaisuuden avasivat ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sekä maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen. Molemmat ministerit korostivat puheenvuoroissaan ministeriöiden välistä hyvää yhteistyötä asian edistämisessä.

Ministeri Ohisalo kertoi eri ohjelmien kautta kanavoidun kansallisen rahoituksen riittävän hyvin tiekartan toimenpiteiden toteutukseen.  Hän alleviivasi puheenvuorossaan erityisesti kipsin merkittäviä vesiensuojeluvaikutuksia sekä siihen liittyvän jatkorahoituksen varmistumista.

Myös maa- ja metsätalousministeriö seisoo ministeri Kurvisen mukaan vahvasti tiekartan tavoitteiden takana. Tukea tiekartan toteutukseen annetaan muun muassa uuden CAP-järjestelmän kautta. Vesiensuojelutyön ohella ministeri painotti puheenvuorossaan maatalouden elinvoimaisuuden ja huoltovarmuuden merkitystä.

Aamupäivän aikana kuultiin esitykset myös tiekartan sisällöstä ja toimeenpanosta sekä maakuntaliiton ja kuntien roolista toimien toteutuksessa. Ohjelmaan sisältyivät myös puheenvuorot lannan sisältämien ravinteiden hyötykäytöstä ja biokaasulaitosten ravinnekiertotuesta. Kipsin ja alueellisten hanketoimijoiden aktiivisuuden merkitys rahoituksen kohdentumisessa korostuivat lisäksi useissa puheenvuoroissa.

MTK-Varsinais-Suomen puheenvuorossa nostettiin esiin viljelijöiden tarpeet ja toiveet muun muassa peltojen vesienhallinnan, neuvonnan ja rahoituksen osalta. Viljelijöiden näkökulmasta olisi lisäksi tärkeää korostaa myös jo tehtyjen vesiensuojelutoimien merkitystä ja niistä saatuja hyötyjä.

Iltapäivän ohjelman keskiössä oli hanketoiminnan aktivointi. Tilaisuudessa esiteltiin muun muassa keskeisiä rahoituskanavia ja jaettiin vinkkejä rahoituksen hakemiseen. Lisäksi kuultiin vesiensuojeluhankkeita vetäneiden toimijoiden kokemuksia hanketyöstä sekä toimijoiden välisestä verkostoitumisesta. Suurimmaksi haasteeksi hanketoiminnan kehittämisessä ovat esitysten mukaan nousseet omarahoitusosuuteen liittyvät ongelmat.

Hanketoimijoiden kokemista haasteista ja kehitystarpeista koottiin lisäksi tarkempaa tietoa läsnäolijoita osallistavan kyselyn avulla. Kyselyn tulosten avulla tarjotaan tulevaisuudessa aiempaa parempaa neuvontaa ja tukea alueellisille hanketoimijoille. ELY-keskus jatkaa yhteistyöverkostojen kokoamista tilaisuudessa saatujen ideoiden ja palautteen pohjalta.

Hanketoiminta on keskeisessä roolissa kansallisen rahoituksen ohjaamisessa, ja rahoituksen ohjaaminen erityisesti Saaristomeren valuma-alueelle vaatii laajaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Ministeri Ohisalon sanoin: ”Työ vaatii yhteistyötä ihan kaikkien toimijoiden, niin viranomaisten, paikallisten asukkaiden kuin eduskuntapuolueidenkin välillä. Jokaisella teolla on merkitystä!”

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Elina Laurila, Varsinais-Suomen ELY-keskus: elina.laurila@ely-keskus.fi

https://www.ely-keskus.fi/web/saaristomeren-hot-spot-tiekarttahanke

Kuvat

© Elina Laurila
© Elina Laurila
Lataa
Ministeriöiden rahoituslähteitä, joista rahoitusta suuntautuu Saaristomeren alueelle Saaristomeri-ohjelman tavoitteita edistäviin hankkeisiin ja toimenpiteisiin alueen oman aktiviteetin mukaisesti. (Kaaviota ei saa julkaista ilman otsikkoa)
Ministeriöiden rahoituslähteitä, joista rahoitusta suuntautuu Saaristomeren alueelle Saaristomeri-ohjelman tavoitteita edistäviin hankkeisiin ja toimenpiteisiin alueen oman aktiviteetin mukaisesti. (Kaaviota ei saa julkaista ilman otsikkoa)
Lataa

Tietoja julkaisijasta

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

SeaMoreEco-hanke kartoittaa rannikkovesiä ja kehittää kunnostustoimenpiteitä (Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa)26.6.2024 12:15:25 EEST | Tiedote

Pohjoisen Pohjanlahden matalat merialueet ovat tärkeä osa Itämerta, sillä alueiden biologinen monimuotoisuus on laaja. Samalla nämä matalat merialueet ja niiden lajit ovat alttiita ihmistoiminnan sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Nyt toista vuotta käynnissä oleva SeaMoreEco-hanke pyrkii kehittämään tehokkaita menetelmiä näiden arvokkaiden elinympäristöjen kartoittamiseksi sekä hoitamiseksi.

Saaristomerellä runsaasti sinilevähavaintoja, esiintymiä myös Lounais-Suomen sisävesillä (Varsinais-Suomi, Satakunta)20.6.2024 12:20:58 EEST | Tiedote

Sinilevähavainnot ovat lisääntyneet tällä viikolla runsaasti monin paikoin Saaristomerta, ja havaintoja on tullut myös Lounais-Suomen järviltä. Sinilevää on havaittu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakioseurannassa. Havaintoja on tallennettu myös Rotarien seurantaan sekä Vesi.fi-palveluun. Lämpimällä säällä leväesiintymät voivat runsastua entisestään, tuulinen sää puolestaan sekoittaa vesimassaa ja estää laajojen levälauttojen muodostumista.

Saimaan ja Pielisen vedenkorkeudet kääntyneet laskuun, tulvahuiput takana myös muualla Vuoksen vesistöalueella (Kaakkois-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala)19.6.2024 11:06:25 EEST | Tiedote

Kuiva toukokuu ja suuret juoksutukset ovat kääntäneet Saimaan ja Pielisen vedenkorkeudet laskuun. Tulvahuiput jäivät selvästi aiemmin keväällä ennustettua alemmas. Saimaa on kuitenkin edelleen 55 cm ja Pielinen 25 cm ajankohdan keskimääräisen vedenkorkeuden yläpuolella. Vesistöalueen muut järvet ovat jo pääosin lähellä tavanomaisia kesäkorkeuksia tai niiden alapuolella. Uhkaava tulvatilanne oli muistutus siitä, että tulviin varautumiseen tulee kiinnittää vesistöalueella huomiota myös tulevaisuudessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye