Saaristomeren pelastamiseen yhteistyöllä ja aktiivisella hanketoiminnalla (Varsinais-Suomi, Satakunta)

Tilaisuuden avasivat ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sekä maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen. Molemmat ministerit korostivat puheenvuoroissaan ministeriöiden välistä hyvää yhteistyötä asian edistämisessä.
Ministeri Ohisalo kertoi eri ohjelmien kautta kanavoidun kansallisen rahoituksen riittävän hyvin tiekartan toimenpiteiden toteutukseen. Hän alleviivasi puheenvuorossaan erityisesti kipsin merkittäviä vesiensuojeluvaikutuksia sekä siihen liittyvän jatkorahoituksen varmistumista.
Myös maa- ja metsätalousministeriö seisoo ministeri Kurvisen mukaan vahvasti tiekartan tavoitteiden takana. Tukea tiekartan toteutukseen annetaan muun muassa uuden CAP-järjestelmän kautta. Vesiensuojelutyön ohella ministeri painotti puheenvuorossaan maatalouden elinvoimaisuuden ja huoltovarmuuden merkitystä.
Aamupäivän aikana kuultiin esitykset myös tiekartan sisällöstä ja toimeenpanosta sekä maakuntaliiton ja kuntien roolista toimien toteutuksessa. Ohjelmaan sisältyivät myös puheenvuorot lannan sisältämien ravinteiden hyötykäytöstä ja biokaasulaitosten ravinnekiertotuesta. Kipsin ja alueellisten hanketoimijoiden aktiivisuuden merkitys rahoituksen kohdentumisessa korostuivat lisäksi useissa puheenvuoroissa.
MTK-Varsinais-Suomen puheenvuorossa nostettiin esiin viljelijöiden tarpeet ja toiveet muun muassa peltojen vesienhallinnan, neuvonnan ja rahoituksen osalta. Viljelijöiden näkökulmasta olisi lisäksi tärkeää korostaa myös jo tehtyjen vesiensuojelutoimien merkitystä ja niistä saatuja hyötyjä.
Iltapäivän ohjelman keskiössä oli hanketoiminnan aktivointi. Tilaisuudessa esiteltiin muun muassa keskeisiä rahoituskanavia ja jaettiin vinkkejä rahoituksen hakemiseen. Lisäksi kuultiin vesiensuojeluhankkeita vetäneiden toimijoiden kokemuksia hanketyöstä sekä toimijoiden välisestä verkostoitumisesta. Suurimmaksi haasteeksi hanketoiminnan kehittämisessä ovat esitysten mukaan nousseet omarahoitusosuuteen liittyvät ongelmat.
Hanketoimijoiden kokemista haasteista ja kehitystarpeista koottiin lisäksi tarkempaa tietoa läsnäolijoita osallistavan kyselyn avulla. Kyselyn tulosten avulla tarjotaan tulevaisuudessa aiempaa parempaa neuvontaa ja tukea alueellisille hanketoimijoille. ELY-keskus jatkaa yhteistyöverkostojen kokoamista tilaisuudessa saatujen ideoiden ja palautteen pohjalta.
Hanketoiminta on keskeisessä roolissa kansallisen rahoituksen ohjaamisessa, ja rahoituksen ohjaaminen erityisesti Saaristomeren valuma-alueelle vaatii laajaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Ministeri Ohisalon sanoin: ”Työ vaatii yhteistyötä ihan kaikkien toimijoiden, niin viranomaisten, paikallisten asukkaiden kuin eduskuntapuolueidenkin välillä. Jokaisella teolla on merkitystä!”
Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Elina Laurila, Varsinais-Suomen ELY-keskus: elina.laurila@ely-keskus.fi
https://www.ely-keskus.fi/web/saaristomeren-hot-spot-tiekarttahanke
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maanteille merkittävä lisärahoitus myös tälle vuodelle (Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa)11.3.2025 12:34:00 EET | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen on saatu noin 24 miljoonaa euroa korjausvelkarahaa päällysteisiin. Tämän avulla saamme toteutettua merkittävästi laajemman päällystysohjelman. Kaiken kaikkiaan päällysteiden korjaukseen ja tiemerkintöihin käytetään alueellamme 45 miljoonaa euroa. Korjausvelkarahoituksen avulla voimme tehdä päällystystöitä vilkkaimman tieverkon lisäksi myös muille alueellisesti merkittäville maanteille.
Tiikkajansalmen sillan remontti käynnistyy Hyrynsalmella (Kainuu)10.3.2025 14:28:05 EET | Tiedote
Tiikkajansalmen sillan peruskorjaus Hyrynsalmella käynnistyy maaliskuussa 2025. Tiikkajansalmen silta sijaitsee Hyrynsalmen keskustan läheisyydessä maantiellä 891. Korjausurakassa uusitaan huonokuntoisen sillan vesieristeet, päällysteet sekä kaiteet. Sillan teräsosat maalataan ja liikuntasaumat uusitaan sekä reunapalkit kunnostetaan. Kyseessä on kaksi vuotta kestävä hanke. Urakka valmistuu lokakuuhun 2026 mennessä. Korjaustöiden aikana kevyelle liikenteelle ja jalankulkijoille on järjestetty opastettu reitti työmaan ohi. Ajoneuvoliikenteelle on käytössä ajokaistat molempiin suuntiin. Sillan korjauksesta voi aiheutua ja tienkäyttäjille pientä haittaa. Urakan tilaajana on Lapin ELY-keskus. Pääurakoitsijana toimii MPV-Infrarakenne Oy.
Viranomaisten tueksi on valmistunut julkaisu nimeltään ”Opas perheryhmäkotitoiminnan ohjaukseen ja valvontaan”6.3.2025 14:40:08 EET | Tiedote
Perheryhmäkodit ovat ympärivuorokautisia palveluyksiköitä, joissa asuu ilman huoltajaa maahan saapuneita, oleskeluluvan saaneita lapsia. Toiminta on pitkään muistuttanut sosiaalihuollon palvelua, mutta lainsäädännön soveltaminen on vaihdellut alueittain. Toiminnan juridinen perusta ei ole ollut selkeä, eikä aina ole ollut selvää, minkä lain puitteissa toimintaa tulee toteuttaa.
Kunnat saavat 6,3 miljoonaa euroa korvauksia kertakäyttöisten muoviroskien siivouskuluista4.3.2025 10:13:31 EET | Tiedote
Pirkanmaan ELY-keskus päätti 6,3 miljoonan euron korvauksista kunnille kertakäyttöisten muovituotteiden (SUP) tuottajilta yleisten alueidensa siivoukseen. Kolmasosa kunnista haki korvauksia. Tämä on ensimmäinen kerta, kun kunnat ovat voineet hakea korvausta.
Finansieringsunderstöden för bekämpning av främmande arter upphörde 31.12.20243.3.2025 14:30:00 EET | Pressmeddelande
Jord- och skogsbruksministeriets (JSM) finansieringsunderstöd för projekt för bekämpning av invasiva främmande arter upphörde i slutet av 2024. Projekt som inleddes under föregående regeringsperiod kunde genomföras med hjälp av en treårig finansiering riktad till invasiva främmande arter på sammanlagt 100 olika ställen i Finland.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme