Sammuttajien suojavarusteissa ja työtavoissa on laajoja puutteita

Pelastusopisto on uusimmissa tutkimuksissaan selvittänyt ja varmistanut maastopalojen olevan sammuttajille vaarallista työtä. Maastopalojen aiheuttama altistus palosta syntyville epäpuhtauksille vaatii sammuttajien hyvää suojautumista ihon peittävällä tehtävään sopivalla vaatetuksella, myös hengitys tulee suojata nykyistä paremmin. Suurimmassa osassa maata pelastuslaitokset eivät ole kuitenkaan antaneet henkilöstölle käyttöön kevyempiä maastopaloihin ja muuhun savusukellusta vaatimattomiin tehtäviin paremmin soveltuvia suojavarusteita. Raskaita sammutusasuja käytetään myös maastopaloissa, vaikka niitä ei ole siihen käyttöön suunniteltu. Osassa maata on jopa kielletty käyttämästä maastopaloihin tarkoitettuja suojavarusteita, joita palokuntalaiset ovat itse hankkineet.

On vaikea ajatella, että missään muussa työssä käytettäisiin samalla tavalla vain yhteen vaativaan erityistehtävään soveltuvaa suojavaatetusta ja pidettäisiin sitä yleisesti sopivana kaikkiin tilanteisiin, Suomen Sopimuspalokuntien Liiton toiminnanjohtaja Ari Maskonen toteaa. Kustannuksista ei voi olla kysymys, sillä keveämpiä asuja saa kaksi tai kolme samaan hintaan kuin savusukellukseen tarkoitettuja, ja näitä jälkimmäisiä ei tarvitsisi olla kuin savusukeltavilla henkilöillä. Maastopalojen sammutusmenetelmät ja taktiikat ovat paikoin vielä hyvinkin vanhoillisia, eikä esimerkiksi maastokulkuneuvoja käytetä riittävästi letkuselvitysten tekoon tai tiedustelua tehdä lennokkeja hyödyntäen tehokkuuden parantamiseksi.

Suomen Sopimuspalokuntien Liiton teettämän selvityksen mukaan palokunnat käyttävät pelastustoimintaan vuosittain hieman yli 10 miljoonaa euroa omaa rahaa, verovaroin maksetun pelastustoimen lisäksi. Tällä rahalla hankitaan myös työturvallisuusvarusteita ja pelastustoimen kalustoa, joka tulee kuulua yhteiskunnan hoidettavaksi osana pelastustoimen järjestämisvastuuta.

Suomen Sopimuspalokuntien Liitto nostaa esiin seuraavat pelastuslaitoksilta välittömiä toimenpiteitä vaativat asiakokonaisuudet:

• Pelastustoimen tehtävistä on laadittava työn vaarojen arviointi ja varmistettava, että kaikilla pelastustoimintaan osallistuvilla on käytössään työhön sopivat suojavaatteet ja henkilösuojaimet, sekä näiden huoltoon ja pesuun sopivat tilat
• Maastopaloissa ja muissa pelastustoimen hälytystehtävissä ei sopimuspalokunnilla ja sopimuspalokuntalaisilla voi teettää ylipitkiä työvuoroja
  • Henkilöstön kiertoon on laadittava suunnitelma, sitä on noudatettava ja korvaavaa henkilöstöä on hankittava paikalle, tarvittaessa kauempaa ja toisilta pelastuslaitosalueilta
  • Useita päiviä kestävät tehtävät eivät ole sopimuspalokuntalaisten kannalta normaaleja päivittäistehtäviä, vaan ne vaativat palokuntalaisilta joustoa, pelastuslaitosten on laadittava toimintasuunnitelmat myös tällaisten normaaliolojen häiriötilanteiden hoitamiseen
• Pelastuslaitosten on yhdessä sopimuspalokuntien ja alueen muiden toimijoiden kanssa kehitettävä pelastustoimen toimintavalmiutta ja varmuutta päivittäistehtävien, normaaliolojen häiriötilanteiden ja poikkeusolojen osalta
• Pelastustoimen on aktiivisemmin otettava käyttöön maastopalojen sammutukseen ja tiedusteluun soveltuvaa uusien tekniikoiden kalustoa