Sekä viennin että tuonnin arvo kasvoivat kalan ulkomaankaupassa vuonna 2016
Ihmisravinnoksi vietiin 80 prosenttia tuotteista, mikä oli 90 prosenttia tuotteiden arvosta. Tärkeimmät ihmisravinnoksi viedyt tuotteet arvon mukaan olivat tuore kirjolohi ja lohi, tuore ja pakastettu silakka ja kilohaili sekä mäti ja mätituotteet.
Ihmisravinnoksi tuotujen tuotteiden osuus kokonaismäärästä oli 73 prosenttia ja tuonnin kokonaisarvosta 95 prosenttia.
"Määrä oli lähes sama kuin edellisvuonna, mutta arvo oli 34 miljoonaa euroa suurempi. Tärkeimpiä tuontituotteita olivat tuore kokonainen lohi ja kirjolohi, kalavalmisteet ja säilykkeet sekä katkaravut ja katkaraputuotteet",sanoo yliaktuaari Pentti Moilanen Luonnonvarakeskuksesta.
Vuonna 2016 lohen hinta maailmanmarkkinoilla oli ennätyskorkealla. Lohen hinta vaikuttaa myös kirjolohen hintaan.
Tärkeimmät maat viennin kokonaisarvon mukaan olivat Viro (21 miljoonaa euroa), Tanska (12 miljoonaa euroa), Valko-Venäjä (vajaa 8 miljoonaa euroa) ja Latvia (vajaa 5 miljoonaa euroa). Venäjälle ja Ruotsiin vietiin kalaa ja kalatuotteita noin kolmen miljoonan euron arvosta. Viennin arvo kaikkiin näihin maihin kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna.
Tärkeimmät maat tuonnin kokonaisarvon mukaan olivat Norja (197 miljoonaa euroa), Ruotsi (72 miljoonaa euroa), Tanska (30 miljoonaa euroa) ja Viro (17 miljoonaa euroa).
Yhteyshenkilöt
Yliaktuaari Pentti Moilanen, puh. 029 532 8700, etunimi.sukunimi@luke.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Viikinkaari 9
00790 Helsinki, Finland
0295 32 6000 / +358 295 32 6000http://www.luke.fi
Luonnonvarakeskus (Luke) on 1.1.2015 toimintansa aloittanut tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi. www.luke.fi www.luke.fi/en
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Luonnonvarakeskus
Uusi tiedotetilauksesi vuoden loppuun mennessä/ Förnya dina pressmeddelandeprenumerationer före årsskiftet20.12.2017 14:13:33 EET | Tiedote
Luonnonvarakeskus (Luke) vaihtaa vuoden 2018 alusta alkaen mediatiedotteiden lähetysjärjestelmää. Muutoksen yhteydessä pyydämme teitä uusimaan tiedotetilauksenne. Tiedotteita voi tilata aihealueittain tai halutessaan voi tilata myös kaikki Luken tiedotteet. Tilaa Luken tiedotteet lomakkeella >> -- Från och med början av 2018 skickas Naturresursinstitutets (Luke) pressmeddelanden från ett nytt system. I samma veva ber vi er att förnya era prenumerationer på Lukes pressmeddelanden. Lukes pressmeddelanden kan beställas enligt ämne eller man kan också prenumerera på alla Lukes pressmeddelanden. Fyll i blanketten och prenumerera på Lukes pressmeddelanden >>
Luken e-vuosikirja kokoaa yhteen maatalous-, metsä- ja kalatilastot18.12.2017 09:00:00 EET | Tiedote
Luken ruoka- ja luonnonvaratilastojen e-vuosikirja ilmestyy nyt kolmatta kertaa. Verkossa ilmestyvässä julkaisussa on koottu yhteen keskeisimmät biotalouden tilastotiedot maataloudesta, metsäsektorilta sekä kala- ja riistataloudesta.
Luonnonvarakeskuksen Tervon kalanviljelylaitokselta on löydetty kaloista IHN-virusta14.12.2017 17:05:15 EET | Tiedote
Luonnonvarakeskuksen (Luke) Tervon kalanviljelylaitokselta on löydetty IHN-virusta. Viruksen esiintyminen todettiin ensimmäisen kerran Suomessa Pohjois-Pohjanmaalla Iissä sijaitsevasta merialueen kalanviljelylaitoksesta (Eviran tiedote 30.11.2017).
Lohen poikkeuksellisen korkea hinta notkautti kalan kulutuksen kasvua14.12.2017 13:00:33 EET | Tiedote
Lohen hinta on viimeiset kolme vuotta pysytellyt poikkeuksellisen korkeana. Korkean hinnan vuoksi kalan kulutuksen kasvu taittui Suomessa väliaikaisesti. Kirjolohen kysynnän kasvu ulkomailla avasi toisaalta uusia vientimarkkinoita.
Suurin osa maatalousmaasta peitteisenä talvella14.12.2017 09:00:00 EET | Tiedote
Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennakkotietojen mukaan yli 40 prosenttia käytössä olevasta maatalousmaasta oli viljelykasvin peitossa talvella 2015–2016. Vajaata viidennestä peittivät kasvinjätteet tai sänki ja kymmenesosa oli kevennetysti muokattua. Yhteensä lähes 80 prosenttia maatalousmaasta oli kasvipeitteistä tai kevennetysti muokattua. Runsas 20 prosenttia maasta oli paljaana.