Sosiaali- ja terveysministeriön selvitys translain uudistamisesta osoittaa, että sukupuolen juridinen itsemääräämisoikeus on mahdollinen

Sisältö lyhyesti:

- STM:n työryhmä on julkaissut raporttinsa translain uudistamisesta.

- Hallitusohjelmaan perustuva translaki, joka pohjaa itsemääräämisoikeuteen, on työryhmän mielestä mahdollista toteuttaa.

- Työryhmä toteaa myös, että sukupuolen juridinen vahvistaminen voisi olla mahdollista jo 15 vuotiaasta alkaen. 

- Työryhmä on lisäksi kartoittanut muunsukupuolisten ja intersukupuolisten oikeuksien toteutumista Suomessa.

- Sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen tarkoittaa sukupuolimerkinnän muuttamista henkilötietoihin.Sukupuolimerkintä näkyy Suomessa henkilötunnuksessa.

12.2.2020, JULKAISUVAPAA HETI 

Sosiaali- ja terveysministeriön alainen viranomaistyöryhmä on saanut valmiiksi selvityksensä translain uudistamistarpeista. Voimassa oleva translainsäädäntö on työryhmän mukaan vanhentunut eikä kaikilta osin täytä nykyisiä perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden asettamia vaatimuksia. Työryhmän esittämät sääntelyvaihtoehdot osoittavat, että itsemääräämisoikeuteen perustuva sukupuolen juridinen vahvistaminen on täysin mahdollista toteuttaa Suomessa. Työryhmä on tarkastellut myös lapsen oikeuksien näkökulmaa ja tuo esille, että sukupuolen juridinen vahvistaminen voisi olla Suomessa mahdollista 15-vuotiaasta alkaen. Seta katsoo, että hallituksen tulisi pikaisesti edetä lainsäädännön uudistuksen kanssa ja huomioida työryhmän esittämät näkökulmat.  

Sukupuolen itsemääräämisoikeuden tulee olla translain lähtökohtana

Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimi 31.1.2020 asti työryhmä, jonka tehtävänä oli esittää vaihtoehdot transsukupuolisia ja muita sukupuolivähemmistöihin kuuluvia henkilöitä koskevan lainsäädännön kehittämiseksi. Työryhmän 7.2.2020 julkaistussa muistiossa esitetään kahta eri mallia translain uudistamiseksi.

Lakiuudistuksen laajassa mallissa oikeudellinen ja lääketieteellinen prosessi erotettaisiin toisistaan, kuten hallitusohjelma edellyttää. Työryhmä esittää tähän malliin kahta vaihtoehtoa, joissa kummassakin lähtökohtana on ihmisen itsemääräämisoikeus. Toisessa vaihtoehdossa kyse on hakemusmenettelystä, johon sisältyisi hakemuksen jälkeinen puolen vuoden harkinta-aika. Harkinta-ajan jälkeen oikeudellinen sukupuoli vahvistetaan. Toisessa vaihtoehdossa on kyse ilmoitusmenettelystä, joka ei puolestaan sisältäisi harkinta-aikaa. Sääntelyvaihtoehdoista laajin on lähimpänä sateenkaarijärjestöjen toivomuksia.

Setan puheenjohtaja Sakris Kupila katsoo, että työryhmän muistio luo hyvän pohjan ihmisoikeusperustaiselle hallituksen esitykselle translaista. "Translain uudistamisen lähtökohtana tulee olla työryhmän esittämä laaja malli, joka perustuu ihmisen omaan ilmoitukseen. Muut vaihtoehdot eivät riitä itsemääräämisoikeuden takaamiseksi. Muistiossa ei esitetä yhtään merkittävää estettä tälle vaihtoehdolle”, toteaa Kupila.

Suppeassa mallissa oikeudellisen sukupuolen vahvistaminen ei edellyttäisi jatkossa enää lisääntymiskyvyttömyyttä eikä lääketieteellistä selvitystä elämisestä toisen sukupuolen mukaisessa roolissa. Translain uudistaminen jäisi tässä vaihtoehdossa täysin puolitiehen.

Hallitusohjelman translakikirjaus ei riitä lasten oikeuksien huomioimiseen

Työryhmä on myös nostanut esille sukupuolivähemmistöihin kuuluvien lasten ja nuorten erityisen haavoittuvuuden ja toteaa, että kansainväliset lapsen oikeuksien sopimuksen määräykset turvaavat alaikäisten henkilöiden fyysistä koskemattomuutta, sukupuoli-identiteettiä ja autonomiaa. Työryhmä huomauttaa, ettei nykyinen hallitusohjelmakirjaus tältä osin kokonaisuudessaan tunnista työryhmän havaitsemia haasteita ja esittää, että sukupuolen juridinen vahvistaminen voisi olla mahdollista 15 vuotta täyttäneille. “Hallituksen on suhtauduttava vakavasti työryhmän esittämiin huomioihin koskien sukupuolivähemmistöön kuuluvia lapsia ja nuoria: translain uudistus ilman alaikäisten huomiointia olisi tynkä. Seta muistuttaa, että Norjassa sukupuolen juridinen vahvistaminen on mahdollista myös 6–15-vuotiaalle, kun aloite tehdään yhdessä huoltajan kanssa”, Kupila huomauttaa.

Sukupuolineutraali lainsäädäntö vahvistaisi sukupuolten tasa-arvoa

Työryhmä on tarkastellut myös isyyden ja äitiyden määräytymiseen liittyviä muutostarpeita selvityksessään ja huomauttanut esimerkiksi, että vanhemmuuden määräytymistä koskevaan lainsäädäntöön on tarpeen tehdä muutoksia. “Lainsäädännöstä on purettu tarpeetonta sukupuolitettua kieltä. Myös perhelainsäädäntöä tulee kehittää niin, että keskeinen oikeudellinen käsite olisi vanhemmuus isyyden tai äitiyden sijaan”, toteaa Setan varapuheenjohtaja Alia Dannenberg. Isyys- ja äitiyslain korvaaminen uudella vanhemmuuslailla onkin sisällytetty hallitusohjelmaan. “Vanhemmuuden kirjaaminen vanhemmuudeksi helpottaisi niitä ihmisiä, jotka korjaavat juridisen sukupuolen. Tällöin ei olisi riskiä siitä, että vanhemman transtausta tulee esille yhteyksissä, joissa sillä ei ole merkitystä. Tämän ongelman työryhmäkin nostaa esille”, kiittelee Dannenberg.

Muunsukupuolisten ja intersukupuolisten tilannetta myös kartoitettu

STM:n työryhmä on huomioinut myös muunsukupuolisten ja intersukupuolisten oikeuksiin liittyviä ongelmia. Muunsukupuolisten oikeuksien osalta työryhmä pohtii mahdollisuutta kolmannen sukupuolimerkinnän käyttöönottoon. Se vaatisi oman lainvalmistelun, jossa tehtäisiin muutoksia väestötietojärjestelmään ja muutoksia henkilötunnusta käsitteleviin järjestelmiin. Henkilötunnuksen muuttaminen sukupuolineutraaliksi edistäisi muunsukupuolisten ihmisten oikeutta sukupuolen itsemäärittelyyn ja yksityisyyteen.

Työryhmä nostaa esille lisäksi intersukupuolisten lasten keholliseen koskemattomuuteen liittyvät ongelmat. Työryhmä peräänkuuluttaa muun muassa intersukupuolisille ja heidän vanhemmilleen tarjottavaa tietoa ja tukea sekä viranomaisten ja terveydenhuollon ammattilaisten koulutusta ja valvontaa. Seta pitää huomioita arvokkaita ja korostaa intersukupuolisten ihmisten ja heitä edustavien järjestöjen kuulemisen tärkeyttä lainsäädännön ja muiden toimenpiteiden kehittämisen yhteydessä.