STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: Työmarkkinoiden neuvottelukulttuuri ei toimi, sovittelijainstituutiota uudistettava
Tiedote
Työmarkkinoilla vastakkainasettelu on koventunut.
- Keskusjärjestöt eivät enää neuvottele palkoista ja työsuhteen ehdoista. Jokainen liitto asettaa itse omat tavoitteensa ja määrittää keinot niiden saavuttamiseksi. Tämä tuntuu tulleen työnantajille yllätyksenä. Syksyn työtaistelu-uhat, epäonnistuneet sovittelut ja lakot viestivät siitä, että uusi neuvottelukulttuuri ei todellakaan toimi, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola arvioi järjestön edustajiston kokouksessa tänään Helsingissä.
Palola esittää, että työmarkkinakierroksen jälkeen työmarkkinaosapuolet tarkastelisivat nykyisen sovittelujärjestelmän toimivuutta ja mahdollisia uudistamistarpeita.
- Nyt valtakunnansovittelijan instituutio keskittyy yhteen henkilöön. Ruotsissa käytössä on ns. medlingsinstitutet, johon kuuluu useita henkilöitä. Vahvasti yhteen henkilöön keskittyvä järjestelmä ei välttämättä Suomen muuttuneissa työmarkkinaoloissa ja vaikeissa neuvotteluissa ole paras mahdollinen.
Sopimusshoppailu vastenmielistä
Syksyn postilakon myötä esiin nousi jälleen sopimusshoppailu, eli työnantajan pyrkimys siirtää työntekijöitä halvemman sopimuksen piiriin. Vastaavaa on tapahtunut myös STTK:n kentässä, kun Turun kaupungin omistama yritys oli siirtämässä työntekijöitä huomattavasti halvemman sopimuksen piiriin. Työriita päättyi paikalliseen neuvotteluratkaisuun.
STTK pitää sopimusshoppailua vastenmielisenä ilmiönä.
- Kun työehtoja halpuutetaan ja palkkoja alennetaan, on täysin ymmärrettävää, että ammattiliitot eivät tällaista polkumyyntiä hyväksy. Palkalla on voitava tulla toimeen.
Palola myös hämmästelee työnantajapuolen suoraviivaisia laskelmia siitä, miten paljon työtaisteluissa menetetään rahaa tai millaisia mainehaittoja lakot aiheuttavat.
- Lakot ovat aina merkki siitä, että neuvotteluissa on epäonnistuttu. Lakot ovat työntekijöille äärimmäinen keino puolustaa oikeuksiaan ja ajaa tavoitteitaan. Sen sijaan, että työnantajat laskevat euroja heidän pitäisi keskittyä syihin, jotka johtavat työtaisteluihin – laillisiin tai laittomiin, hän kehottaa.
Kuluneena syksynä on Palolan mielestä jälleen kerran saatu valitettavia esimerkkejä siitä, mitä seuraa, kun poliitikot sotkeutuvat työmarkkinaneuvotteluihin.
- Ymmärrämme talouteen ja työllisyyteen liittyvät puolueiden motiivit, mutta neuvon silti politiikkoja pysymään erossa työmarkkina-asioista. Vuoropuhelua toki tarvitaan, koska maailman ja työmarkkinoiden muutos kiihtyy. Kolmikantainen valmistelu turvaa vuoropuhelun ja sen kautta luottamuksen päätösten oikeudenmukaisuuteen ja reiluuteen.
Vientivetoisen mallin rinnalla työnantajat ovat halunneet lisää paikallista sopimista. STTK:lle tämä kelpaa, kunhan se tapahtuu hallitusti työ- ja virkaehtosopimusten puitteissa.
- Muuttuvassa työelämässä olisi paljonkin paikallisesti sovittavaa esimerkiksi työaikojen, työhyvinvoinnin sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen osalta. Jos työnantajat haluavat ohittaa työ- ja virkaehtosopimukset, se ei meille käy. Paikallista sopimista edistetään parhaiten vahvalla ja laajalla luottamusmiesjärjestelmällä, Palola sanoo.
Lisätietoja STTK:ssa: Antti Palola, puhelin 040 509 6030.
Tietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja yli 400 000 jäsentä.
Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
STTK:n hallitus: Palkkatasa-arvo on vientimallin suurin uhri11.11.2024 14:08:09 EET | Tiedote
Työmarkkinoiden sopimusjärjestelmä on laaja kokonaisuus, jonka puitteissa pyritään sopimaan palkanmuodostuksesta, työehtojen vähimmäistasosta ja työrauhasta. STTK:n hallitus on tyrmistynyt Petteri Orpon hallituksen halusta rikkoa suomalaista sopimusjärjestelmää parhaillaan eduskuntakäsittelyssä olevan vientimallin avulla. - Jos vientimallista säädetään laki, suurin uhri on palkkatasa-arvo. Jatkossa palkkojen jälkeenjääneisyyttä ei voisi kuroa umpeen ja valtakunnansovittelijan kädet sidottaisiin noudattamaan vientiliittojen sopimuksia. Sen seurauksena julkisen sektorin naisvaltaiset alat jäävät ajan mittaan yhä enemmän jälkeen yksityisen sektorin palkkauksesta, puheenjohtaja Antti Palola toteaa. STTK:ta harmittaa hallituksen valheellinen myyntipuhe siitä, että vientimallilla ja muilla työlainsäädäntöön jo aiemmin tehdyillä muutoksilla suomalaiset työmarkkinat lähenisivät Ruotsin ja muidenkin pohjoismaiden työmarkkinamallia. - Aivan olennainen ero Ruotsiin on se, että sikäläinen työmarkk
STTK naisten palkkapäivänä: Vientimalli ja palkka-avoimuuden kunnianhimoton edistäminen vesittävät palkkatasa-arvoa5.11.2024 06:30:00 EET | Tiedote
Naisten palkkapäivää vietetään tänään tiistaina 5. marraskuuta. Tänään naisten ansiot ovat miesten ansioista 84,7 prosenttia. Sukupuolten välinen palkkaero on kuroutunut viime vuodesta yhdellä päivällä.
STTK: Työllisyysasteen noustava kaikissa ikäryhmissä, ytimessä osaaminen ja työhyvinvointi31.10.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Selvityshenkilö Jari Lindströmin väliraportti yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen nostamiseksi on julkaistu.
STTK: Kansainvälinen vertailu on suomalaisen eläkejärjestelmän hyvä kirittäjä15.10.2024 09:21:38 EEST | Tiedote
Suomen eläkejärjestelmä on sijoittunut seitsemänneksi kansainvälisessä Mercer-vertailussa. Vertailussa eri maiden eläkejärjestelmiä arvioidaan eläkkeiden riittävyyden, järjestelmän kestävyyden ja hallinnon luotettavuuden näkökulmasta. Viidenkymmenen maan vertailussa Suomen kokonaissijoitus putosi viime vuodesta yhden sijan. Eläkejärjestelmän hallinnon luotettavuudessa Suomi on edelleen kärkimaa, mutta eläkkeiden riittävyyden suhteen pisteet vähenivät. Eniten pisteet putosivat eläkejärjestelmän talouden kestävyyttä arvioitaessa. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola pitää tärkeänä, että suomalaista eläkejärjestelmää arvioidaan kansainvälisesti, vaikka joka maalla on omanlaisensa järjestelmä. - Vertailu toimii hyvänä kirittäjänä. On hienoa, että suomalaisen eläketurvan hallinto arvioidaan luotettavimmaksi ja läpinäkyvimmäksi. Avoimuus on keskeinen lähtökohta hoitaa suomalaisten eläketurvaa ja avoimuus liittyy myös tarpeeseen aika ajoin huoltaa järjestelmää. Mercer-vertailu osoittaa, että Suo
STTK:n hallitus: Eläkeneuvotteluissa pidettävä mielessä järjestelmän tarkoitus ja maltti7.10.2024 12:56:36 EEST | Tiedote
Työmarkkinajärjestöjen työryhmä valmistelee parhaillaan toimia työeläkejärjestelmän uudistamiseksi. Työ pohjautuu hallitusohjelmaan ja tavoite on valmistella ehdotukset mahdollisia jatkotoimia varten ensi tammikuun loppuun mennessä. Jos yhteisymmärrys uudistuksen sisällöstä löytyy, lainsäädännön valmistelu alkaa sosiaali- ja terveysministeriön johdolla yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. STTK:n hallitus painottaa, että eläketurvan uudistamisessa on pidettävä mielessä järjestelmän tarkoitus ja maltti. Työeläkejärjestelmämme tärkein tavoite on turvata eläkkeet. Tällä hetkellä se on hyvässä kunnossa ja nyt käytävissä neuvotteluissa on kyse enemmänkin määräaikaishuollosta kuin tarpeesta tehdä suuria muutoksia. - Vuoden 2017 uudistus on toiminut kuten toivottiinkin. Eläkkeelle siirtymisikä on noussut jopa arvioitua nopeammin ja työurat ovat pidentyneet. Myös eläkejärjestelmän rahoituksen pitkän aikavälin näkymät ovat hyvät, puheenjohtaja Antti Palola painottaa. Eläkejärjestelmää keh
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme