Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Suomalaisten huumekokeilut edelleen yleistyneet samalla kun yhä useampi kannattaa muutoksia huumepolitiikkaan

Jaa
Huumeiden kokeilu ja käyttö ovat edelleen yleistyneet, osoittaa THL:n syksyllä 2022 tekemä väestökysely. Lähes 30 prosenttia aikuisväestöstä on joskus elämänsä aikana kokeillut jotain huumetta, yleisimmin kannabista. Kannabista kokeilleiden väestöosuus on viisinkertaistunut vuoden 1992 kuudesta prosentista 29 prosenttiin vuonna 2022.
Kuvio 1. Kannabista tai muita aineita joskus elämänsä aikana kokeilleiden tai käyttäneiden osuudet 15–69-vuotiaassa suomalaisessa väestössä vuosina 1992–2022, %.
Kuvio 1. Kannabista tai muita aineita joskus elämänsä aikana kokeilleiden tai käyttäneiden osuudet 15–69-vuotiaassa suomalaisessa väestössä vuosina 1992–2022, %.

Myös muita huumeita on kokeillut yhä useampi, joskin osuudet jäävät huomattavasti kannabista vähäisemmiksi. Seitsemän prosenttia raportoi kokeilleensa amfetamiinia joskus elämänsä aikana, ekstaasia kuusi ja kokaiinia viisi prosenttia väestöstä. Dopingaineiden käyttö on pysynyt ennallaan. Niitä on joskus käyttänyt yksi prosentti väestöstä.

Usein kyse on yhdestä tai muutamasta käyttökerrasta

Huumeiden käytössä on useimmiten kyse yhteen tai muutamiin käyttökertoihin rajoittuvasta kokeilusta tai jo taakse jääneestä käyttöjaksosta. Se, että yhä useampi 15–69-vuotias on joskus kokeillut jotain huumetta, ei sinänsä ole kovin yllättävää.

”Kyselyissä tarkastellaan ihmisiä, jotka ovat kulloisenkin tiedonkeruun ajankohdan aikana 15–69-vuotiaita. Vanhemmat ikäluokat, joilla on vähemmän huumekokemuksia, rajautuvat ajan kuluessa kyselyn otoksen ulkopuolelle”, kertoo THL:n erikoistutkija Karoliina Karjalainen.

Yhä suurempi osuus kyselyn kohderyhmästä on siis niitä, jotka ovat eläneet nuoruuttaan 1990-luvulla tai sen jälkeen, jolloin huumeet alkoivat yleistyä Suomessa.

”Aiemmasta tutkimuksesta tiedämme, että erityisesti 1980- ja 1990-luvuilla syntyneiden ikäluokista merkittävä osa on kokeillut huumeita. Tätä taustaa vasten huumeita kokeilleiden aiempaa suurempi osuus väestössä oli melko odotettu tulos”, Karjalainen toteaa.

Erityisesti kannabikseen liittyvät riskikäsitykset ovat lieventyneet. 57 prosenttia oli sitä mieltä, että 1–2 kerran kannabiskokeilulla on vain vähäinen terveydellinen tai muu riski. 20 prosenttia ajatteli samalla tavoin kannabiksen säännöllisen käytön riskeistä.

Ensimmäisen kerran kyselyn historiassa kannabiksen säännöllisen käytön riskejä korkeintaan vähäisenä pitäviä on enemmän kuin viikoittaisen humalajuomisen riskejä vähäisenä pitäviä.

Mielipiteet huumeiden käytön rangaistavuudesta ovat lieventyneet

Kyselyn mukaan 29 prosenttia ihmisistä olisi valmis luopumaan kaikkien huumeiden käytön rangaistavuudesta. Tämä on yhdeksän prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2018. 53 prosenttia väestöstä ei rankaisi kannabiksen käytöstä.

”Mielipiteet huumausaineiden käytön rangaistavuudesta ovat selvästi muutoksessa. Tämä vastaa kansainvälisessä keskustelussakin yleistyvää näkemystä, että käyttöön tulisi reagoida ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon toimin”, sanoo tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen THL:stä.

Kyselyssä 24 prosenttia oli sitä mieltä, että kannabista pitäisi voida hankkia laillisesti mihin tahansa tarkoitukseen, 56 prosenttia puolsi kannabiksen saamista vain lääkekäyttöön. Vuonna 2018 vastaavat osuudet olivat 18 ja 54 prosenttia.

Julkisuudessa paljon esillä olleita käyttöhuoneita pitää osittain tai täysin hyväksyttävänä 65 prosenttia väestöstä, mikä on selvästi enemmän kuin aiemmin. 2018 osuus oli 50 prosenttia.

Tulokset suomalaisten huumeiden käytöstä ja huumeasenteista perustuvat THL:n Päihdetutkimukseen, joka on toistettu postikyselynä noin neljän vuoden välein vuodesta 1992 alkaen. Tutkimukseen vastasi 3 857 15–69-vuotiasta.

Lisätietoa:

Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet 2022

Karoliina Karjalainen
erikoistutkija, dosentti, THL
puh. 029 524 7933

Pekka Hakkarainen
tutkimusprofessori, THL
puh. 029 524 7161

etunimi.sukunimi@thl.fi

Mikko Salasuo
talous- ja sosiaalihistorian dosentti, Helsingin yliopisto
puh. 040 548 5520
etunimi.sukunimi@helsinki.fi

Kuvat

Kuvio 1. Kannabista tai muita aineita joskus elämänsä aikana kokeilleiden tai käyttäneiden osuudet 15–69-vuotiaassa suomalaisessa väestössä vuosina 1992–2022, %.
Kuvio 1. Kannabista tai muita aineita joskus elämänsä aikana kokeilleiden tai käyttäneiden osuudet 15–69-vuotiaassa suomalaisessa väestössä vuosina 1992–2022, %.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

THL viikolla 36/202429.8.2024 15:12:54 EEST | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 29.8. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Verkkouutiset ma 2.9. Kelan tukeman kuntoutuspsykoterapian käyttö maahanmuuttaneilla. Lisätietoja: elina.suontama(at)thl.fi, puh. 029 524 7392 ma 2.9. Tutkimus: Suoliston mikrobit ovat yhteydessä luunmurtumiin. Suoliston mikrobeilla on kaiken kaikkiaan huomattava merkitys ihmisen terveydelle. Lisätietoja: johanna.leinonen(at)thl.fi, puh. 029 524 7678 ti 3.9. Lastensuojelulaitoksissa rajoitustoimenpiteiden rinnalla korostuu vuorovaikutuksen ja huolenpidon merkitys. Li

Opiskeluhuoltopalveluille on valunut iso vastuu lasten ja nuorten mielenterveysongelmien hoidosta - palveluita kehitettävä kokonaisuutena hyvinvointialueilla29.8.2024 07:00:00 EEST | Tiedote

Koulujen ja oppilaitosten opiskeluhuoltopalveluissa työskentelevät käyttävät merkittävän osan työajastaan oppilaiden ja opiskelijoiden mielenterveysongelmiin. THL:n selvitysten mukaan lukuvuonna 2023–2024 toisella asteella työskentelevien opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten asiakastyöhön käyttämästä ajasta 40–80 prosenttia menimielenterveysongelmiin. Perusopetuksessa vastaava luku oli 20–40 prosenttia. Tilanne oli samanlainen jo edellisessä selvityksessä vuonna 2022. Opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisia ovat koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajat ja lääkärit sekä psykologit ja kuraattorit. ”Opiskeluhuoltopalvelujen tehtävä on tarjota varhaista tukea ja ehkäistä ongelmia. Muiden palvelujen puuttuessa niistä on kuitenkin muodostunut lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalvelu eikä ehkäisevälle työlle jää aikaa”, sanoo THL:n ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola. Opiskeluhuollon palvelut tulee pitää hyvinvointialueilla Kaikki opiskeluhuoltopalvelut siirtyivät kunnist

THL ja STM käyttävät apinarokosta vastedes nimitystä m-rokko23.8.2024 15:45:16 EEST | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja sosiaali- ja terveysministeriö (STM) käyttävät apinarokosta vastedes nimitystä m-rokko, suomenruotsiksi m-koppor. M-kirjain viittaa sanaan mpox, joka on taudin englanninkielinen nimitys. Maailman terveysjärjestö WHO suositteli jo loppuvuodesta 2022, että monkeypox (suomeksi apinarokko) korvataan termin aiheuttaman stigman vuoksi nimityksellä mpox. ”Myös Suomessa apinarokko-sanaa on käytetty leimaavasti. On tärkeää päästä eroon nimen aiheuttamasta stigmasta ja häivyttää sana apina tai siihen viittaava kirjain a. Tämän vuoksi käytämme taudista vastedes nimitystä m-rokko, emmekä esimerkiksi nimitystä a-rokko”, sanoo THL:n ylilääkäri Tuula Hannila-Handelberg. Taudin aiheuttajaviruksesta THL ja STM käyttävät vastedes myös kansainvälisessä käytössä olevaa lyhennettä MPXV, joka viittaa vanhaan englanninkieliseen nimeen monkeypox virus. Apinarokko on saanut alun perin nimensä siitä, että virus löydettiin vangituista apinoista vuonna 1958. Apinat ovat i

THL viikolla 35/202422.8.2024 15:31:10 EEST | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 22.8. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Verkkouutiset ma 26.8. Hyvinvointialueiden työllistymistä ja työkykyä tukevat sote-palvelut -kyselyn tulokset julkaistaan. Lisätietoja: saija.jarvimaki(at)thl.fi, puh. 029 524 7632 Blogit to 29.8. Jenni Krogell: Väkivallan ehkäisyn rakennelaki Lisätietoja webinaareista ja tapahtumista Seuraa THL:ää myös sosiaalisessa mediassa Katso myös ajankohtaisia uutisiamme thl.fi THL:n tuoreimmat julkaisut löytyvät Julkarista ja THL:n kirjakaupasta THL on myös Instagramissa tunn

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye