Suomalaisten huumekokeilut edelleen yleistyneet samalla kun yhä useampi kannattaa muutoksia huumepolitiikkaan
Myös muita huumeita on kokeillut yhä useampi, joskin osuudet jäävät huomattavasti kannabista vähäisemmiksi. Seitsemän prosenttia raportoi kokeilleensa amfetamiinia joskus elämänsä aikana, ekstaasia kuusi ja kokaiinia viisi prosenttia väestöstä. Dopingaineiden käyttö on pysynyt ennallaan. Niitä on joskus käyttänyt yksi prosentti väestöstä.
Usein kyse on yhdestä tai muutamasta käyttökerrasta
Huumeiden käytössä on useimmiten kyse yhteen tai muutamiin käyttökertoihin rajoittuvasta kokeilusta tai jo taakse jääneestä käyttöjaksosta. Se, että yhä useampi 15–69-vuotias on joskus kokeillut jotain huumetta, ei sinänsä ole kovin yllättävää.
”Kyselyissä tarkastellaan ihmisiä, jotka ovat kulloisenkin tiedonkeruun ajankohdan aikana 15–69-vuotiaita. Vanhemmat ikäluokat, joilla on vähemmän huumekokemuksia, rajautuvat ajan kuluessa kyselyn otoksen ulkopuolelle”, kertoo THL:n erikoistutkija Karoliina Karjalainen.
Yhä suurempi osuus kyselyn kohderyhmästä on siis niitä, jotka ovat eläneet nuoruuttaan 1990-luvulla tai sen jälkeen, jolloin huumeet alkoivat yleistyä Suomessa.
”Aiemmasta tutkimuksesta tiedämme, että erityisesti 1980- ja 1990-luvuilla syntyneiden ikäluokista merkittävä osa on kokeillut huumeita. Tätä taustaa vasten huumeita kokeilleiden aiempaa suurempi osuus väestössä oli melko odotettu tulos”, Karjalainen toteaa.
Erityisesti kannabikseen liittyvät riskikäsitykset ovat lieventyneet. 57 prosenttia oli sitä mieltä, että 1–2 kerran kannabiskokeilulla on vain vähäinen terveydellinen tai muu riski. 20 prosenttia ajatteli samalla tavoin kannabiksen säännöllisen käytön riskeistä.
Ensimmäisen kerran kyselyn historiassa kannabiksen säännöllisen käytön riskejä korkeintaan vähäisenä pitäviä on enemmän kuin viikoittaisen humalajuomisen riskejä vähäisenä pitäviä.
Mielipiteet huumeiden käytön rangaistavuudesta ovat lieventyneet
Kyselyn mukaan 29 prosenttia ihmisistä olisi valmis luopumaan kaikkien huumeiden käytön rangaistavuudesta. Tämä on yhdeksän prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2018. 53 prosenttia väestöstä ei rankaisi kannabiksen käytöstä.
”Mielipiteet huumausaineiden käytön rangaistavuudesta ovat selvästi muutoksessa. Tämä vastaa kansainvälisessä keskustelussakin yleistyvää näkemystä, että käyttöön tulisi reagoida ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon toimin”, sanoo tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen THL:stä.
Kyselyssä 24 prosenttia oli sitä mieltä, että kannabista pitäisi voida hankkia laillisesti mihin tahansa tarkoitukseen, 56 prosenttia puolsi kannabiksen saamista vain lääkekäyttöön. Vuonna 2018 vastaavat osuudet olivat 18 ja 54 prosenttia.
Julkisuudessa paljon esillä olleita käyttöhuoneita pitää osittain tai täysin hyväksyttävänä 65 prosenttia väestöstä, mikä on selvästi enemmän kuin aiemmin. 2018 osuus oli 50 prosenttia.
Tulokset suomalaisten huumeiden käytöstä ja huumeasenteista perustuvat THL:n Päihdetutkimukseen, joka on toistettu postikyselynä noin neljän vuoden välein vuodesta 1992 alkaen. Tutkimukseen vastasi 3 857 15–69-vuotiasta.
Lisätietoa:
Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet 2022
Karoliina Karjalainen
erikoistutkija, dosentti, THL
puh. 029 524 7933
Pekka Hakkarainen
tutkimusprofessori, THL
puh. 029 524 7161
Mikko Salasuo
talous- ja sosiaalihistorian dosentti, Helsingin yliopisto
puh. 040 548 5520
etunimi.sukunimi@helsinki.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL viikolla 14/202527.3.2025 15:04:36 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 27.3. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet to 3.4. Petteri Orpon hallitus on tehnyt laajoja muutoksia ja leikkauksia sosiaaliturvaan vuosina 2024-2025. Miten muutokset näkyvät perusturvaetuuksia eli vähimmäismääräisiä työttömyys-, sairaus-, perhe- ja eläke-etuuksia saavien kotitalouksien tuloissa? Julkaisemme perusturvan riittävyydestä väliarvioinnin. Materiaali on saatavissa ennakkoon embargolla ensi viikolla. Lisätiedot: piritta.rautavuori(at)thl.fi, puh. 029 524 7120 Verkkouutiset ke 2.4. Uutta
Vaccinationstäckningen bland barn är hög i Finland, men har minskat när det gäller vaccinet mot mässling, påssjuka och röda hund27.3.2025 01:00:00 EET | Pressmeddelande
Täckningen för den andra dosen av vaccinet mot mässling, påssjuka och röda hund (MPR) som ges till sexåringar har minskat, vilket ökar risken för en mässlingsepidemi. I Finland är det fortfarande sällsynt att vara ovaccinerad, men andelen helt ovaccinerade barn är ändå större än tidigare.
Lasten rokotuskattavuus on Suomessa korkea, mutta tuhkarokko-sikotauti-vihurirokkorokotteen kattavuudessa laskua27.3.2025 01:00:00 EET | Tiedote
Kuusivuotiaille annettavien tuhkarokko-sikotauti-vihurirokkorokotteiden (MPR) toisten annosten kattavuudessa on laskua, mikä lisää tuhkarokkoepidemian riskiä. Rokottamattomuus on Suomessa edelleen harvinaista, mutta täysin rokottamattomien lasten osuus on kuitenkin aiempaa suurempi.
Perusterveydenhuolto tarjoaa mielenterveyden tukea ja hoitoa yhä useammalle nuorelle – terapiatakuulaki tulee voimaan toukokuussa26.3.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Nuorten mielenterveysperusteisten käyntien määrä julkisessa terveydenhuollossa on kasvanut merkittävästi. Vuoden 2023 aikana 7–22-vuotiailla raportoitiin noin 1,5 miljoonaa mielenterveysperusteista tutkimus- ja hoitokäyntiä julkisessa terveydenhuollossa. Käyntejä oli noin 175 000 nuorella.
THL viikolla 13/202520.3.2025 16:02:31 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 20.3. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet ke 26.3. Tilasto: Lasten ja nuorten mielenterveysperusteinen tutkimus ja hoito 2023. Sisältää tiedot mielenterveysperusteisista tutkimus- ja hoitokäynneistä lapsilla ja nuorilla terveydenhuollossa. Lisäksi tilastossa on hyödynnetty THL:n lastensuojelurekisterin tietoja. Lisätiedot: tiina.puhakka(at)thl.fi, puh. 029 524 7673 to 27.3. THL julkaisee uutta tietoa lasten rokotuskattavuuksista Suomessa. Lisätiedot: elisa.lautala(at)thl.fi, puh. 029 524 7244 Verk
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme