Suomalaisten käsitys maailman köyhyydestä synkempi kuin todellisuus

ULKOASIAINMINISTERIÖ
http://formin.finland.fi

Tiedote 11/2015
15.1.2015

Suomalaisten käsitys maailman köyhyydestä synkempi kuin todellisuus

Suomalaisten käsitys maailman köyhyydestä on huomattavasti todellisuutta synkempi, selviää ulkoministeriön teettämästä tutkimuksesta. Lähes kahdeksan kymmenestä suomalaisesta (76 %) uskoo, että köyhyys on lisääntynyt maailmassa vuoden 1990 jälkeen. Tieto ilmenee ulkoministeriön Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.

Todellisuudessa köyhien osuus maailman väestöstä on puolittunut ja lukumäärä laskenut 700 miljoonalla viimeisten 25 vuoden aikana. Vastaavasti siitä, että lapsikuolleisuus on puolittunut suunnilleen samassa ajassa, tietää vain 11 prosenttia suomalaisista.

Kaikkein synkimpiä suomalaiset ovat, kun heitä pyydettiin arvioimaan, kuinka suuri osa kehitysmaiden lapsista pääsee kouluun, miten hyvin tyttöjen ja poikien välinen tasa-arvo peruskoulutuksessa toteutuu ja kuinka kattavasti naiset pystyvät halutessaan käyttämään tehokkaita ehkäisymenetelmiä.

Vastuu ja kunnia kuuluvat kehitysmaille

Useampi kuin kahdeksan kymmenestä suomalaisesta uskoo, että alle puolet kehitysmaiden lapsista käy koulua. Todellisuudessa jo yli 90 prosenttia kehitysmaiden lapsista pääsee nykyisin aloittamaan peruskoulun. Eniten koulunkäynti on lisääntynyt Afrikassa: lähes 20 prosenttiyksiköllä vuoden 2000 jälkeen.

Vain kaksi prosenttia suomalaista osaa arvioida oikein, että sataa ekaluokkalaista poikaa kohti koulun penkkejä kuluttaa 95 tyttöä eli sukupuolten välisessä tasa-arvossa koulutuksessa on edistytty merkittävästi. Yhtä harvat (2 %) tietävät, että yli 90 prosentilla maailman naisista on joko käytössään tai mahdollisuus käyttää tehokkaita ehkäisymenetelmiä.  

”Kunnia ja vastuu kehityksestä kuuluu ennen kaikkea kehitysmaille itselleen. Suomi on osaltaan ollut tukemassa edistystä”, toteaa kehitysministeri Sirpa Paatero.    

Koulunkäynnin yleistymistä Suomi on edesauttanut esimerkiksi kahdenvälisessä kehitysyhteistyössä useissa kehitysmaissa sekä YK:n lastenjärjestön Unicefin puheenjohtajana vuonna 2013. Äitiysterveyttä Suomi on edistänyt muun muassa YK:n väestöohjelman UNFPA:n yhtenä suurimmista rahoittajista.

Parhaiten suomalaiset ovat perillä maailman vesitilanteesta: 55 prosenttia suomalaisista osasi arvioida oikein, että pääsy puhtaaseen juomaveteen on parantunut vuoden 1990 jälkeen.

”Vesialankin kehitysyhteistyö on tehokkainta silloin, kun ihmiset saavat sen avulla itse mahdollisuuden parantaa hyvinvointiaan. Näin itse juuri äskettäin virkamatkalla Etiopiassa, kuinka Suomen kehittämässä toimintatavassa vastuu vesipisteistä on hajautettu paikallisyhteisöille itselleen ja kuinka malli on monistettu maan kansalliseen vesiohjelmaan. Yhteensä jo noin kolme miljoonaa ihmistä on saanut kustannustehokkaasti puhdasta Suomen kehitysavun ansiosta”, Paatero kertoo.

Tutkimukseen haasteteltiin16.– 29.12.2014 tuhat suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa 95 prosentin luotettavuustasolla.  

Kyselyn taustaa ja tarkemmat tulokset

Taloustutkimuksella teetetyn kyselyn kysymykset liittyvät YK:ssa sovittuihin vuosituhattavoitteisiin. Vuosituhattavoitteista sovittiin vuonna 2000 ja ne ovat voimassa kuluvan vuoden loppuun. Tänä vuonna neuvotellaan uusista kaikkia maita koskevista kehitystavoitteista.

Taloustutkimus on tulkinnut kyselytutkimuksen keskeisimmät tulokset oheisessa esityksessä Kansalaisten tietämys kehitysyhteistyöasioista (pdf) sekä kyselyn tulostaulukot (pdf). 

Lisätietoja:Kehitysministeri Sirpa Paateron lehdistösavustaja Juha Peltonen, puh. 050 554 6426, ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston päällikkö Pekka Puustinen, puh. 0295 350 560 sekä viestintäsuunnittelija Pasi Nokelainen, puh. 050 339 5860.