Suomen Plastiikkakirurgiyhdistys tukee hallitusohjelman lainsäädäntötarvetta ei-lääketieteellisin perustein annettavasta esteettisestä kirurgiasta ja hoidoista
Suomen Plastiikkakirurgiyhdistys on vuosien ajan ilmaissut huolensa esteettisen kirurgian ja esteettisten pistoshoitojen potilasturvallisuudesta ja palveluiden laadusta. Nykyinen laki antaa mahdollisuuden sille, että kuka tahansa voi tehdä riskialttiita, kudosrakenteita lävistäviä eli kajoavia esteettisiä hoitoja ilman terveydenhuollon ammattihenkilön koulutusta.
Lisäksi laki sallii sen, että Suomessa laillistettu lääkäri saa tehdä vaativia kirurgisia leikkauksia ilman erikoislääkärikoulutusta tai jopa kokonaan ilman kirurgin koulutusta. Tämä lainsäädäntö aiheuttaa ongelmia kaikilla erikoisaloilla, mutta erityisesti se koskee plastiikka- ja esteettistä kirurgiaa.
Villi Pohjola
Euroopassa puhuttiin aiemmin "Villistä Pohjolasta – Wild Nordic" plastiikkakirurgian ja esteettisten hoitojen lainsäädännön yhteydessä. Tämä tarkoitti pohjoismaista luottamusta siihen, ettei kukaan ryhdy tekemään hoitoja tai leikkauksia, joihin ei ole koulutusta tai ymmärrystä siitä mitä kajoaviin, kudoksia lävistäviin hoitoihin voi liittyä. Muissa Pohjoismaissa, mm Tanskassa ja Ruotsissa, on nykyisin kuitenkin laki, joka säätelee kuka saa tehdä esteettisiä pistoshoitoja ja vain koulutetut erikoislääkärit voivat suorittaa vaativia hoitoja ja leikkauksia. Esimerkiksi kardiologit ja sydänkirurgit hoitavat sydämeen liittyviä toimenpiteitä ja plastiikkakirurgit ovat vastuussa plastiikkakirurgiasta. Suomessa tällaista sääntelyä ei vielä ole, joten voimme sanoa olevamme edelleen "Villi Suomi" tällä alueella.
Mitä käytännössä – miksi lainsäädäntää tarvitaan?
Nykyiset esteettiset hoidot eivät ole enää pelkkiä hemmotteluhetkiä, vaan niissä mennään ihon pintaa syvemmälle.
Täyteainehoitoja mainostetaan lounastoimenpiteenä, jossa kasvoja kohennetaan nopeasti ja helposti. Todellisuudessa kasvojen alueelle tehtäviin pistoshoitoihin, joissa ruiskutetaan kiinteää ainetta ihon alle, liittyy riskejä. Hoidot voivat saada aikaan pieniä patteja tai kasvojen epäsymmetriaa, mutta pahimmassa tapauksessa ne voivat johtaa verisuonitukokseen, kasvojen ihon kuolioon tai jopa silmien sokeutumiseen. Täyteainehoidot voivat myös aiheuttaa vakavia äkillisiä allergisia reaktioita. Näiden ongelmatilanteiden yhteydessä hoidon antajalla pitäisi olla taito ja mahdollisuus antaa ensiapua. Mm. hyaluronipohjaista täyteainetta liuottava entsyymi on erikoisvalmiste, jota saa käyttää vain lääkäri.
Erikoislääkärikoulutus antaa valmiuden hallita useita erilaisia leikkaustekniikoita ja tunnistaa riskitekijät ennen leikkausta. Tässä useita vuosia kestävässä koulutuksessa opitaan myös taito hoitaa mahdollisia toimenpiteeseen liittyviä ongelmia. Rasvaimu voi kuulostaa pikku jutulta, mutta todellisuudessa kyseessä on merkittävä invasiivinen plastiikkakirurginen toimenpide, johon liittyy riskejä. Plastiikkakirurgian erikoislääkäri tuntee laaja-alaisesti plastiikkakirurgiset vaihtoehdot ja täydentävät hoidot rasvaimua suunnitellessa. Lääkärin peruskoulutus ei anna valmiuksia mihinkään plastiikkakirurgiseen leikkaukseen, nämä opitaan erikoislääkärikoulutuksessa.
Suomen Plastiikkakirurgiyhdistyksen lausunto
Suomen Plastiikkakirurgiyhdistys pitää potilasturvallisuuden ja hoidon laadun vuoksi tarpeellisena ja välttämättömänä edistää lainsäädännän etenemistä sekä ei-kirurgisissa esteettisissä hoidoissa että kirurgisissa toimenpiteissä. Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että hallitus on ottanut hallitusohjelmaan ei-lääketieteellisten esteettisten hoitojen lainsäädäntötarpeen. Tämä on ollut jo vuosia myös yhdistyksen tavoitteena.
Tämä aihe on kiinnostanut suurta yleisöä ja mediaa. Yhdistyksen jäsenet ovatkin jo antaneet haastatteluita ja lausuntoja tästä tärkeästä asiasta. Sosiaaliseen mediaan on tehty nuorille aikuisille suunnattu info-video, joka on tavoittanut sekä Instagrammissa että TikTokissa molemmissa yli 50 000 katselukertaa. Palaute SoMessa on ollut positiivista, mutta ihmiset ovat olleet kauhistuneita ymmärtäessään nykyisen lainsäädännön puutteen Suomessa.
Suomen Esteettiset Plastiikkakirurgit yhdistyksen hallituksen pj, Plastiikkakirurgiyhdistyksen hallituksen jäsen, kirurgian ja plastiikkakirurgian erikoislääkäri Heikki Kupi
Suomen Plastiikkakirurgiyhdistyksen hallituksen pj Tuija Ylä-Kotola, kirurgian ja plastiikkakirurgian erikoislääkäri, LT
Suomen Plastiikkakirurgiyhdistyksen hallituksen vpj Antti Mikkola, plastiikkakirurgian erikoislääkäri
Lisätietoa:
www.suomenplastiikkakirurgiyhdistys.fi
www.suomenplastiikkakirurgit.fi
Esteettisten täyteaineiden pistäminen - jatkaako Suomi Euroopan Villinä läntenä? . E Suorsa, K Tanttula H Kupi .Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2021;137(11):1121-3.
Avainsanat
Linkit
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.