Suomen ympäristökeskus uudistaa organisaatiotaan − visiona kestävyysmurros, maapallolle mahtuva elämä
Kestävyysmurros kääntää yhteiskuntamme nopeasti toimimaan maapallon kantokyvyn rajoissa. Suomen ympäristökeskus on järjestänyt organisaatiotaan ja kohdentanut asiantuntemustaan löytämään ratkaisuja keskeisiin haasteisiin. Uudelleenjärjestelyissä on samalla päivitetty myös visuaalinen ilme ja tunnus vastaamaan toiminnan ydintä.
Valtion tutkimuslaitoksena Suomen ympäristökeskus tuottaa tietoa ja palveluja kestävän yhteiskunnan rakentamiseksi ja kestävän elämäntavan edistämiseksi. Yhteistyötä tehdään tiiviisti kotimaassa ja kansainvälisesti.
”Yhteiskunnan kestävyyden edistäminen on Sykelle laissa osoitettu tehtävä. Tälle työllemme on nyt kysyntää enemmän kuin koskaan aiemmin. Kannamme vastuumme uudistuneessa organisaatiossa hakemalla ratkaisuja tutkimuksella ja tiedolla, yhteistyössä kumppaneittemme kanssa”, sanoo Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Leif Schulman.
”Teemme tiedolla toivoa. Tutkimukseen perustuva tieto ja ymmärrys mahdollistavat sen, että murrostilanteessakin päätökset huomioivat kokonaisvaikutukset ja ovat oikeudenmukaisia. Tavoitteemme on kaikille hyvä tulevaisuus”, jatkaa pääjohtaja Schulman.
”Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa tarvitaan yhteisesti hyväksyttyjä, luotettavia tilannekuvia. Niitä edistämme esimerkiksi avoimella ja saavutettavalla luontotiedolla”, sanoo pääjohtaja Schulman.
Uusi organisaatio käynnistyi vuoden alussa
Suomen ympäristökeskuksen organisaatio on uudistettu edistämään kestävyysmurrosta. Uuden organisaation ytimessä on viisi ratkaisuyksikköä, jotka tutkivat ilmastonmuutosta, kiertotaloutta, luontoa, vettä ja merta sekä yhdyskuntia. Yksiköt etsivät kestävän yhteiskunnan ja elämäntavan rakentamiseksi ratkaisuja, jotka
- nopeuttavat ilmastonmuutoksen torjumista ja muutokseen sopeutumista,
- kiihdyttävät siirtymää kestävään kierto- ja biotalouteen,
- edistävät hyvinvointia luontopohjaisilla ratkaisuilla ja ehkäisevät luontokatoa,
- kehittävät uusia keinoja merten ja vesistöjen hyvän tilan saavuttamiseksi ja vesivarojen kestävään käyttöön ja
- tukevat kaupunkiseutuja matkalla kestävyyden edelläkävijöiksi.
Lisäksi uudessa organisaatiossa on yhteiskunnan muutoksen ja tiedontuotannon laadun läpileikkaavat yksiköt sekä tutkimusinfra- ja digipalvelut-yksiköt. Suomen ympäristökeskukselle kuuluvia viranomaistehtäviä hoidetaan erillisessä viranomaispalvelujen toiminnossa.
”Mahdollisimman laadukkaasti tuotettu tieto on meille sydämen asia, mutta tieto ei yksinään tee kestävyysmurrosta. Jotta tieto voisi tukea yhteiskunnan muutosta, on tärkeää tunnistaa tietotarpeita ja ratkaista ongelmia eri toimijoiden kanssa yhteistyössä sekä oppia yhdessä”, sanoo Suomen ympäristökeskuksen tutkimusjohtaja Eeva Primmer.
Uusi tunnus kertoo tämän ajan tarinaa
”Suomen ympäristökeskuksen uusi tunnus kertoo työmme ajankohtaista tarinaa yksinkertaisesti ja konstailematta. Siinä on vahva viesti kestävämmän elämäntavan välttämättömyydestä, kokonaisvaltaisesta muutostarpeesta ja pitkäjänteisestä yhteisestä tehtävästämme rakentaa maapallolle mahtuva elämä lähivuosikymmeninä”, sanoo Suomen ympäristökeskuksen viestintäjohtaja Kirsi Norros.
Entisen tunnuksen pallomainen vakaa luontomaisema on vaihtunut maapalloksi, joka on keikautettu akselinsa mukaiseen asentoon kertomaan liikkeestä, murroksesta ja maapallon tasapainon tarpeesta. Graafisen ilmeen väripaletti on saanut vaikutteita maapallon satelliittikuvista.
”Suomen ympäristökeskus vaikuttaa tutkimuksellaan ja asiantuntemuksellaan yhteiskunnan moniin osa-alueisiin. Korostamme rooliamme riippumattomana, rohkeana ja rakentavana vaikuttajana, joka tuo uhkiin ratkaisuja ja toivoa”, tiivistää viestintäjohtaja Kirsi Norros.
Toinen näkyvä muutos on organisaation lyhenteen kirjoittaminen jatkossa Kotimaisten kielten keskuksen suosituksen mukaisesti Syke. Organisaation virallista nimeä Suomen ympäristökeskus käytetään jatkossa enemmän pelkän lyhenteen sijaan.
Uudistettu visuaalinen ilme otetaan käyttöön vaiheittain. Syken yhteistyökumppanina brändiuudistuksessa on ollut KMG Turku.
Lisätietoja
- Pääjohtaja Leif Schulman, yhteydenotot johdon assistentti Laura Hautalampi, p. 0295 251 129
- Tutkimusjohtaja Eeva Primmer, p. 0295 251 521
- Viestintäjohtaja Kirsi Norros, p. 0295 251 460
- s-postit: etunimi.sukunimi@syke.fi
Lue lisää
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Syke on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Väitös: Pahamaineiset sinilevälajit hyödyntävät kevätkukinnan jälkeistä fosfaattia oletettua vähemmän19.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Rihmamaiset sinilevälajit, joista osa on myrkyllisiä, hyödyntävät kevätkukinnasta jäljelle jäävää fosfaattia oletettua vähemmän. Tähän tulokseen päädyttiin Mari Vanharannan väitöskirjassa, joka tarkastetaan 22.11.2024. Väitöskirjassa tutkittiin kevätkukinnan jälkeisen planktonyhteisön kykyä hyödyntää ylijäämäistä fosfaattia. Ylijäämäisen fosfaatin ja sinileväkukintojen välisen yhteyden ymmärtäminen on tärkeää sinileväkukintojen riskiarvioiden laatimisessa ja Itämeren rehevöitymisongelman hallitsemisessa.
Fosforläckaget från jordbruket kan minskas med hjälp av strukturkalk och jordförbättringsfiber som uppkommer som biprodukter i industrin14.11.2024 07:50:00 EET | Pressmeddelande
Användning av strukturkalk och jordförbättringsfiber som jordförbättringsmedel minskade erosion från åkrarna enligt en färsk studie. Därmed minskade också belastningen av fosfor på hav, sjöar och vattendrag. Belastningen från tillrinningsområdet minskade med omkring tio procent. På enstaka åkrar sjönk fosforhalterna i vattnet som rinner ut via täckdikena med upp till 70 procent. Strukturkalk och jordförbättringsfiber förbättrar markens struktur, vilket minskar läckaget från åkrarna till vattendragen. Studien visade också att skörden kan bli bättre. Effekterna av jordförbättringsmedel undersöktes för första gången för stora tillrinningsområden på över 100 hektar.
Maatalouden fosforikuormaa vesiin voidaan vähentää teollisuuden sivutuotteina syntyvillä rakennekalkilla ja ravinnekuidulla14.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote
Rakennekalkin tai ravinnekuidun käyttö pellolla maanparannusaineena vähensi uuden tutkimuksen mukaan kiintoaineen kulkeutumista pelloilta ja siten myös kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin kuormitusta vesiin. Fosforikuorma valuma-alueelta väheni noin kymmenen prosenttia. Yksittäisillä pelloilla salaojavesien fosforipitoisuudet laskivat jopa 70 prosenttia. Rakennekalkki ja ravinnekuitu parantavat maan rakennetta, jolloin huuhtouma pelloilta vesiin vähenee. Tutkimus osoitti myös sadon paranemista. Maanparannusaineiden vaikutuksia vesistökuormitukseen tutkittiin ensimmäistä kertaa laajoilla, yli 100 hehtaarin valuma-alueilla.
Policy Brief: Limiting sulphate load of wastewaters calls for environmental quality standards7.11.2024 07:55:00 EET | Press release
The clean energy transition and the green transition are bringing mining and battery technology industries to Finland. As a result, sulphate discharges into inland waters and the Baltic Sea will increase. Sulphate also has beneficial effects in water bodies, and it is not currently classified as a harmful substance. However, a high local load may adversely affect aquatic organisms, especially in lakes with a naturally low sulphate concentration. In its new Policy Brief, the Finnish Environment Institute issues recommendations for reducing the harmful effects of the sulphate load in wastewaters.
Politiikkasuositus: Jätevesien sulfaattikuorman rajoittamiseksi tarvitaan ympäristönlaatunormit7.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote
Siirtyminen puhtaaseen energiaan ja vihreä siirtymä ovat tuomassa Suomeen kaivostoimintaa ja akkuteknologiateollisuutta. Tämän seurauksena jätevesien sulfaattikuorma sisävesiin ja Itämereen kasvaa. Sulfaatilla on vesistöissä myös hyödyllisiä vaikutuksia, eikä sulfaattia nykyisin luokitella haitalliseksi aineeksi. Suuri paikallinen kuorma voi kuitenkin vaikuttaa haitallisesti vesieliöstöön etenkin järvissä, joissa sulfaattia on niukasti. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu antaa suosituksia jätevesien sulfaattikuorman haittojen vähentämiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme