Suomen ympäristökeskus: Kotitalouksien hiilijalanjäljen pienentäminen puoleen on mahdollista
Suomen ympäristökeskus tutki yhdessä Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kanssa, minkälaisilla ohjauskeinoilla tai niiden yhdistelmillä kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki saataisiin puolitettua vuoteen 2035 mennessä.
Vuonna 2022 käynnistyneessä tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjäljen kehittymistä vuoteen 2035 ilmasto- ja energiatoimia ja tuontituotteita koskevien tietojen pohjalta (tämä on niin sanottu perusura eli jo käynnissä oleva muutos). Tämän lisäksi tutkijat selvittivät, mitä uusia ohjauskeinoja tai ohjauskeinojen yhdistelmiä tarvitaan hiilijalanjäljen puolittamiseksi.
Tutkijoiden mukaan ilmastopolitiikan perusuran ja uusien ohjauskeinojen yhteisvaikutuksella kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki voitaisiin lähes puolittaa vuoden 2016 tasosta (45 Mt CO2-ekv.) vuoteen 2035 mennessä. Nämä hiilijalanjälkitulokset eivät kuitenkaan sisällä maankäyttösektorin päästöjä.
”Tutkimus osoittaa, että perusura eli jo käynnissä oleva muutos pienentäisi toteutuessaan kulutuksen hiilijalanjälkeä noin kolmanneksen. Ohjausta vahvistamalla on mahdollista aikaansaada lisää päästövähennyksiä ja yhdessä perusuran kanssa pienentää hiilijalanjälkeä noin puoleen vuosien 2016 ja 2035 välillä. Vaikka arvioihin sisältyy paljon epävarmuuksia, tunnistimme kulutuksen näkökulmasta alueita, joilla hyvää kehitystä voitaisiin monin toimenpitein vahvistaa”, kehittämispäällikkö Ari Nissinen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Hiilijalanjälki on pienentynyt 2000-luvulla
Suomalaisten kotitalouksien kulutuksen henkilöä kohden laskettu hiilijalanjälki on pienentynyt 2000-luvulla noin 14–15 hiilidioksidiekvivalenttitonnista (CO2-ekv.) noin kahdeksaan CO2-ekv.-tonniin, vaikka kotitalouksien kulutusmenot ovat samanaikaisesti kasvaneet.
Uusimmat mallinnustulokset näyttävät päästöjen laskevan trendin vuodesta 2003 vuoteen 2015, ja sen jälkeen päästökehitys on tasaantunut lukuun ottamatta Covid-pandemian ensimmäisen vuoden 2020 notkahdusta.
Konkreettisia keinoja päästöjen puolittamiseen
Asumisen ja liikenteen hiilijalanjälkeen vaikuttavia muutoksia, kuten energiajärjestelmän päästöjen pieneneminen ja liikenteen sähköistyminen, sisältyy jo päätettyihin ohjauskeinoihin. Asumisessa vähäpäästöisiin energialähteisiin siirtyminen ja kulutustapojen muutokset ovat avainasemassa. Liikenteen sähköistymisen lisäksi päästöjä voidaan vähentää kulkutapoihin ja liikkumistarpeeseen vaikuttamalla.
Perusura ei sisällä ruuan, muiden tavaroiden ja palveluiden kulutukseen vaikuttavia toimia. Ruokavalioiden muutosta kasvis- ja kalapainotteisemmaksi voidaan tukea monilla ruuan kulutusta, tarjontaa ja tuotantoa muuttavilla toimilla. Monipuoliset uudet keinot ovat tarpeen, koska yksittäisillä toimilla ei ole kovin suurta vaikusta.
Kestävyyskriteerien integrointi ravitsemussuosituksiin luo tarvittavaan tietopohjaa ruokavaliomuutoksille. Se tukee julkisia ruokapalveluita kestävän ruokavalion vakiinnuttamisessa. Elintarvikkeiden päästö- ja terveysperusteinen verotus on yksi eniten vaikuttavista keinoista tukea kulutuksen kestävyysmuutosta. Kauppa ja ravintolat voivat muokata ruuan tarjontaympäristöä mahdollistamaan kestävät valinnat.
Investoinnit uusiin kasvi- ja kalapainotteisiin arvoketjuihin uudistavat tuotantoa ja kulutusta samanaikaisesti.
Tavaroiden ja palveluiden kulutuksessa keskeisiä ovat ohjauskeinot, jotka parantavat tuotteiden pitkäikäisyyttä ja siten vähentävät tarvetta hankkia uusia tavaroita. Tämä edellyttää, että huolto- ja korjauspalveluja edistetään. Pidentämällä elektroniikan, tavaroiden ja vaatteiden käyttöikää päästöt vähenevät myös ulkomailla.
Suomalaisten kulutus synnyttää päästöjä ulkomailla
Kokonaisuudessaan suomalaisten kulutuksen hiilijalanjäljestä 46 prosenttia syntyi vuoden 2019 tietojen perusteella ulkomailla. Tavaroiden osalta ulkomailla syntyvä osuus on vielä korkeampi. Siksi tuotantoon on vaikutettava kansainvälisesti esimerkiksi aktiivisella osallistumisella EU-tason tuotepolitiikkaan.
”Vaikuttavinta on säädellä sitä, minkälaisia tuotteita saa tuoda markkinoille ja varmistaa, että vähähiilisimmät tuotteet ovat edullisimpia. Lisäksi kuluttajien toimintaedellytyksiä on vahvistettava esimerkiksi parantamalla vähähiilisten ratkaisujen löydettävyyttä ja helppokäyttöisyyttä” professori Eva Heiskanen Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksesta sanoo.
Asiantuntijat arvioivat ohjauskeinoja myös hyväksyttävyyden ja oikeudenmukaisuuden kannalta
Uusien kulutuksen ohjauskeinojen arviointiin osallistui yli sata tutkijaa ja asiantuntijaa. Asiantuntijat ottivat kantaa muun muassa uusien ohjauskeinojen hyväksyttävyyteen ja toteutettavuuteen.
Asiantuntijat pitivät tukia ja tiedollista ohjausta kansalaisten näkökulmasta hyväksyttävämpinä kuin kieltoja ja rajoituksia, joita monet asiantuntijat pitivät kuitenkin tarpeellisina. Ohjauskeinojen yhdistelmillä ja toteutuksen suunnittelulla voidaan parantaa toimenpiteiden hyväksyttävyyttä. Tätä lisää myös mahdollisuus kokeilla uusia toimintatapoja ja tottua niihin.
”Esimerkiksi turvavyön käyttöä vastustettiin aikanaan, mutta nykyään sen käyttämistä pidetään itsestäänselvyytenä”, Heiskanen sanoo.
Tutkijat arvioivat uusia ohjauskeinoja myös oikeudellisesta näkökulmasta. Ohjauksen vahvistamiselle ei tunnistettu suuria esteitä. Niiden yksityiskohtaisessa suunnittelussa ja toteutuksessa olisi huomioitava esimerkiksi elinkeinojen näkökulmasta riittävät siirtymäajat. Kansalaisten ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta oikeus riittävään elintasoon on turvattava.
Uusien ohjauskeinojen kehittämisessä tulisi huomioida hyötyjen moninaisuus, eli esimerkiksi ruokavalio- ja liikkumismuutosten myönteiset vaikutukset sekä ilmastoon että terveyteen.
Kestävän kulutuksen ohjauskeinot (KULO) -hanke toteutettiin osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa (VN TEAS). Hankkeen päätavoitteena oli tunnistaa ja arvioida ohjauskeinoyhdistelmiä, joiden avulla voidaan tehokkaasti vähentää yksityisen kulutuksen ilmastopäästöjä vuoteen 2035 mennessä.
Tutkimusraportti ja Policy brief (Valtioneuvoston kanslia)
Liitteet
- Kotimaan ja tuonnin osuudet kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjäljestä eri tuoteryhmissä vuonna 2019 (graafi/kuva)
Lisätietoja
Johtava tutkija, kehittämispäällikkö Ari Nissinen, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1457, ari.nissinen@syke.fi (ilmastoratkaisut, kulutuksen päästövaikutukset)
Professori Eva Heiskanen, Helsingin yliopisto, puh. 050 321 0190, eva.heiskanen@helsinki.fi, (kestävä kulutus)
Apulaisprofessori Annukka Vainio, Helsingin yliopisto, puh. 029 415 8201. annukka.vainio@helsinki.fi, (sosiaaliset vaikutukset)
Tutkimuspäällikkö, erikoistutkija Merja Saarinen, Luonnonvarakeskus, puh. 029 532 6506, merja.saarinen@luke.fi (ruoka)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Storskarvsbeståndet i Finland ökade med över tio procent29.8.2024 14:06:56 EEST | Tiedote
Sommaren 2024 räknades cirka 31 950 storskarvbon i Finland. Det finska häckningsbeståndet ökade med 14 procent, alltså med cirka 4 035 bon. Uppenbarligen har inflödet av skarvar från andra Östersjöländer börjat redan föregående år. Denna inflyttning har ökat det häckande beståndet med cirka en fjärdedel efter en relativt stabil period 2015–2022. Målet med långsiktig uppföljning och forskning är att stödja socialt, ekologiskt och ekonomiskt hållbar samexistens med skarvar genom information av hög kvalitet.
Finland’s Great Cormorant population grew by more than ten per cent29.8.2024 14:02:48 EEST | Press release
Approximately 31,950 cormorant (Phalacrocorax carbo sinensis) nests were counted in Finland during the summer 2024. The Finnish breeding population increased by 14 per cent (about 4,035 nests) from the previous summer. Apparently, the influx of cormorants from other Baltic Sea countries started already in the previous year and has now increased the breeding population by about a quarter after a relatively stable period in 2015–2022. The aim of long-term monitoring and research is to support socially, ecologically, and economically sustainable coexistence with cormorants by providing high-quality information.
Suomen merimetsokanta kasvoi yli kymmenen prosenttia29.8.2024 12:01:16 EEST | Tiedote
Kesällä 2024 merimetson pesiä laskettiin Suomessa noin 31 950 kappaletta. Pesimäkanta kasvoi edelliskesästä 14 prosenttia, noin 4 035 pesää. Ilmeisesti jo viime vuonna alkanut tulomuutto muista Itämeren maista on kasvattanut pesimäkantaa noin neljänneksellä melko vakaan jakson 2015–2022 jälkeen. Pitkäjänteisen seurannan ja tutkimuksen tavoitteena on tukea merimetson ja ihmisen sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää rinnakkaiseloa.
Sammandrag av den riksomfattande översikten över cyanobakterier juni–augusti 2024: I år observerades blomningar av cyanobakterier särskilt i öppna havsområden och vid kusten, i insjöarna varierade algläget29.8.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Den varma försommaren tidigarelade observationerna av cyanobakterier (blågröna alger) särskilt i Finska vikens havsområden. Blomningarna av cyanobakterier nådde sin kulmen i de södra och sydvästra kust- och havsområdena under juni–juli. Algläget i insjöarna varierade under sommaren till följd av det varierande vädret, och de rikligaste blomningarna observerades i huvudsak i södra och mellersta Finland.
Summary of the national blue-green algae monitoring June-August 2024: This year, blue-green algae blooms were observed especially in open sea and coastal areas, whereas the blue-green algae situation in inland waters varied29.8.2024 08:30:00 EEST | Press release
The warm weather in early summer brought forward blue-green algae observations, especially in the sea areas of the Gulf of Finland. In southern and south-west coastal and open sea areas, the peak of blue-green algae blooms was in June and July. The blue-green algae situation in inland waters varied, as a result of varying weather during the summer, and the most abundant blue-green algae blooms were observed mainly in Southern and Central Finland.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme