Suomessa alkaa jättimäinen 12 000 potilaan tutkimus, jolla pyritään ennaltaehkäisemään sydänsairauksia

Suomessa alkaa laaja kansainvälinen sydänsairauksien ennaltaehkäisyyn keskittyvä kliininen CoroPrevention-tutkimus. Tutkimus on saanut 20 miljoonan euron rahoituksen Euroopan Unionin Horisontti 2020 -ohjelmasta ja siihen osallistuu 12 000 sydänpotilasta EU-maista, joissa ennaltaehkäisy on heikolla tasolla. Suomen lisäksi Portugalista, Kreikasta, Italiasta, Puolasta ja Saksasta. 

”Tavoitteena on luoda uusi ennaltaehkäisevä hoitopolku ja samalla sisällyttää se osaksi eurooppalaisia hoitosuosituksia. Näin se tulisi laajamittaiseen käyttöön”, tutkimusta johtava Reijo Laaksonen Tampereen Sydän- ja verisuonitautien tutkimuskeskuksesta ja Zora Biosciences Oy:stä sanoo.

Euroopanlaajuisessa tutkimuksessa suomalaiset innovaatiot ovat keskeisessä asemassa. Tutkimuksessa hyödynnetään espoolaisen Zoran kehittämää Hertta-keramiditestiä sekä Oulussa kehitettyä digitaalista Onnikka -elintapaohjausta ja yhdistetään ne Euroopan Kardiologiyhdistys ESC:n elintapaohjeisiin.

”Yhtiömme kehittämä Hertta, keramiditesti, on yli kymmenen vuoden työn jälkeen saamassa arvoisensa paikan Euroopan sydäntautien ennaltaehkäisyn ytimessä. Mikäli tutkimus päätyy suosittelemaan keramiditestiä osana korkean riskin potilaiden tunnistamista ja uutta elintapoihin perustuvaa valmennusta voimme olla ylpeitä, että olemme olleet luomassa Suomesta käsin uutta hoitopolkua ja sitä mahdollistavaa diagnostiikkaa”, Reini Hurme Zora Biosciences Oy:stä sanoo.

Vähemmän kuluja ja sydänsairauksia

Kunnianhimoisen hankkeen tavoitteena on alentaa terveydenhuollon kustannuksia ja vähentää sydänsairauksia. Euroopassa on arvioitu sydänsairauksien maksavan yhteiskunnalle kaikkiaan 210 miljardia vuodessa. Valtaosa uusivista sydänkohtauksista olisi vältettävissä tehokkaalla ennaltaehkäisyllä. 

“Esimerkiksi sepelvaltimotautia sairastavat saavat keskussairaaloissa ja yliopistosairaaloissa erittäin tasokasta sairaalahoitoa. Kotiuttamisen jälkeen hoidossa on isoja alueellisia eroja, ja kaikkia mahdollisuuksia sydänkohtausten uusimisen estossa ei hyödynnetä” sanoo HUS:in sydäntautien professori Juha Sinisalo. 

Tutkimuksessa painotetaan elintapamuutosten vaikutusta sydänkohtausten ennaltaehkäisyssä. Tämän vuoksi ohjelmaan kuuluu tehostettua elintapavalmennusta ja elintapamuutosten toteutumista seurataan digitaalisin keinoin. Myös lääkehoitoa optimoidaan ja osallistujien asenteita lääkehoitoa kohtaan pyritään muokkaamaan. Moni sydäntautipotilas näet lopettaa pysyväksi tarkoitetun lääkityksen jo ensimmäisen vuoden aikana.

”Potilaiden kannalta lopputulos on, että äkkinäisiä sydäninfarkteja ja -kuolemia tapahtuu vähemmän ja he pysyvät työkykyisinä pidempään. Yhteisön kannalta tuloksena on, että terveydenhuollon kustannukset alenevat”, sanoo tutkimusjohtaja Reijo Laaksonen.