Suomi tarvitsee ammattiosaajia - ammatillinen koulutus ei voi olla säästökohde
Osaamis- ja koulutustason nostamiseksi tarvitaan sekä vahvaa ammattiosaamista että korkeampaa osaamista. Koulutusjärjestelmän kehittämistä tulee tehdä pitkäjänteisesti ja tiiviisti yhteistyössä työelämän ja muiden sidosryhmien kanssa. Osaamisen merkitys korostuu vihreässä siirtymässä.
Ammatillista koulutusta ja sen tarjontaa ei voida tarkastella vain perusopetuksen päättävän ikäluokan lähtökohdista. Ammatillisen koulutuksen rooli korostuu työuran muutoksissa erityisesti aikuisille alanvaihtajille. Työurien pidentäminen edellyttää, että yksilöillä on mahdollisuus kehittää osaamistaan läpi työuran. Ammatillisella koulutuksella on merkittävä rooli myös maahanmuuttajien työllistymisen edellytysten rakentajana.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on nostanut esiin, että useampien samantasoisten ammatillisten tutkintojen suorittamista tulisi vähentää. Asia ei ole näin yksiselitteinen. Työn ja työelämän nopean muutoksen vuoksi suurella todennäköisyydellä jokainen tarvitsee työuransa aikana omaa osaamistaan uudistavaa tai laajentavaa tutkintoihin tai niiden osiin perustuvaa koulutusta. Tästä syystä koulutustarve tulee aina arvioida työelämän ja yksilöllisen tarpeen perusteella.
Koulutusjärjestelmän tulee tarjota myös tulevaisuudessa mahdollisuuksia ammatinvaihtoon. On tärkeää tunnistaa toimialojen erilaiset osaamistarpeet. Merkittävä tarve osaavasta työvoimasta on säännellyillä aloilla, joiden työtehtäviin pätevöityminen tapahtuu tutkintokoulutuksen kautta.
Koulutusjärjestelmämme tunnetaan maailmalla siitä, että ammatillisen koulutuksen jälkeen on mahdollista jatkaa opintoja korkeakoulutuksessa. Tästä on pidettävä kiinni myös tulevaisuudessa.
Tavoite korkeakoulutuksesta joka toiselle ikäluokasta ei ole mahdollista ilman, että huolehdimme myös ammatillisen koulutuksen resursseista ja laadusta. Työurien pidentäminen edellyttää ammatillisen koulutuksen kehittämistä siten, että opiskelijat saavat työelämän tarpeisiin osuvaa ammattiosaamista ja samanaikaisesti nykyistä paremmat jatko-opintovalmiudet.
Yhteyshenkilöt
AKAVA, johtaja Pekka Piispanen
Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry, toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu
Elinkeinoelämän keskusliitto EK, johtaja Ulla Heinonen
Elinkeinoelämän Oppilaitokset EOL ry, toiminnanjohtaja Soile Koriseva
Finlands Svenska Skolungdomsförbund, förbundsordförande Cecilia Huhtala
Keskuskauppakamari, varatoimitusjohtaja Johanna Sipola
Kirkon työmarkkinalaitos, neuvottelupäällikkö Ulla Westermarck
Kunta- ja hyvinvointityönantajat KT, neuvottelujohtaja Hannu Freund
MTK, koulutusjohtaja Susanna Kumpulainen
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen
Suomen ammattiin opiskelevien liitto - SAKKI ry, puheenjohtaja Aale Päivinen
Suomen Ammattikoulutuksen Johtajat SAJO ry, puheenjohtaja Maija Aaltola
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, johtaja Saana Siekkinen
Suomen Kuntaliitto ry, varatoimitusjohtaja Hanna Tainio
Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry, puheenjohtaja Venla Tilli
STTK ry, johtaja Taina Vallander
Suomen Yrittäjät, ekonomisti Petri Malinen
Sivistystyönantajat, johtaja Heikki Kuutti Uusitalo
Tietoja julkaisijasta

Pitkänsillanranta 3
00530 Helsinki
020 774 000https://www.sak.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry - Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC rf
Työnhakijoiden palveluprosessista on tulossa monimutkainen ja kohtuuton työttömille28.3.2025 08:30:25 EET | Tiedote
SAK kritisoi hallituksen suunnitelmaa kiristää työttömien työnhakuvelvoitetta. Velvoittavuuden lisääminen ei edistä työllistymistä, mutta lisää byrokratiaa ja turhien työhakemuksien määrää.
SAK esittää jatkuvan oppimisen tukea työn ohessa opiskeluun24.3.2025 09:00:00 EET | Tiedote
SAK esittää jatkuvan oppimisen tukea hallituksen lakkauttaman aikuiskoulutustuen tilalle. Tuki kohdentuisi erityisesti matalasti koulutetuille ja tukisi työntekijöiden osaamisen uudistamista esimerkiksi vihreän siirtymän ja digitalisaation tarpeisiin.
Irtisanomissuojan heikentämistä vastustaa 58 prosenttia palkansaajista19.3.2025 08:59:02 EET | Tiedote
Irtisanomissuojan heikennys ei maistu palkansaajille. Verianin tekemässä kyselyssä vastaajista 58 prosenttia vastustaa irtisanomissuojan heikennystä. 28 prosenttia kannatti ja 13 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.
SAK, Akava ja STTK: Suojelutyölaki Suomessa tarpeeton ja pohjoismaisittain poikkeuksellinen13.3.2025 14:00:39 EET | Tiedote
Palkansaajien keskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK pitävät hallituksen esittämää suojelutyön sääntelyä tarpeettomana. Suomessa suojelutyön järjestäminen ei ole aiheuttanut merkittäviä ongelmia, eikä sekava lainsäädäntö ratkaise ristiriitatilanteita.
Sosiaaliturvan leikkaukset vaikeuttavat työssäkäyntiä ja lisäävät köyhyyttä12.3.2025 13:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen sosiaaliturvan leikkaukset vaikeuttavat pienituloisten työssäkäyntiä ja ovat pudottamassa 100 000 suomalaista köyhyysrajan alapuolelle. Taloudellisen eriarvoisuuden kasvu voi tulevaisuudessa haastaa yhteiskunnan vakautta ja ruokkia ääriajattelua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme