Suomi tarvitsee ammattiosaajia - ammatillinen koulutus ei voi olla säästökohde
Osaamis- ja koulutustason nostamiseksi tarvitaan sekä vahvaa ammattiosaamista että korkeampaa osaamista. Koulutusjärjestelmän kehittämistä tulee tehdä pitkäjänteisesti ja tiiviisti yhteistyössä työelämän ja muiden sidosryhmien kanssa. Osaamisen merkitys korostuu vihreässä siirtymässä.
Ammatillista koulutusta ja sen tarjontaa ei voida tarkastella vain perusopetuksen päättävän ikäluokan lähtökohdista. Ammatillisen koulutuksen rooli korostuu työuran muutoksissa erityisesti aikuisille alanvaihtajille. Työurien pidentäminen edellyttää, että yksilöillä on mahdollisuus kehittää osaamistaan läpi työuran. Ammatillisella koulutuksella on merkittävä rooli myös maahanmuuttajien työllistymisen edellytysten rakentajana.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on nostanut esiin, että useampien samantasoisten ammatillisten tutkintojen suorittamista tulisi vähentää. Asia ei ole näin yksiselitteinen. Työn ja työelämän nopean muutoksen vuoksi suurella todennäköisyydellä jokainen tarvitsee työuransa aikana omaa osaamistaan uudistavaa tai laajentavaa tutkintoihin tai niiden osiin perustuvaa koulutusta. Tästä syystä koulutustarve tulee aina arvioida työelämän ja yksilöllisen tarpeen perusteella.
Koulutusjärjestelmän tulee tarjota myös tulevaisuudessa mahdollisuuksia ammatinvaihtoon. On tärkeää tunnistaa toimialojen erilaiset osaamistarpeet. Merkittävä tarve osaavasta työvoimasta on säännellyillä aloilla, joiden työtehtäviin pätevöityminen tapahtuu tutkintokoulutuksen kautta.
Koulutusjärjestelmämme tunnetaan maailmalla siitä, että ammatillisen koulutuksen jälkeen on mahdollista jatkaa opintoja korkeakoulutuksessa. Tästä on pidettävä kiinni myös tulevaisuudessa.
Tavoite korkeakoulutuksesta joka toiselle ikäluokasta ei ole mahdollista ilman, että huolehdimme myös ammatillisen koulutuksen resursseista ja laadusta. Työurien pidentäminen edellyttää ammatillisen koulutuksen kehittämistä siten, että opiskelijat saavat työelämän tarpeisiin osuvaa ammattiosaamista ja samanaikaisesti nykyistä paremmat jatko-opintovalmiudet.
Yhteyshenkilöt
AKAVA, johtaja Pekka Piispanen
Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry, toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu
Elinkeinoelämän keskusliitto EK, johtaja Ulla Heinonen
Elinkeinoelämän Oppilaitokset EOL ry, toiminnanjohtaja Soile Koriseva
Finlands Svenska Skolungdomsförbund, förbundsordförande Cecilia Huhtala
Keskuskauppakamari, varatoimitusjohtaja Johanna Sipola
Kirkon työmarkkinalaitos, neuvottelupäällikkö Ulla Westermarck
Kunta- ja hyvinvointityönantajat KT, neuvottelujohtaja Hannu Freund
MTK, koulutusjohtaja Susanna Kumpulainen
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen
Suomen ammattiin opiskelevien liitto - SAKKI ry, puheenjohtaja Aale Päivinen
Suomen Ammattikoulutuksen Johtajat SAJO ry, puheenjohtaja Maija Aaltola
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, johtaja Saana Siekkinen
Suomen Kuntaliitto ry, varatoimitusjohtaja Hanna Tainio
Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry, puheenjohtaja Venla Tilli
STTK ry, johtaja Taina Vallander
Suomen Yrittäjät, ekonomisti Petri Malinen
Sivistystyönantajat, johtaja Heikki Kuutti Uusitalo
Tietoja julkaisijasta
![Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry - Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC rf](/data/images/00149/dd31d13a-2d21-47c9-ba93-7ba8a83d8cae-w_300_h_250.png)
Pitkänsillanranta 3
00530 Helsinki
020 774 000https://www.sak.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry - Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC rf
SAK, Akava ja STTK vastustavat yhteistoimintalakiin esitettyjä muutoksia28.6.2024 10:33:20 EEST | Tiedote
Palkansaajien keskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK eivät hyväksy yhteistoimintalakiin esitettyjä muutoksia ja ovat jättäneet yhdessä eriävän mielipiteen lain muuttamista koskevaan mietintöön.
En lagstadgad arbetsmarknadsmodell ökar instabiliteten på arbetsmarknaden och äventyrar främjandet av lönejämställdhet27.6.2024 08:09:57 EEST | Tiedote
FFC kritiserar regeringen för att äventyra den finländska arbetsmarknadsmodellen och försämra möjligheterna att rätta till ojämställdheten i lönerna. FFC anser att den lagstadgade arbetsmarknadsmodell som regeringen föreslår är onödig och hotar riksmedlarens oberoende och opartiskhet.
Lakisääteinen työmarkkinamalli lisää työmarkkinoiden epävakautta ja vaarantaa palkkatasa-arvon edistämisen27.6.2024 07:57:00 EEST | Tiedote
SAK arvostelee hallitusta Suomen työmarkkinamallin vaarantamisesta ja palkkauksen epätasa-arvon korjausmahdollisuuksien heikentämisestä. Hallituksen ehdottama lakisääteinen työmarkkinamalli on SAK:n mielestä tarpeeton ja uhkaa valtakunnansovittelijan riippumattomuutta ja puolueettomuutta.
FFC:s Jarkko Eloranta: Nu gör regeringen så att också de sjuka hamnar i trångmål5.6.2024 09:37:52 EEST | Tiedote
Regeringen underskattar de konsekvenser som dess nedskärningar får för arbetstagarnas vardag. Det säger fackcentralen FFC:s ordförande Jarkko Eloranta. De nedskärningar i bostadsbidraget och utkomstskyddet för arbetslösa som regeringen redan har genomfört, försvårar livet för många människor. De värsta nedskärningarna inom utkomstskyddet för arbetslösa har dock fortfarande inte trätt i kraft. Regeringens nästa steg är att göra så att också de sjuka hamnar i trångmål: den planerar bland annat att göra den första sjukdagen oavlönad och genomföra stora nedskärningar i sjukdagpenningen.
SAK:n Jarkko Eloranta: Hallitus ajaa seuraavaksi ahdinkoon sairaat5.6.2024 09:23:27 EEST | Tiedote
SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan hallitus väheksyy leikkaustensa vaikutuksia työntekijöiden arkeen. Jo tehdyt asumistuen ja työttömyysturvan leikkaukset vaikeuttavat ihmisten elämää. Työttömyysturvan pahimmat leikkaukset ovat vielä edessä. Hallitus ajaa seuraavaksi ahdinkoon myös sairaat: se muun muassa valmistelee ensimmäisen sairauspäivän palkattomuutta eli sairaussakkoa ja isoja leikkauksia sairauspäivärahaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme