Suomi tarvitsee ammattiosaajia - ammatillinen koulutus ei voi olla säästökohde
Osaamis- ja koulutustason nostamiseksi tarvitaan sekä vahvaa ammattiosaamista että korkeampaa osaamista. Koulutusjärjestelmän kehittämistä tulee tehdä pitkäjänteisesti ja tiiviisti yhteistyössä työelämän ja muiden sidosryhmien kanssa. Osaamisen merkitys korostuu vihreässä siirtymässä.
Ammatillista koulutusta ja sen tarjontaa ei voida tarkastella vain perusopetuksen päättävän ikäluokan lähtökohdista. Ammatillisen koulutuksen rooli korostuu työuran muutoksissa erityisesti aikuisille alanvaihtajille. Työurien pidentäminen edellyttää, että yksilöillä on mahdollisuus kehittää osaamistaan läpi työuran. Ammatillisella koulutuksella on merkittävä rooli myös maahanmuuttajien työllistymisen edellytysten rakentajana.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on nostanut esiin, että useampien samantasoisten ammatillisten tutkintojen suorittamista tulisi vähentää. Asia ei ole näin yksiselitteinen. Työn ja työelämän nopean muutoksen vuoksi suurella todennäköisyydellä jokainen tarvitsee työuransa aikana omaa osaamistaan uudistavaa tai laajentavaa tutkintoihin tai niiden osiin perustuvaa koulutusta. Tästä syystä koulutustarve tulee aina arvioida työelämän ja yksilöllisen tarpeen perusteella.
Koulutusjärjestelmän tulee tarjota myös tulevaisuudessa mahdollisuuksia ammatinvaihtoon. On tärkeää tunnistaa toimialojen erilaiset osaamistarpeet. Merkittävä tarve osaavasta työvoimasta on säännellyillä aloilla, joiden työtehtäviin pätevöityminen tapahtuu tutkintokoulutuksen kautta.
Koulutusjärjestelmämme tunnetaan maailmalla siitä, että ammatillisen koulutuksen jälkeen on mahdollista jatkaa opintoja korkeakoulutuksessa. Tästä on pidettävä kiinni myös tulevaisuudessa.
Tavoite korkeakoulutuksesta joka toiselle ikäluokasta ei ole mahdollista ilman, että huolehdimme myös ammatillisen koulutuksen resursseista ja laadusta. Työurien pidentäminen edellyttää ammatillisen koulutuksen kehittämistä siten, että opiskelijat saavat työelämän tarpeisiin osuvaa ammattiosaamista ja samanaikaisesti nykyistä paremmat jatko-opintovalmiudet.
Yhteyshenkilöt
AKAVA, johtaja Pekka Piispanen
Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry, toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu
Elinkeinoelämän keskusliitto EK, johtaja Ulla Heinonen
Elinkeinoelämän Oppilaitokset EOL ry, toiminnanjohtaja Soile Koriseva
Finlands Svenska Skolungdomsförbund, förbundsordförande Cecilia Huhtala
Keskuskauppakamari, varatoimitusjohtaja Johanna Sipola
Kirkon työmarkkinalaitos, neuvottelupäällikkö Ulla Westermarck
Kunta- ja hyvinvointityönantajat KT, neuvottelujohtaja Hannu Freund
MTK, koulutusjohtaja Susanna Kumpulainen
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen
Suomen ammattiin opiskelevien liitto - SAKKI ry, puheenjohtaja Aale Päivinen
Suomen Ammattikoulutuksen Johtajat SAJO ry, puheenjohtaja Maija Aaltola
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, johtaja Saana Siekkinen
Suomen Kuntaliitto ry, varatoimitusjohtaja Hanna Tainio
Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry, puheenjohtaja Venla Tilli
STTK ry, johtaja Taina Vallander
Suomen Yrittäjät, ekonomisti Petri Malinen
Sivistystyönantajat, johtaja Heikki Kuutti Uusitalo
Tietoja julkaisijasta
Pitkänsillanranta 3
00530 Helsinki
020 774 000https://www.sak.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry - Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC rf
SAK:n Eloranta edustajistossa: Taloutemme kestää 10 %:n palkankorotukset21.11.2024 10:16:00 EET | Tiedote
SAK:n seitsemän ammattiliiton julkaisema sama palkankorotustavoite järkytti työnantajaleirin. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ihmettelee tätä puheessaan SAK:n edustajistolle.
Työmarkkinakeskusjärjestöt: Työ- ja osaamisperusteinen maahanmuutto on mahdollisuus, jota ei saa ohittaa20.11.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Työ- ja osaamisperusteisen maahanmuuton avulla voidaan merkittävästi lisätä työikäisen väestön osuutta ja talouden kantokykyä. Viime vuosien hyvän kehityksen jatkuminen vaatii aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa.
Industrifackets Riku Aalto: Målet är en löneförhöjning på 10 procent13.11.2024 10:09:48 EET | Pressmeddelande
Medlemsföreningarna i Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC meddelar att de siktar på en löneförhöjning på 10 procent. Målet är 6 procent det första året, en ökning i månadslönen på minst 150 euro. Det andra året är målet 4 procent, en ökning i månadslönen på minst 100 euro.
Teollisuusliiton Riku Aalto: Palkankorotustavoitteemme on 10 prosenttia13.11.2024 10:08:48 EET | Tiedote
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n jäsenliitot kertovat tavoittelevansa kymmenen prosentin palkankorotusta. Tavoitteena on ensimmäiselle vuodelle 6 prosenttia, vähintään 150 euroa kuukausipalkkaan. Toiselle vuodelle tavoitteena on 4 prosenttia, vähintään 100 euroa kuukausipalkkaan.
COP29: Työntekijät tarvitsevat ilmastorahoitusta oikeudenmukaisen siirtymän edistämiseen11.11.2024 07:27:00 EET | Tiedote
Uusi kunnianhimoinen pitkän aikavälin sopu ilmastorahoituksesta on SAK:n, Akavan ja STTK:n keskeinen tavoite YK:n COP29-ilmastokonferenssissa. Vähähiiliseen talouteen siirryttäessä ilmastorahoitus mahdollistaa reilun murroksen työntekijöille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme