Suomi toi 34 % energiastaan Venäjältä vuonna 2021 – maakaasussa arvioitu osuus 92 %
Tilastokeskus ja Luonnonvarakeskus laskivat Venäjältä tuodun energian osuuden energian kokonaiskulutuksesta energialähteittäin vuoden 2021 ennakkotiedoista. Venäjän osuus kulutuksesta on suurinta fossiilisissa polttoaineissa. Maakaasun energiakäytöstä 92 prosenttia oli peräisin Venäjältä. Fossiilisen öljyn kohdalla osuus oli 67 prosenttia ja hiilen 52 prosenttia. Osuudet selvitettiin nyt ensimmäistä kertaa.
”Suomella ei ole omaa fossiilisten polttoaineiden tuotantoa. Siten ei ole yllättävää, että niitä tuodaan Suomeen merkittäviä määriä Venäjältä, joka on yksi maailman suurimpia fossiilisten polttoaineiden tuottajia ja viejiä”, tiivistää Tilastokeskuksen yliaktuaari Ville Maljanen.
Uusiutuvissa energialähteissä Venäjän osuus on luonnollisesti paljon pienempi. Ainoastaan puupolttoaineiden kohdalla on tuontia Venäjältä. Suomessa vuonna 2021 käytetyistä puupolttoaineista venäläistä alkuperää oli 13 prosenttia. Ydinenergian käytöstä Venäjän tuonnin osuus viime vuonna oli 36 prosenttia. Sähkön nettotuonti vaihtelee voimakkaasti vuodesta toiseen – vuonna 2021 Venäjän osuus siitä oli 51 prosenttia.
”Venäjän tuonnin osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta on merkittävä, eikä sen korvaaminen ole helppoa, koska monet muutkin maat haluavat korvata venäläisen tuontienergian. Toimiin on kuitenkin jo ryhdytty ja on mielenkiintoista nähdä, miten alas Venäjän osuus laskee tänä vuonna”, Maljanen sanoo.
Kaikesta tavaratuonnista Suomeen Venäjän osuus oli 12 prosenttia vuonna 2021. Tästä taas energiatuotteiden osuus oli 62 prosenttia. Tullin ulkomaankauppatilaston tietojen perusteella energiatuotteiden tuonnin arvosta selvästi eniten on tullut juuri Venäjältä.
Energiatuotteiden tuonnin arvo nousi selvästi vuoden 2021 lopulla, ja nousu näkyi myös Venäjän tuonnin arvossa. Tämä johtui fossiilisten polttoaineiden hintojen noususta, josta on kerrottu tarkemmin Tilastokeskuksen energian hinnat -tilaston julkistuksessa (10.3.2022).
Venäjältä tuodun energian osuuden laskeminen energian kokonaiskulutuksesta ei ole aivan yksinkertaista ja siihen liittyy epävarmuuksia sekä oletuksia. Suomeen esimerkiksi tuodaan Virosta maakaasua, josta osa on alun perin peräisin Venäjältä, ja öljytuotteita taas Suomi myös vie eteenpäin muihin maihin. Laskelmien tekotapa on esitelty tarkemmin tuoreessa katsauksessamme.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yliaktuaari Ville Maljanen, ville.maljanen@tilastokeskus.fi, p. 0295 512 691
Ville MaljanenYliaktuaari
Puh:029 551 2691ville.maljanen@tilastokeskus.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Harva palkansaaja voi vaikuttaa paljon työnsä ekologiseen kestävyyteen1.10.2024 08:02:00 EEST | Tiedote
Vain 3 % palkansaajista koki voivansa vaikuttaa työtapojensa tai oman työnsä ekologiseen kestävyyteen paljon ja 9 % melko paljon vuonna 2023. Jonkin verran pystyi vaikuttamaan 47 % palkansaajista. Asiaa selvitettiin nyt ensimmäistä kertaa Tilastokeskuksen työolotutkimuksessa.
Julkisyhteisöjen velkasuhde nousi uudelle kymmenluvulle30.9.2024 08:00:51 EEST | Tiedote
Julkisyhteisöjen EDP-velka eli nimellishintainen sulautettu bruttovelka nousi vuoden 2024 toisella neljänneksellä reiluun 219 miljardiin euroon. Velka kasvoi vuodentakaiseen verrattuna 15,6 miljardilla. Edellisestä neljänneksestä velkasumma nousi 5,7 miljardilla eurolla.
Mediaaniansiot lähes identtiset hyvinvointialueilla ja kunnissa – koulutustaustoissa isoja eroja25.9.2024 08:03:11 EEST | Tiedote
Kuntien ja hyvinvointialueiden työntekijöiden mediaaniansiot olivat lähes samalla tasolla vuonna 2023, vaikka sektorien palkansaajien ammatit ja koulutustaustat eroavat selvästi toisistaan. Näistä sektoreista julkaistiin tietoa nyt ensimmäistä kertaa paikallishallinnon palkat -tilastossa, sillä hyvinvointialueiden toiminta alkoi sote-uudistuksen myötä vuoden 2023 alusta.
Vuokralla asuvia asuntokuntia jo yli miljoona20.9.2024 08:02:41 EEST | Tiedote
Vuokralla asuvien asuntokuntien määrä ylitti miljoonan rajan vuonna 2023. Vuoden lopussa vuokralla asui 1,02 miljoonaa asuntokuntaa. Määrä nousi 2,2 prosenttia vuotta aiemmasta.
Innostus sijoittamista kohtaan kasvaa: Jo yli kolmanneksella väestöstä rahastosijoituksia tai osakkeita19.9.2024 08:01:10 EEST | Tiedote
Sijoitusrahastojen ja pörssiosakkeiden omistaminen on yleistynyt viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana. Kun vuonna 2013 omistajia oli noin neljännes asuntoväestöstä, vuoden 2023 lopussa heitä oli jo yli kolmannes eli liki kaksi miljoonaa henkilöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme