Syke Policy Brief: Luontokatoa voidaan torjua ennallistamalla
Ennallistamisella pyritään palauttamaan ekologisesti heikentynyt tai vaurioitunut elinympäristö luonnon monimuotoisuuden kannalta suotuisaan tilaan. Elinympäristöjen ennallistaminen palauttaa ekosysteemien toimintoja, jotka ovat edellytys koko yhteiskuntamme kestävyydelle. Ennallistaminen myös edistää ekosysteemien resilienssiä eli palautumiskykyä esimerkiksi tulvan, kuivuuden tai hyönteistuhojen jäljiltä.
”Ennallistamisesta saadaan vaikuttavinta, kun sille määritellään kansalliset, mitattavat tavoitteet, joihin kaikki yhteiskunnan sektorit sitoutuvat. Ennallistamisen onnistumisessa oleellista on, että siihen saadaan mukaan sekä maanomistajat, yrittäjät, kansalaiset että viranomaiset. Lisäksi mukaan tarvitaan toimialat, joiden aiheuttamaa haittaa ennallistamisella korvataan”, painottaa Syken pääjohtaja Leif Schulman.
”Ennallistamistoimilla voidaan korjata ihmisen aiheuttamaa haittaa luonnolle, mutta ennallistaminen ei oikeuta tuhoamaan luontoa toisaalla. Voidaan myös sanoa, että suojelu ja hyvän tilan ylläpito on käytännössä aina halvempaa ja tehokkaampaa, kuin aiheutettujen vahinkojen korjaaminen” korostaa Syken tutkimusjohtaja Eeva Primmer.
Kokonaisvaltaiselle ennallistamiselle on Suomessa tarvetta
”Suomen metsäluontotyypeistä 76 prosenttia on uhanalaisia, joten on ymmärrettävää, että huomattavasta metsäpinta-alasta huolimatta ennallistamisen ja suojelun tarpeita on paljon”, sanoo erikoissuunnittelija Aija Kukkala Sykestä. Suoluonto on kärsinyt ojituksista ja muusta käytöstä niin, että 60 prosenttia suopinta-alasta ei ole enää luonnontilaista. Sisävesistä uhanalaisimpia luontotyyppejä ovat virtavedet ja lähteiköt. Kaikkiaan sisävesien luontotyypeistä on uhanalaisia 20 prosenttia.
”Ennallistamisen onnistumisessa oleellista on kohdentaa toimet riittävän suuriin kokonaisuuksiin. Esimerkiksi valuma-aluetason suunnittelulla voidaan varmistaa, ettei vesistön yläjuoksulla tehty metsäojitus vaaranna vesistön tilaa alajuoksulla”, jatkaa Kukkala.
Eteläisessä Suomessa tarve ennallistamiselle on suuri, koska siellä suurin osa luonnosta on voimakkaan käyttöpaineen alla. Esimerkiksi Etelä-Suomen kaikista purouomista vain prosentti on luonnontilassa. Syy purojen heikkoon tilaan ovat valuma-alueen maankäyttö. Erityisesti metsäojitus ja hakkuut ovat muuttaneet puroluonnon tilaa.
Purojen ennallistaminen vaatii muutoksia ohjauskeinoihin. Vesilain ojitussääntelyä olisi kehitettävä ympäristöystävällisempään suuntaan ja metsälakia muutettava niin, että kaikkien purojen, norojen ja lähteiden ympärille määritellään riittävän leveä puron ja rantametsän luontoarvot turvaava puustoinen suojavyöhyke. Lainsäädännöllä tulisi velvoittaa maanomistajia lisäämään mailleen luonnontilaisuutta edistäviä rakennepiirteitä, kuten säästöpuuta ja lahopuuta. Metsänomistajilla on yleisesti tahtotila ja kiinnostus suojella pienvesiä omissa metsissään.
Vaikutuksia seurattava järjestelmällisesti
”Pelkästään ennallistamistoimien tekeminen ei riitä, sillä vaikuttavuuden arvioimiseksi ja kokonaiskuvan saamiseksi ennallistettuja alueita on tärkeää seurata pitkällä aikavälillä, koska ennallistamisen vaikutukset ja hyödyt tulevat esille viiveellä” korostaa erikoistutkija Saija Koljonen Sykestä.
”Lisäksi sekä ennallistettavia kohteita että ennallistamistoimia koskevat tiedot ovat nykyisin hajallaan. Käytännössä alueellisen kohdentamisen hahmottamiseksi ennallistamistoimet, seurantatulokset ja luontovaikutukset tulisi koota yhteen”, jatkaa Koljonen.
Ennallistamisen rahallisten hyötyjen arviointiin tarvitaan menetelmiä. ”Hyötyjä kannattaa verrata elinympäristön heikentymisen aiheuttamiin kustannuksiin. Hyötyjen ja kustannusten arvioinnissa on tärkeä tunnistaa myös hyötyjät ja maksajat. Vaikka ennallistamisen taloudellisten hyötyjen arviointi onkin vaikeaa, menetelmien kehittämiseen tulee panostaa”, painottaa Eeva Primmer. Ennallistamin lisää luonnon ihmiselle tuottamien hyötyjen määrää ja laatua.
Ennallistamisen rahoitus tulisi perustua luonnonsuojelulliseen arvoon
Ennallistamistoimia, niiden tarkoituksenmukaista sijoittumista ja priorisointia tulisi ohjata lainsäädännön lisäksi tukipolitiikalla. ”Tukien tulisi EU:n tukisääntelyn rajoissa perustua kohteen kansalliseen ja maisematason luonnonsuojelulliseen arvoon ja samalla tuen suuruuden tulisi riippua ennallistamisella saavutettavasta hyödystä”, sanoo erikoistutkija Minna Pappila Sykestä ja jatkaa:
”Aiheuttaja maksaa -periaatteen käyttöönotto luontoa muuttavien hankkeiden yhteydessä kannustaisi haittojen vähentämiseen ja siihen liitetyllä kompensaatiovelvoitteella ennallistamista voitaisiin kohdentaa sinne, missä se on kustannustehokkainta.”
Jatkossa ekologisen kompensaation markkinat voisivat tuoda ennallistamiseen ja luonnon hyvän tilan ylläpitoon yksityissektorin rahoitusta. Ennallistamisen uudet toimintamallit ja innovaatiot luovat työpaikkoja ja laajempi ympäristövastuun toteuttaminen voi parantaa kilpailukykyä.
Syke Policy Brief 23.3.2023 :Luontokatoa voidaan torjua ennallistamalla (Issuu.com)
Lisätietoa
Erikoistutkija Saija Koljonen (ennallistaminen, vesiympäristö), Syke
etunimi.sukunimi@syke.fi p. 0295 251 791
Erikoissuunnittelija Aija Kukkala (ennallistaminen, suojelualueet), Syke
etunimi.sukunimi@syke.fi p. 0295 251 244
Erikoistutkija Minna Pappila (lainsäädäntö, luonnon monimuotoisuus), Syke
etunimi.sukunimi@syke.fi p. 0295 252 233
Kaikki Syke Policy Brief -julkaisut (Issuu.com)
Syke Policy Brief -julkaisut ovat päättäjille ja asiantuntijoille suunnattuja kannanottoja, joissa esitetään tiiviissä ja perustellussa muodossa SYKEn näkemys ja suositukset jostain ajankohtaisesta kysymyksestä.
Tutustu myös:
Luontokadon pysäyttäminen vaatii kattavampaa luontotietoa ja poikkihallinnollista yhteistyötä (sttinfo.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Observationerna av cyanobakterier har ökat något i insjöarna11.7.2024 14:50:43 EEST | Tiedote
Observationerna av cyanobakterier har ökat något i insjöarna i hela landet och observationer har gjorts ända till Lappland. På öppet hav finns det nu cyanobakterier i Finska viken och Skärgårdshavet, i södra Bottenhavet håller cyanobakterier på att utvecklas. I kustområdet har cyanobakterier fortfarande observerats huvudsakligen vid Nylands och Egentliga Finlands kuster och antalet observationer har knappt förändrats alls.
Slight increase in blue-green algae observations in inland waters11.7.2024 14:40:48 EEST | Press release
Blue-green algae observations have increased slightly throughout the country, and observations have been made even in Lapland. Blue-green algae now occur in the Gulf of Finland and the Archipelago Sea. In the southern part of the Bothnian Sea blue-green algae are just developing. Blue-green algae have still been observed in the coastal area, mainly on the coasts of Uusimaa and Southwest Finland, and the number of observations has not changed much.
Sinilevähavainnot sisävesillä lisääntyneet hieman11.7.2024 13:00:00 EEST | Tiedote
Sinilevähavainnot ovat hieman lisääntyneet sisävesillä koko maassa, ja havaintoja on tehty aina Lappia myöten. Avomerellä sinilevää on nyt Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Selkämeren eteläosassa sinilevä on vasta kehittymässä. Rannikkoalueella sinilevää on havaittu edelleen pääasiassa Uudenmaan ja Varsinais-Suomen rannikolla, eikä havaintojen määrä ole juurikaan muuttunut. Huom! Korjattu tiedotteen lopussa: Kuluvalla viikolla Järvi-meriwikin ja Vesi.fi:n kautta saatiin enemmän kansalaishavaintoja kuin viime viikolla.
The blue-green algae situation has remained stable since last week, unstable and windy weather slows down the growth of blue-green algae4.7.2024 13:06:23 EEST | Press release
The blue-green algae situation has remained stable since last week. In inland waters, blue-green algae observations have slightly decreased, and the algae situation in coastal areas has remained unchanged. In sea areas, windy weather has largely mixed blue-green algae with water mass. In recent days, blue-green algae have been observed especially in the west of Hanko and the Upinniemi open sea area.
Algläget har hållits stabilt sedan förra veckan, det instabila och blåsiga vädret dämpar ökningen av cyanobakterier4.7.2024 13:03:26 EEST | Tiedote
Algläget har varit stabilt sedan förra veckan. Observationerna av cyanobakterier har minskat något i insjöarna och algläget i kustområdena har förblivit oförändrat. I havsområdena har det blåsiga vädret till stor del blandat ihop cyanobakterierna med vattenmassan. Under de senaste dagarna har cyanobakterier observerats särskilt väster om Hangö och i Obbnäsfjärden.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme