Suomen ympäristökeskus

Syke Policy Brief: Luontokatoa voidaan torjua ennallistamalla

Jaa
EU:ssa valmistellaan ennallistamisasetusta, jonka toimeenpanoon myös Suomi varautuu. Vesistöjen, soiden ja metsien ennallistaminen korjaa ihmisen aiheuttamia haittoja luonnon monimuotoisuudelle. Luontokadon pysäyttäminen on välttämätöntä ekosysteemien ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Suomen ympäristökeskus hahmottelee uudessa Policy Brief -julkaisussaan, minkälaisia tarpeita Suomessa on ennallistamiselle ja mitä hyötyjä ennallistamistoimilla voidaan saavuttaa.

Ennallistamisella pyritään palauttamaan ekologisesti heikentynyt tai vaurioitunut elinympäristö luonnon monimuotoisuuden kannalta suotuisaan tilaan. Elinympäristöjen ennallistaminen palauttaa ekosysteemien toimintoja, jotka ovat edellytys koko yhteiskuntamme kestävyydelle. Ennallistaminen myös edistää ekosysteemien resilienssiä eli palautumiskykyä esimerkiksi tulvan, kuivuuden tai hyönteistuhojen jäljiltä.

”Ennallistamisesta saadaan vaikuttavinta, kun sille määritellään kansalliset, mitattavat tavoitteet, joihin kaikki yhteiskunnan sektorit sitoutuvat. Ennallistamisen onnistumisessa oleellista on, että siihen saadaan mukaan sekä maanomistajat, yrittäjät, kansalaiset että viranomaiset. Lisäksi mukaan tarvitaan toimialat, joiden aiheuttamaa haittaa ennallistamisella korvataan”, painottaa Syken pääjohtaja Leif Schulman.

”Ennallistamistoimilla voidaan korjata ihmisen aiheuttamaa haittaa luonnolle, mutta ennallistaminen ei oikeuta tuhoamaan luontoa toisaalla. Voidaan myös sanoa, että suojelu ja hyvän tilan ylläpito on käytännössä aina halvempaa ja tehokkaampaa, kuin aiheutettujen vahinkojen korjaaminen” korostaa Syken tutkimusjohtaja Eeva Primmer.

Kokonaisvaltaiselle ennallistamiselle on Suomessa tarvetta

”Suomen metsäluontotyypeistä 76 prosenttia on uhanalaisia, joten on ymmärrettävää, että huomattavasta metsäpinta-alasta huolimatta ennallistamisen ja suojelun tarpeita on paljon”, sanoo erikoissuunnittelija Aija Kukkala Sykestä. Suoluonto on kärsinyt ojituksista ja muusta käytöstä niin, että 60 prosenttia suopinta-alasta ei ole enää luonnontilaista. Sisävesistä uhanalaisimpia luontotyyppejä ovat virtavedet ja lähteiköt. Kaikkiaan sisävesien luontotyypeistä on uhanalaisia 20 prosenttia.

”Ennallistamisen onnistumisessa oleellista on kohdentaa toimet riittävän suuriin kokonaisuuksiin. Esimerkiksi valuma-aluetason suunnittelulla voidaan varmistaa, ettei vesistön yläjuoksulla tehty metsäojitus vaaranna vesistön tilaa alajuoksulla”, jatkaa Kukkala.

Eteläisessä Suomessa tarve ennallistamiselle on suuri, koska siellä suurin osa luonnosta on voimakkaan käyttöpaineen alla. Esimerkiksi Etelä-Suomen kaikista purouomista vain prosentti on luonnontilassa. Syy purojen heikkoon tilaan ovat valuma-alueen maankäyttö. Erityisesti metsäojitus ja hakkuut ovat muuttaneet puroluonnon tilaa.

Purojen ennallistaminen vaatii muutoksia ohjauskeinoihin. Vesilain ojitussääntelyä olisi kehitettävä ympäristöystävällisempään suuntaan ja metsälakia muutettava niin, että kaikkien purojen, norojen ja lähteiden ympärille määritellään riittävän leveä puron ja rantametsän luontoarvot turvaava puustoinen suojavyöhyke. Lainsäädännöllä tulisi velvoittaa maanomistajia lisäämään mailleen luonnontilaisuutta edistäviä rakennepiirteitä, kuten säästöpuuta ja lahopuuta. Metsänomistajilla on yleisesti tahtotila ja kiinnostus suojella pienvesiä omissa metsissään.

Vaikutuksia seurattava järjestelmällisesti

”Pelkästään ennallistamistoimien tekeminen ei riitä, sillä vaikuttavuuden arvioimiseksi ja kokonaiskuvan saamiseksi ennallistettuja alueita on tärkeää seurata pitkällä aikavälillä, koska ennallistamisen vaikutukset ja hyödyt tulevat esille viiveellä” korostaa erikoistutkija Saija Koljonen Sykestä.

”Lisäksi sekä ennallistettavia kohteita että ennallistamistoimia koskevat tiedot ovat nykyisin hajallaan. Käytännössä alueellisen kohdentamisen hahmottamiseksi ennallistamistoimet, seurantatulokset ja luontovaikutukset tulisi koota yhteen”, jatkaa Koljonen.

Ennallistamisen rahallisten hyötyjen arviointiin tarvitaan menetelmiä. ”Hyötyjä kannattaa verrata elinympäristön heikentymisen aiheuttamiin kustannuksiin. Hyötyjen ja kustannusten arvioinnissa on tärkeä tunnistaa myös hyötyjät ja maksajat. Vaikka ennallistamisen taloudellisten hyötyjen arviointi onkin vaikeaa, menetelmien kehittämiseen tulee panostaa”, painottaa Eeva Primmer. Ennallistamin lisää luonnon ihmiselle tuottamien hyötyjen määrää ja laatua.

Ennallistamisen rahoitus tulisi perustua luonnonsuojelulliseen arvoon

Ennallistamistoimia, niiden tarkoituksenmukaista sijoittumista ja priorisointia tulisi ohjata lainsäädännön lisäksi tukipolitiikalla. ”Tukien tulisi EU:n tukisääntelyn rajoissa perustua kohteen kansalliseen ja maisematason luonnonsuojelulliseen arvoon ja samalla tuen suuruuden tulisi riippua ennallistamisella saavutettavasta hyödystä”, sanoo erikoistutkija Minna Pappila Sykestä ja jatkaa:

”Aiheuttaja maksaa -periaatteen käyttöönotto luontoa muuttavien hankkeiden yhteydessä kannustaisi haittojen vähentämiseen ja siihen liitetyllä kompensaatiovelvoitteella ennallistamista voitaisiin kohdentaa sinne, missä se on kustannustehokkainta.”

Jatkossa ekologisen kompensaation markkinat voisivat tuoda ennallistamiseen ja luonnon hyvän tilan ylläpitoon yksityissektorin rahoitusta. Ennallistamisen uudet toimintamallit ja innovaatiot luovat työpaikkoja ja laajempi ympäristövastuun toteuttaminen voi parantaa kilpailukykyä.

Syke Policy Brief 23.3.2023 :Luontokatoa voidaan torjua ennallistamalla (Issuu.com) 

Lisätietoa

Erikoistutkija Saija Koljonen (ennallistaminen, vesiympäristö), Syke
etunimi.sukunimi@syke.fi p. 0295 251 791

Erikoissuunnittelija Aija Kukkala (ennallistaminen, suojelualueet), Syke
etunimi.sukunimi@syke.fi p. 0295 251 244

Erikoistutkija Minna Pappila (lainsäädäntö, luonnon monimuotoisuus), Syke
etunimi.sukunimi@syke.fi p. 0295 252 233

Kaikki Syke Policy Brief -julkaisut (Issuu.com)

Syke Policy Brief -julkaisut ovat päättäjille ja asiantuntijoille suunnattuja kannanottoja, joissa esitetään tiiviissä ja perustellussa muodossa SYKEn näkemys ja suositukset jostain ajankohtaisesta kysymyksestä.

Tutustu myös:
Luontokadon pysäyttäminen vaatii kattavampaa luontotietoa ja poikkihallinnollista yhteistyötä (sttinfo.fi)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Suomen ympäristökeskus
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 HELSINKI

0295 251 000https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Väitös: Pahamaineiset sinilevälajit hyödyntävät kevätkukinnan jälkeistä fosfaattia oletettua vähemmän19.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote

Rihmamaiset sinilevälajit, joista osa on myrkyllisiä, hyödyntävät kevätkukinnasta jäljelle jäävää fosfaattia oletettua vähemmän. Tähän tulokseen päädyttiin Mari Vanharannan väitöskirjassa, joka tarkastetaan 22.11.2024. Väitöskirjassa tutkittiin kevätkukinnan jälkeisen planktonyhteisön kykyä hyödyntää ylijäämäistä fosfaattia. Ylijäämäisen fosfaatin ja sinileväkukintojen välisen yhteyden ymmärtäminen on tärkeää sinileväkukintojen riskiarvioiden laatimisessa ja Itämeren rehevöitymisongelman hallitsemisessa.

Fosforläckaget från jordbruket kan minskas med hjälp av strukturkalk och jordförbättringsfiber som uppkommer som biprodukter i industrin14.11.2024 07:50:00 EET | Pressmeddelande

Användning av strukturkalk och jordförbättringsfiber som jordförbättringsmedel minskade erosion från åkrarna enligt en färsk studie. Därmed minskade också belastningen av fosfor på hav, sjöar och vattendrag. Belastningen från tillrinningsområdet minskade med omkring tio procent. På enstaka åkrar sjönk fosforhalterna i vattnet som rinner ut via täckdikena med upp till 70 procent. Strukturkalk och jordförbättringsfiber förbättrar markens struktur, vilket minskar läckaget från åkrarna till vattendragen. Studien visade också att skörden kan bli bättre. Effekterna av jordförbättringsmedel undersöktes för första gången för stora tillrinningsområden på över 100 hektar.

Maatalouden fosforikuormaa vesiin voidaan vähentää teollisuuden sivutuotteina syntyvillä rakennekalkilla ja ravinnekuidulla14.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote

Rakennekalkin tai ravinnekuidun käyttö pellolla maanparannusaineena vähensi uuden tutkimuksen mukaan kiintoaineen kulkeutumista pelloilta ja siten myös kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin kuormitusta vesiin. Fosforikuorma valuma-alueelta väheni noin kymmenen prosenttia. Yksittäisillä pelloilla salaojavesien fosforipitoisuudet laskivat jopa 70 prosenttia. Rakennekalkki ja ravinnekuitu parantavat maan rakennetta, jolloin huuhtouma pelloilta vesiin vähenee. Tutkimus osoitti myös sadon paranemista. Maanparannusaineiden vaikutuksia vesistökuormitukseen tutkittiin ensimmäistä kertaa laajoilla, yli 100 hehtaarin valuma-alueilla.

Policy Brief: Limiting sulphate load of wastewaters calls for environmental quality standards7.11.2024 07:55:00 EET | Press release

The clean energy transition and the green transition are bringing mining and battery technology industries to Finland. As a result, sulphate discharges into inland waters and the Baltic Sea will increase. Sulphate also has beneficial effects in water bodies, and it is not currently classified as a harmful substance. However, a high local load may adversely affect aquatic organisms, especially in lakes with a naturally low sulphate concentration. In its new Policy Brief, the Finnish Environment Institute issues recommendations for reducing the harmful effects of the sulphate load in wastewaters.

Politiikkasuositus: Jätevesien sulfaattikuorman rajoittamiseksi tarvitaan ympäristönlaatunormit7.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote

Siirtyminen puhtaaseen energiaan ja vihreä siirtymä ovat tuomassa Suomeen kaivostoimintaa ja akkuteknologiateollisuutta. Tämän seurauksena jätevesien sulfaattikuorma sisävesiin ja Itämereen kasvaa. Sulfaatilla on vesistöissä myös hyödyllisiä vaikutuksia, eikä sulfaattia nykyisin luokitella haitalliseksi aineeksi. Suuri paikallinen kuorma voi kuitenkin vaikuttaa haitallisesti vesieliöstöön etenkin järvissä, joissa sulfaattia on niukasti. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu antaa suosituksia jätevesien sulfaattikuorman haittojen vähentämiseksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye