Syke Policy Brief: Vihreä siirtymä muuttaa talouden energia- ja materiaalivirrat kestäviksi
Suomi on onnistunut vähentämään kulutusperäisiä kasvihuonekaasupäästöjä suhteessa BKT:hen. Suomalaisten ekologinen jalanjälki on kuitenkin edelleen suuri, mikä näkyy esimerkiksi Suomen uhanalaisten lajien osuuden kasvuna. Suomessa on osaamista, jolla kulutuksen ekologinen jalanjälki pystytään kääntämään pienemmäksi.
”Olemme vielä riippuvaisia fossiilisesta energiasta ja tukeudumme liikaa neitseellisten luonnonvarojen hyödyntämiseen. Tarvitsemme kestävyysmurroksen. Muutoksen lähtökohtana tulee olla hyvinvoinnin ja oikeudenmukaisuuden vahvistaminen, sanoo Syken pääjohtaja Leif Schulman.
Vihreä siirtymä synnyttää kilpailukykyistä taloutta
Vihreä siirtymä kohti oikeudenmukaista hyvinvointiyhteiskuntaa synnyttää kansainvälisesti kilpailukykyistä taloutta. Kestävä talousjärjestelmä ylläpitää ja vahvistaa luontopääomaa. Tämä luo houkuttelevan investointiympäristön ja perustan uusille, kannattaville elinkeinoille ja vahvistaa Suomen vientiä. ”Vihreä siirtymän lainsäädäntö ja muu ohjaus on parhaimmillaan joustavaa, sillä tieto ja tilanteet muuttuvat. Laaja tietopohja ja pitkäjänteinen tutkimus luovat perustan muutosten hallinnalle”, painottaa johtava neuvonantaja Mikael Hildén Sykestä.
Neitseellisten luonnonvarojen käytön todelliset kustannukset tulee kohdentaa tuotantoon ja kulutukseen verotuksen ja muun lainsäädännön avulla. Esimerkiksi energiamurrosta ja kiertotaloutta haittaavia tukia tulisi karsia. Tämä auttaa myös valtion talouden tasapainottamista.
Tarvitaan ekosysteemitilipitoa
Talouskasvu on kuluttanut luontopääomaa. Luontokadon kustannukset kohdistuvat yhteiskunnalle, kansalaisille ja myös luontaistalouden elinkeinoille. Aiheuttaja maksaa -periaatteen laajempi käyttö kannustaisi ylläpitämään ja parantamaan elinympäristöjä ja hiilinieluja. Tämä säästäisi julkisia varoja ja parantaisi elinympäristöjen kantokykyä.
Muutosten tueksi tarvitaan monipuolista luonto- ja ympäristötietoa, jonka koostamiseen ja tuottamiseen monen toimijan yhteistyönä on Suomessa erinomaiset edellytykset.
Kansantalouden yleisin mittari BKT ei ota huomioon ekosysteemien tilan heikkenemistä. ”Vihreän ja oikeudenmukaisen hyvinvointiyhteiskunnan mittaamiseen tarvitaan myös ekosysteemitilinpitoa. Sitä ollaan kehittämässä kansainväliseksi tilastostandardiksi, mutta sen soveltaminen päätöksentekoon vaatii vielä kokeiluja ja arviointeja”, kuvailee yksikönjohtaja, professori Jyri Seppälä Sykestä.
Riskeihin on varauduttava entistä paremmin
Suomen kaltaisessa avoimessa taloudessa kansainvälisiin riskeihin on varauduttava entistä paremmin. Tämän osoittavat ilmastonmuutoksen globaalit vaikutukset, pandemiat ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Riskien hallinnassa korostuu kansainvälisen yhteistyön merkitys. Turvallisuutta voidaan vahvistaa myös pienentämällä materiaalivirtoja muun muassa kiertotalouden avulla ja panostamalla uusiutuvaan energiaan.
Tähänastisissa ilmasto- ja energiasuunnitelmissa on oletettu kehityksen etenevän vakaasti. Energia- ja materiaalimarkkinoiden vaihdellessa voimakkaasti on kuitenkin syntynyt tarve reagoida nopeasti esimerkiksi energian äkillisten hinnannousujen vaikutuksiin. Kustannusten hillitseminen vaatii joustavuutta ja tuen kohdentamista haavoittuvassa asemassa oleville tahoille.
Erilaisia muutoksia ja riskejä, kuten energiasiirtymän vaikutuksia eri toimialoille ja väestöryhmiin, voidaan ennakoida yhdistämällä tietoa eri lähteistä. Silloin voidaan tunnistaa myös, miten voidaan välttää ympäristölle haitallisia seurauksia. ”Ennakointi- ja suunnittelutyöhön tulee ottaa mukaan myös ulkopolitiikasta, turvallisuudesta, sosiaaliturvasta ja huoltovarmuudesta vastaavat tahot”, korostaa tutkimusprofessori Paula Kivimaa Sykestä.
Lue lisää
Syke Policy Brief: Vihreä siirtymä muuttaa talouden energia- ja materiaalivirrat kestäviksi
Lisätietoa
Pääjohtaja Leif Schulman
p. 0295 252 300, etunimi.sukunimi@syke.fi
Johtava neuvonantaja Mikael Hildén
p. 0295 251 173, etunimi.sukunimi@syke.fi
Yksikönjohtaja, professori Jyri Seppälä
p. 0295 251 629, jyri.seppala@syke.fi
Tutkimusprofessori Paula Kivimaa
p. 0295 251 283, etunimi.sukunimi@syke.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Number of moths has remained stable for 30 years, but the species have changed significantly27.6.2024 15:21:49 EEST | Press release
The 30th anniversary report of the national Nocturna moth monitoring, coordinated by the Finnish Environment Institute (Syke) and launched in 1993, presents the history, background and changing species of moths in Finland. Nocturna is one of Finland's longest-running monitorings of species and the third longest-running moth monitoring in Europe. As moths are sensitive to changes in the environment, their monitoring provides valuable information about the effects of global warming, for example.
Antalet nattfjärilar har hållits stabilt i 30 år, men artbeståndet har förändrats avsevärt27.6.2024 15:20:36 EEST | Tiedote
Finlands miljöcentrals 30-årsrapport om den riksomfattande Nocturna-nattfjärilsuppföljningen som inleddes 1993 presenterar nattfjärilsuppföljningens historia, bakgrund och nattfjärilsarter som förändras i vårt land. Nocturna är en av Finlands längsta uppföljningar av organismgrupper och den tredje längsta uppföljningen av nattfjärilar i Europa. Nattfjärilarna uttrycker lätt förändringar i miljön, så uppföljningen av dem ger värdefull information om bland annat effekterna av den globala uppvärmningen.
Det varma vädret ökade antalet observationer av cyanobakterier i insjöarna, vid kusterna och i Finska viken27.6.2024 13:06:21 EEST | Tiedote
Antalet observationer av cyanobakterier har ökat sedan förra veckan. Till följd av det varma vädret förekommer det något mer cyanobakterier i insjöarna än genomsnittet för tidpunkten. Observationerna av cyanobakterier har ökat betydligt i Finska vikens havsområde och i norra delen av Östersjöns huvudbassäng.
Warm weather has increased blue-green algae observations in inland waters, on the coasts and in the Gulf of Finland area27.6.2024 13:04:13 EEST | Press release
The number of blue-green algae observations has increased since last week. As a result of the warmer weather, the occurrences of blue-green algae in inland waters are slightly above average for the time of year. There has been a significant increase in blue-green algae observations in the Gulf of Finland and in the northern part of the Northern Baltic Proper.
Lämmin sää lisäsi sinilevähavaintoja sisävesillä, rannikoilla sekä Suomenlahden alueella27.6.2024 13:00:00 EEST | Tiedote
Sinilevähavaintojen määrä on lisääntynyt viime viikosta. Lämpimien säiden seurauksena sinilevää esiintyy sisävesillä ajankohtaan nähden hieman keskimääräistä enemmän. Sinilevähavainnot ovat lisääntyneet merkittävissä määrin Suomenlahden merialueella ja Itämeren pääaltaan pohjoisosassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme