Tasa-arvovaltuutettu antaa suositukset syrjinnän uhrien oikeussuojan parantamiseksi ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän kitkemiseksi

Tasa-arvovaltuutetun kertomus annetaan eduskunnalle neljän vuoden välein. Tämä kertomus on järjestyksessään toinen. Tasa-arvovaltuutettu arvioi Suomen tasa-arvon tilaa omasta toimivallastaan käsin.

Valtuutetun edellisen kertomuksen 2018 suositukset sisällytettiin suurelta osin tämän hallituksen hallitusohjelmaan.

– Moni tasa-arvotavoite on edennyt tällä hallituskaudella, mutta tinkimätöntä työtä on jatkettava. Vaikka hyvää kehitystä on tapahtunut, tasa-arvon etenemistä ei pidä Suomessakaan pitää itsestään selvyytenä. Koronapandemia vaikutti sukupuoliin eri tavoin ja vaikutuksia on arvioitava. Sukupuolten tasa-arvoa pyritään tällä hetkellä myös heikentämään muun muassa kansainvälisen anti-gender-liikehdinnän ja konservatiivisten asenteiden muodossa, tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara sanoo.

Raskaussyrjintä ja palkkasyrjintä on kitkettävä

Tasa-arvovaltuutettu painottaa, että raskaus- ja perhevapaasyrjinnän ehkäiseminen pitää ottaa tasa-arvopolitiikan painopisteeksi ja ryhtyä tehokkaisiin toimenpiteisiin syrjinnän lopettamiseksi.

– Erityisen haavoittuvassa asemassa olevien määräaikaisten työntekijöiden raskaussyrjintäsuojaa on

vahvistettava. Määräaikaisuuden päättäminen raskauteen tai perhevapaaseen on valitettavan yleinen raskaussyrjinnän muoto, Maarianvaaratoteaa.

Palkkasyrjinnän poistamisen ratkaisuna tasa-arvovaltuutettu korostaa palkka-avoimuuden lisäämistä. Tasa-arvovaltuutetun näkemyksen mukaan palkkasyrjintään puuttuminen ja palkkatasa-arvon edistäminen on tällä hetkellä palkkasalaisuuden vuoksi hyvin hankalaa erityisesti yksityisellä sektorilla.

– Palkkasyrjinnän kitkemiseksi palkkasyrjintää epäilevällä työntekijällä pitäisi olla oikeus saada muiden työntekijöiden palkkatietoja, jotta hän voisi arvioida, onko häntä syrjitty palkkauksessa, Maarianvaara sanoo.

Syrjinnän vastaista oikeussuojaa on parannettava

Sukupuoleen perustuvan syrjinnän vastaisessa oikeussuojassa on merkittäviä puutteita. Niin tutkimusten kuin tasa-arvovaltuutetun asiakasyhteydenottojen perusteella syrjintä erityisesti työelämässä on hälyttävän yleistä. Sukupuolen, raskauden tai perhevapaan epäillään toistuvasti vaikuttavan syrjivästi muun muassa rekrytoinnissa, pääsyssä vaativampiin tehtäviin, palkkauksessa ja määräaikaisen työsuhteen jatkumisessa. Tuomioistuimissa syrjintätapauksia käsitellään kuitenkin suhteellisen vähän.

– Tähän on monta todennäköistä syytä. Syrjintää epäilevä ei välttämättä tunnista tilannettaan tasa-arvolain vastaiseksi syrjinnäksi saati tiedä, kenen puoleen kääntyä. Työntekijät voivat pelätä työnantajan vastatoimia tai työllistymisen vaikeutumista. Tuomioistuinkäsittelyyn liittyy myös korkea kuluriski, Maarianvaara toteaa.

Tasa-arvovaltuutettu esittää, että sekä tasa-arvovaltuutetun että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toimivaltuuksia kehitetään siten, että syrjinnän uhrien pääsy oikeuksiinsa helpottuu.

– Asiantunteville matalan kynnyksen oikeussuojakeinoille on selvä tarve. Olisi myös tärkeää, että tasa-arvovaltuutetulla olisi oikeus viedä omissa nimissään syrjintätapauksia oikeuteen, Maarianvaara sanoo.

Tasa-arvovaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton lainvalvontaviranomainen, joka toimii oikeusministeriön yhteydessä. Tasa-arvovaltuutetun tehtävänä on valvoa tasa-arvolain noudattamista, edistää tasa-arvolain tarkoituksen toteutumista sekä seurata tasa-arvon toteutumista yhteiskunnassa.

 

Tasa-arvovaltuutettu luovutti kertomuksensa eduskunnan puhemiehelle 27.4.2022 klo 11–11.30. Kertomuksen julkaisutilaisuus järjestetään 28.4.2022 klo 9.30–11.30 Oodin Maijansalissa. Median edustajat ovat tervetulleita tilaisuuteen. Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä ilman ilmoittautumista: https://platform.goodmood.fi/goodmood/tasa-arvo/tasa-arvovaltuutetun-eduskuntakertomuksen-julkaisutilaisuus