Tekoäly parantaa Taysin epilepsiapotilaiden hoitoa ja elämänlaatua

Tampereen yliopistollinen sairaala on ottanut käyttöön tekoälyä eli koneoppimista soveltavan epilepsiapotilaan seurantajärjestelmän. Järjestelmä tunnistaa ja seuraa epilepsiaa sairastavan henkilön yöaikaisia kohtauksia. Järjestelmä on kehitetty Tampereella ja se on ensimmäinen maailmassa.

Uusi järjestelmä vähentää kalliiden video-EEG -seurantojen tarvetta ja auttaa suuntaamaan hoitopäätöksiä. Sillä voidaan tukea potilaan kotona asumista ja työssäkäyntiä. Se voi myös pelastaa epileptikon hengen, sillä sairauteen liittyy äkkikuoleman riski. Kun yöaikaisten kohtausten määrästä ja laadusta saadaan tietoa, voidaan paremmin tarjota sopivia epilepsian hoitomuotoja ja vapauttaa läheisiä valvonnasta kotioloissa.

Yöaikaisia kohtauksia ei huomata

Epilepsiapotilaan yöaikaisten kohtausten tunnistaminen ja seuranta on vaikeaa, sillä nukkuva ihminen itse ei yleensä joko huomaa tai muista kohtauksia. Kohtauksiin ei välttämättä herää edes samassa huoneessa nukkuva läheinen. Tampereella kehitetty koneoppimiseen perustuva valvontalaite seuraa tutkittavan yöaikaista toimintaa ja oppii tunnistamaan henkilön tavallista ja poikkeavaa liikehdintää.

- Meillä on jo kokemusta esimerkiksi potilaasta, jolla oli seurannan mukaan neljässä viikossa 70 kohtausta mutta vieressä nukkunut läheinen huomasi niistä vain neljä, kertoo Taysin neurologian ylilääkäri Jukka Peltola.

Käytännössä laite asennetaan tutkittavan sängyn viereen. Siinä on 2,4 miljoonan pixelin videokamera ja syvyyssensoriin perustuva järjestelmä, joka seuraa esimerkiksi potilaan hengitystä ja liikkeitä. Tunnistus kehittyy laskennallisen algoritmin mukaan. Järjestelmän saa kytkettyä tarvittaessa myös pois päältä.

- Tämä tuo isoja hyötyjä työkykyyn ja asumisratkaisuihin sekä potilaille että läheisille. Kun tulevaisuudessa koneoppiminen mahdollistaa hälyttämisen vakavissa tilanteissa, läheinenkin nukkuu paremmin.

Seurantatietoa hoidon vaikuttavuudesta

Läheisten ei tarvitse osata analysoida laitteen tietoa. Kooste yöaikaisista kohtauksista menee automaattisesti hoitavalle henkilökunnalle. Henkilökunta tarvitsee seurantatietoa esimerkiksi silloin, kun seurataan potilaan kohtausten muutoksia lääkityksen tai syväaivostimulaation jälkeen. Syväaivostimulaatio on epilepsian täsmähoitoa, jossa aivoihin asennetuilla eletrodeilla vaikutetaan sähköisten purkauksien leviämiseen, mikä puolestaan lieventää kohtausten voimakkuutta ja vähentää niiden lukumäärää.

- Syväaivostimulaatiossa on tärkeää saada selville, kuinka paljon kohtaukset vähenevät aivoihin asennetun laitteen ansiosta. Se palvelee uuden hoitomuodon yhteiskunnallisen vaikuttavuuden seurantaa ja tutkimusta, sanoo neurologian ja kuntoutuksen vastuualuejohtaja Sirpa Rainesalo Taysista, joka on yksi suurimmista epilepsian syväaivostimulaatio (DBS) keskuksista maailmassa.

Jukka Peltola on ollut mukana kehittämässä uutta järjestelmää Neuro Event Labsin tuotekehityksessä. Tuotetta kokeiltiin aiemmin Taysin potilaiden kanssa kolme kuukautta.